sunnuntai 4. kesäkuuta 2023

Lopultakin!

 Otsikko kuvovaa hyvin mitä myö on touhuttu nyt männeellä viikolla. Suatiin kärhöpenkki valamiiks! Kerroin jo aiemmin tästä tulevasta projektista, 2020 kävin kukkaystäväni kanssa pariskunnan luona jossa herrahenkilö oli nnostunu risteyttämään kärhöjä. Silloin sain miekin pistokkaita juurrutukseen. Kaikkia en suanu juuria tekemään, vaan kahestatoista sain seihtemään juuret. Kellarissa talavetin tänneasti ne ja nyt suatiin penkkiin istutettuu.

Innotuksen penkin paikasta anto miehelleni sattunu tapaturma vuos sitten. Itänurkassa tonttiamme kasvo kolome, jo suureks kasvanutta Koreanpihtoo. Joka kevät yhteen ja sammaan räkätti tek pesän ja mie olin sotajalalla sen kanssa, kun siinä ennestään ollu kukkapenkki vaati hoitotoimen piteitä, hyökkäil se aina äkäsenä minnuu kohti ja likas huivin tai takin. Viimekeväänä pesimäpuuhat ol vasta edenny pesäntekoon ja myö ruvettiin sitä pessee puottamaan, ol se aika korkiilla ja jatkettavalla varrella olevalla oksasahalla sohittiin sitä pessee. Ei suatu puttuumaan, oksat on tihhiissä ja tikkaat käytiin avuks. Päiväkahvin jäläkeen uus yritys, mie jäin tupapuolelle pöytee siistimään ja en kerenny tikkaita pitämään. Olivat korkiit kolmio tikkaat ja senhän tietää miten siinä kävi. Solisluu murtu Pekalta ja pesänpuotto loppu siihen. Hävetti hiukan sairaalan lääkärille sannuissa, missä hommassa tapaturma tul. Räkätti istu myöhemmin pesässä ja hauto munansa rauhassa ja naurattel partaansa! Kevättalavella veljeni ol meillä kuatelemassa isoja koivuja rannasta Pekan kanssa. Piätettiin kuatoo koko pihta pois, olivat vähän liian tihhiissä alunpittein ja se tapaturmapuu kuavettiin siinä puunkaato operaatiossa pois. Ei oo kahteen jäläkimmäiseen hevänny pessee tehä räkätti. Mehtee on ympärillä, tehkööt sinne pesänsä.

Taustalla ihan ojan reunalla on unkarinsyreenii ja ne ei näkyny ollenkaan, nyt avartu näkymä niihenkin ja pihanpuolelle suatiin kärhöpenkki tehtyy.


Ol siinä aikamoinen kaivaminen tuossa penkissä. Muistelin tätä tonttii raivatessa kiviä haudatun noille seutuville ja joka kerta kun lapion painalti muahan, kivi kalahti. Onneks ei ollu kuution kivä ja pois suatiin rautakangella ja lapiolla kaivettuu. Koko penkki on 50-70cm. syvä ja täytetty hyvällä peltomullalla ja komposti lannalla. Tuohon kärhöjen reunaan etenkin panostettiin. Heinäseipäistä tehtiin tukirakennelmat ja tiheäsilimänen muovitettu, vihreä verkko, mihin kärhöt suavat tarttuu kiinni, laitettiin noitten seipäitten väliin.  Nostetuista kivistä tehtiireunusta ja tuonne seipäitten taakse vielä multoo laitetaan ja katetaan se sitten Muutamassa on nuppuja jo ja juuret ol hyväks muodostunu. Nimiä noilla kärhöillä on mm. 'Sofia Kaisa', 'Pilkukas', 'Lyydia' ja 'Martta'. Kolomen nimilaput ol hukkunu ja mielenkiinnolla vuotan miten kukkivat. Martan juurtuneen taimen sain Kukkaystävältäni kun oma pistokas ei juurtunu. Äitini muistoks sen halusin, olihan äitini nimeltä Martta.

Kaks Canadalaista ruusua 'Morden Centennia' ja 'Lambent Closse' on myös. Hankin ne 2021 ja kellarissa talavetin, viime kesänä kukkiakin näin niistä . Aika syvään nekin istutin. Samoin siirrettiin tuolta mehtäalalta kaunis Ranskanruusu 'Merveille'. Valakoset akileijat ja helmipensas päädyssä saivat paikan myös. Vaaleanpunaista isokukkasta vanhoo jörinii ja muitakin hempeitä kesäkukkia istuttelen tähän penkkiin. Vanhempi osa tästä penkistä nostetaan ylös myöhemmin ja laitetaan samaan korkoon.


Ei oo aiemmin 'Makamik' näin kovasti kukkinu ja mahoton pörinä kuuluu puusta. Mehtäalalla 'Dolgo' ja 'Kirjailija' ovat myös kukassa.



Tulppaanit ja muut sipulikukat on pistäny parastaan ja ilahuttanu kukillaan, muutama kuva niistä. Vielä riittää kukkivia ja tuo keltanen kerrottu kukka ol valtava kooltaan.



Mehtäalalla paraikaa on kolmilehet kukassa. Serkkutyttöni laitto muutama vuos sitten Isokolmilehen siemeniä Canadasta ja nyt kolome on kukassa niistä, kukka vanhetessaan muuttuu osin punertavaks.

Koittelin kiäntee tuota kukkoo, en kovasti uskaltanu ohjata ettei katkiis. Oonpa onnellinen näistä kukkivista. Isokolmilehen kerrattu muoto 'Flore Plena' neljällä kukalla kukkii.

On kyllä aika hieno tämä kaunokainen, taustalla jo isoks kasvanut Punakolmilehti kukassa ja Nuokkukolmilehti kantopenkissä kukkii myös, kuten myös tuo keltakolmilehtiin kuuluva nimetön.



Sattu tuolla mehtäalalla Idänarjohiippa 'Lilafee' ja Tummahelmililja 'Fantasy Creation' pörrösine kukkanuppuineen myös hollille ja kuvan nappasin niistä. Tuo Tummahelmililja kasvaa Kotkansiipien alla Pystykiurunkannusten seassa ja häviväät sitten myöhemmin kesällä suurten lehtien suojaan.



Lopuks laitan kuvan terttutulppaaneista. Nimi on nyt hukassa tällä lajilla, kaunis ja myöhänen tulppu kasvaa rantapenkissä ja toinen terttutulppaani lajike 'Night Glub' vanhanmökin päätypenkissä. Se on vielä nupulla.

Somasti sattuu nuo violetit laukatkin samaan kuvaan. Tässä rantapenkissä on suuret perennat, tulppaanien taustalla Virginiantädyke. Huiteloo kahessa metrissä kukkiessaan.

Nyt puutarhassa on kaikenlaista kasvavuu nähtävissä, puissa ja pensaissakin. Kaks pensasruusuu meijän on alas leikattava, huonosti talavehtivat. Lehtiä tulloo vuan muutamaan oksaan puskassaan. Toinen on tarhakurtturuusu 'Snow Pavement' ja  toinen tarhakurtturuusu 'Sävel'. Vanhemmat kärhötkin on huonosti nousseet, vaikka on kasteltu. Suap nähä nousootkaan. Eletään toivossa!

Kiitos kun kävit lukemassa.

keskiviikko 3. toukokuuta 2023

Kylymee on.

Huhtikuu ol meillä kaunis ja loppukuusta lämminkin. Nyt on vettä satanu ja jäätäviks kelit muuttu. Järveltäpäin lounaasta tuuloo ja loput jäät työnti meijänkin rantaan, nyt suurin osa on jo sulanu. Järvi vapautui kahleistaan, nyt viikonloppuna ja vielä viikko ennen sateita, mökkiläisiä saareen män jäitäpitkin. Vesisade muutti tilanteen. Ensimmäinen laivakin jo nähtiin, puuta käy Puhoksesta ja molemmat isot mehtäyhtiöt kuulema tukkilauttoja kulettaat kesän mittaan tuossa järvessä.


 Miten lie silkkiuikku pariskunnan pesälle tuossa lahukassa käyny, soidintanssinsa esittelivät jo viimeviikolla, kun rannat olivat sulat.
Käen kukunta eilen kuultiin ja hämmästeltiin sitä. Liekkö paluulennon etelään ottanu nyt!

Puutarhakin on melekein sula. Pohjopuolella mehtätarhassa on vielä lumilämpäreitä. Ensimmäiset kevätkukkijatkin ovat kukkijaan aukoneet.

Syyshortenssian alla kerrotut lumikellot ja krookukset sulassa sovussa kukkivat ja lumikellot ovat jopa runsastuneet. Ihania ovat.

Sinivuokot lehettöminä kukkivat tuossa pionipenkin reunassa. Valkovuokot rantapenkissä ovat vielä nupulla ja muurahaiset varmaan on siemeniä molemmista kulettaneet tuohon risuaidan taakse metsikköön. Siellä huomattiin molemmista kukkivia taimia. Mukava jos siihen levittäytyisivät. Kasvaa koivuja, tervaleppee ja tuomii ja on valoisa näin keväällä tuo metsikkö. 


Kontiainen mokoma ol myllänny tämän pystykiurunkannus Purple Bird mukulat ja tämä on ensimmäinen kukka aukiimassa. Kaunis värinen on. Tuossa rantapenkissä joka talavi kontiainen myllistää piäasiassa reunassa ja nosteloo mukuloita. Mittään se ei syö, vaan aina suap painella syvemmälle kasveja. Tuossa on ravinteikas kasvuallusta ja paljon matoja, sillä se siinä kuleksii. Kevätkurjenmiekka Purple Hill on hieno myös väriltään.  (Nyt tul mystinen juttu tähän tekstin keskittämiseen, en mittään toimia tehny. Iheksiään tul.)


Sckillat on levittäytyny nurmikolla mukavasti, nämä kukkivat tuolla rannanpuolella ja ovat kauniin sinisiä kukkijia.

Esimmäiset jouluruusut hyytävästä kelistä huolimatta kukkivat. Punajouluruusulta jäi havut talavelle laittamatta ja lehethän siltä män, leikkasin pois ruman ruskiit. Vieressä olevat saivat havut suojakseen ja niillä on lehet kauniin vihreet. Vaalea jouluruusu mehtäalalla ensimmäiset kukat auko ja nyt vasta havut otin pois, joskus harakat on nuppuja nokkineet. Jännällä vuotan nyt ekakerran kukkivia, minkälaisia nuppuja aukivaa. Tilaillu oon noita erilaisii muutamia vuosia sitten.


Tammikuun alussa kellariin vein ruukkuihin istutettuja tulppaaneja ja narsisseja. Pääsiäiseksi ensimmäiset aukoivat kukkansa ja vieläkin ovat kauniit, kuten kuvasta näkyy. 

Nämä pienikukkaset narsissit ovat oikein söpöjä, ja kaikkien ruukkujen sipulit kukkapenkkiin piäsöövät kuhan kukinnot lakastuu.



Esikasvatukset on hyvällä tolalla, vanhassa mökissä. Yläkuvan pronssisaroissa jo pronssin värin näkköö ja nuo alakuvan hentohöyhenheinät ovat kasvaneet tuosta kuvanotto hetkestä lissee. 

Ahkeraliisat on latvottu ja siemenet pitäs olla sammoo värrii vaaleanpunaisia, vielä ei nuppuja näy. Asterit on vielä pieniä tuossa vieressä. Kerkiväät kyllä kukkimaan. Kasvivalot on näilläkin. Kuhan näistä kylymistä öistä piästään, siirtelen tuonne kasvihuoneeseen näitä. Puhallin lämmittää kyllä öisin vielä sitten. Ensimmäiset kukkanuput on tomaateissa 

Lupasin kuvan näyttee tuosta kukkivasta maatiaisamarylliksesta ja posliinikukasta. Kukat on kylläkin jo kuihtuneet ja varsikin katkastu tuosta amarylliksesta.

Kolome kelloa aukas ja iloinen oon, kun mukula säily kuivatuksesta. Viileys ei talavella ookkaan sille pahasta. 

Nuppineulan piästä vähän suuremmat ol nuo posliinikukka Hoya 'Krohnii' kukat auettuu, tuoksuivat kyllä hyvälle. Nyt oon hurahtanu vähän noihin posliinikukkiin ja juurtumassa nyt on uusia lajikkeita ja muutaman juurtuneenkin tilasin.

Tuolta mehtäpuutarhasta laitan kuvan surukuusesta. Kyllä se ihtiinsä oikoo kuhan kasvaa pittuutta riittävästi. Tuolla maatilalla on kommiit surukuuset, 30v. ovat peltomullassa kasvaneet ja käpyjä nyt on paljon tänävuonna. 


Nämä on tuolla mehtäpuutarhassa perällä ja taustalla meijän risuaitoo näkkyy. Materiaalii suatiin runsaasti aitaan, kun noita isoja koivuja kaadettiin tuosta rannasta. Oksia haketettiin ja vielä sekin on kesken. Kolome tuohon istutettiin ja tuolla portin pielessä, (valakonen nimilappu kepissä näkyy) on vielä pieni Abies holophylla 'Ussuurinpihta'. Noita pihtoja kasvatin siemenestä ja viisi tainta sain. Veljelleni annoin kolome ja ihelle heitin kaks. Itämaistyylinen on kasvutavaltaan jos onnistuu isoks kasvamaan. Nuo havupuut kiehtoo minnuu ja niitä mielelläni kasvatan, pihtoja tuolla maatilalla on ussiimmanlaisii ja hyvin ovat pärjännet. Kumopatakuusi 'Hiisi' tällä alalla kasvaa ja vielä hankintalistalla on mätäskuusi ja tuulenpesäkuusi. 
Velipoika kertoi hirvien kalunneen hampaillaan tukkikuusista kuorta. Nuorista männyistä ja kuusista miekin oon nähny nuo kaluamisjälet, isoista kuusista ensimmäisen kerran kuulin järsityn. Toivottavasti eivät tälle alalle tule millonkaan. Parempoo aitoo myö on suunniteltu tehtäväks, kuhan keritään.
Nyt lipsahti tuonne mehtäasioihinkin ja taitaa olla meillä tänäkin keväänä mehtätaimien istutusta esissä.
Sammoo puutarhoohan ne mehätkin on, isommassa mittakaavassa vuan! 

Kellarissa käytiin tänään ja sieltä pitäs kaikki suaha tänne. Kasvuu on kärhöissä ja ruusuissa. Viikonloppuna varmaan tuuvvaan. Esikasvatukseen sitten jörkiinitkin laitan.

Jos satteisia päiviä vielä on, lopettelen mattokankaani tältä keväältä ja käsityöt jiäpi vähemmälle. 
Huomena lämpivää meillä leivinuuni ja ruisleipee paistan. Pataleipäkin siinä sitten paistuu, taikina on jiäkuapissa tekeytymässä.

Kiitos kun kävit lukemassa!





maanantai 13. maaliskuuta 2023

Aurinkoisia päiviä.

 Meillä on ollu tosi kauniita päiviä ja kauniisti tähet tuikkii taivaalla öisin. Revontuliakin on näkynyt. Pakkasmittari on yöllä kivunnu jopa -25* ja luntakin on riittävästi sadellu. Kuitenkin keväiseltä jo valon lisääntyminen enteilöö.

Katsoinpa suurella mielenkiinnolla viime torstaina illalla, Puutarhaliitto ry:n järjestämän Puuha-webinaarin Austin-ruusuista. Suomen ruususeuran puheenjohtaja Michael Luther esitteli Austin-ruusujen kasvatusta. Hänellä on puutarhassaan yli 500 erilaista ruusua. Kaikista ruusu ryhmistä, Austin-ruusujakin n.70. Maahan istutettuna ja osa ruukuissa. Talvi heillä on haastava, kun rannikolla asuvat. Kyllä oli hyvä esitelmä ja kauneutta ruusuissa. Perusteellista neuvontoo miten kasvattoo Austin-ruusuja. Toivottavasti jatkoa seuraa tulevaisuuvessa, Kanadalaisistakin ruusuista ois kiva.

Miulla ei oo Austin-ruusuja ja kuvassa on Köynnösruusu Flammentanz. Viimekesältä. Kellarissa on nyt ja ens kesänä on tuohon muurin luokse muahan se suatava. Todennäkösesti on muurii jatkettava ja laitettava tuki, vaikka hevosvetosen haravakoneen pyörästä. Kovasti on mietityttäny tämä asia. Talaveksihan tää on laskettava maahan, lumen alle. Kovasti kukki viimekesänä.

Nyt on ensimmäisiä taimia koulittu ja uusia siemeniä laitettu itämään. Jääkaapissakin on muutama rasia, kylymäkäsittelyssä. Vielä en oo tuonne vanhaan mökkiin taimia vieny, kuhan yöpakkaset hellittää, niin sitten sinne kasvamaan viileempään. Lämmitetty on uunii ja patterikin siellä on varuilta. Ison kasvilampun laitan sitten valoa antamaan pienille taimille. Pelakuut leikkasin ja kukkimaan monet käyvät nyt, kun valo on lisääntyny ja uuvet mullatkin saivat. Tuolla Joensuussa Kukkatalolla on ens viikonloppuna Pelargoniataivas myymässä pelargonejaan ja miekin tein tilauksen jo aikoo sitten, käyn ne lauantai aamulla ennen kässäpiirii hakemassa. Keräilen niitä vanhoja lajikkeita ja nyt suan kokoelmaani täydennystä. Hyvin entisetkin ovat pärjänneet tuolla mökissä. Viileä on ja kasvivalot antaa valoaan, yhtään ei kuollu talavenmittaan. Muutaman kerran syväntalavella varovasti kastelin, kasteluhan se useimmiten on kohtalokas talavetettaville pelargoneille.


Tämä kuva on sisältä. Tuohon oven eteen tuuvaan puutarhapöytä ja siinä ensalakuun ovat nää taimet. Lattialämmön päällä idätän, ja sitten valoon. Tuohon oven etteen viritän kasvuharson, jotta aurinko ei piäse polttamaan heiveröisiä taimia. Kaks chiliä 2 suippopaprikaa ja keltainen paprika.  Intialainen hulluruoho, 'Double White', kuuvesta siemenestä iti 5  ja neljässä rasiassa kirsikkatomatti 'Vilma'. Vielä on kaks tainta purkissaan, ei oikein ruahtis toista hyvvee tainta nyppästä pois, vaan tehtävähän sekin on. Kässäpiirissä voisin tarjota jos joku ottaa kasvattaakseen. Ruukkuun meinasin tuohon kuistille nuo 'Vilmat':t sitten laittoo. Tuolla kannen alla on nyt muut tomatin hennolla taimella, lajikkeet 'Vienankarjala' ja 'Evakko' ovat uusia muuten vanhoilla männään. Pihvitomatin ostan valaamina taimena, pizza sosetta varten.

Kukkaikkunalla muutama mukava ylläri on tulossa. Sain kukkaystävältä maatiais amarylliksen mukulan syksyllä ja tuonne viileeseen sen vein ja unnoutin. Juohtu helmikuulla mieleen ja kävin sen sisälle hakemassa. Lehet ol kuivunu ja ajattelin, jotta näinköhän uusia lehtiä tekköökään. Kun toin lämpimään ja kastelin, sepä tek noppiisti lehet ja nyt huomasin kukkanuppuu työntävän mukulasta. Mukava kun heräs henkiin!

Jos kukkiin asti piästään, kuvan niättä.

Sitten pikkunen posliinikukka, muutaman vuoden miulla ollu. Hoya 'Krohnii' myös kasvattaa kukintorankoo ja nuput on piässä tulossa.


Pienet kermanvalkoiset kukat tässä on, jos onnistuu.

Valakosesta soilikista leikkasin vahingossa lehen ja ajattelin kokkeilla juurtuuko se, halakastu lehti. Hyvältä näyttää.


Pieniä lehen alakuja on molemmissa puolikkaissa. Vielä suavat olla muovipussin sisällä vauvalassa!

Marras- tai joulukaktukset on outoja nyt. On miulla epäselevee kumpia ovat, tuo lehtihän sen vissiin ratkasoo kumpia. Kukkivat tuas, vähän aikoo lepäsivät, vai kukkivatkohan ne viime vuonnakin tällälailla?


Tämä punainen nyt on lopettelemassa, liila ja toisenlainen punainen nuputtelloo. Ulukona kuistilla kesät viettävät kaikki tämän lajin kasvit.

Lopuks sitten ruokakuvia ja harrastuksesta kuva. Nyt on heleppoo sopan keitto. Sattu kaupan pakastealtaassa silimiin pussi, peruna & keittokasvis. Siinä on peruna, porkkana, lanttu ja purjo. 700g. on pussissa. Perinteisen lihakeiton tein, lihojen kanssa laitoin sipulia, ja mausteet kiehumaan. Reilut kaks tuntii kiehuivat ja laitoin muutaman perunan ja lissee porkkanoo ja niitä hetken keittelin, sitten lisäsin tuon pussin ja vielä sitä keitin, persiljoo piälle lopuks ja a vot! Soppa oli hyvää, purjo antaa makua mukavasti ja juurekset myös. On ihan hyvä lisä pakastealtaassa tämä pussi ja kotimainen.  Käytän lihasopissa lihaliemikuutiotakin. Meillä liha on lähilihaa, tuolla pojan tilalla jos sonni jalakansa katkasoo tai muu haaveri sattuu, se teurastettaan paikanpiällä. Muuten se mänis Honkajoelle jätteenkäsittelyyn. Hirvestäkin tien ruokoo.


Nejälle hengelle tein sopan ja miehiä ol muut syöjät. Ollaan sekasyöjiä ja kasvikset on kuulunu isona osana aina ruokapöytään. Kaalit, lantut, sipulit ja palsternakat suahaan tästä lähitilalta ostettuu. Järvikalan pyytäjii on vielä muutama tässä lähellä, ja kirjolohta ostan kaupasta. Tonnikala ei oo meijän kyökkiin vielä uinu, ehkei tulekkaan.

Jälkiruokana ol vispipuuro. Hyvin kasvo puolukka viimesyksynä ja sitä kerättiin pakasteeseen ja yhen sankon heitin survottuna, joka nyt lopetettiin tähän puuroon. Joskus tien muistakin marjoista, mansikka antaa mukavasti makua puolukan kanssa.


Miulla on tuo Kenwuud, anopin peruja. Ikää apaut 50v. Hyvin jaksaa vispata. Mummolla ol puonnu yhenkerran lattiille ja iänet vuan koven, vaan ei särkyny. Kuivakakku taikina ja täytekakku pohjan visppoon, samoin vispipuuron. Muuta en tällä tie. Kestävä kone on ollu ja työnsä hyvin tehny! 

Nyt tulevana viikonloppuna on tämän kevään viimenen kässäpiiri viikonloppu. Miulla on joululiina tekkeillä ja näyttelyyn pitäs suaha. Pussukoita ja kasseja on tehty tässä välissä. En ihan valamiiks sua tätä, vaan voiphan siellä olla keskentekonenkin.


Suurensin tuon kuvan. Tonttuhatuissa on valakii tupsu, joka ei näy nytkään. Nyt on arpominen, kummasta kankaasta laitan kehyksen, tuosta tummemmasta vai kerien alla olevasta vaaleesta. Tuo kapea punainen kantti tulloo tuohon ovaalin muotosen pohja kankaan ja tuon kehyksen reunaan peittämään sauman. Väliin tulee bambuvanu ja sitten taustakangas. Tikata meinasin käsin noilla kerissä olevilla langoilla. Piparkakkumuotista tien sapluunan ja sen mukkaan. Reunakaitale tulloo sitten tuosta samasta punasesta kankaasta lopuks. Nuo linnut istuu koivun oksalla ja lahjasukat roikkuu alla. Jos ens jouluks sais valamiiks!

Kellarista käyvään hakemassa kukkasipuliruukut tuonne mökkiin, jos sitten Pääsiäiseks onnistuis kukinta. Piipot on noussu, viimeviikolla käytiin kahtomassa ja kastelemassa siellä olevat ruukut. Verenpisara myös tuuvvaan tänne.

Kiitos kun kävit lukemassa!



perjantai 17. helmikuuta 2023

Kevättalvea.

 Aika rientää noppiisti, kohta ollaan maaliskuussa. Ensimmäiset kylyvöt on tehty ja tuulenkaatoja mehästä kerräilty. Polttopuuhommat siis jatkuvat. Ensimmäinen Madesoppakin on syöty.

On ollu suruakin. Viime viikonloppuna saattelimme isäni taivasmatkalle. Ikää hänellä oli 90vuotta ja viimeiset neljä vuotta hän oli hoitokodissa. Nyt joulunseutuun kunto romahti ja isän hiljalleen hiipunut elämänliekki sammui lopullisesti tammikuisena torstaina. Aurinko pilkahteli sinä päivänä pilvien lomasta. Oli hyvä hetki lähteä ja aloittaa matkaa äitini luokse. Isä sai elää pitkän ja hyvän elämän, tehden työtä jota rakasti, viljellä maata. Maanviljelijänä. Ja jättee hoidetut mehät ja pellot jälkipolville, siitä hän iloitsi.                                                                 

Ystävät ovat meitä muistaneet, surukimpuin ja kortein. Isäni asui ja kuoli tuolla naapurikunnassa Kiteellä ja siellä asuvat kaikki sisarukseni. Mie oon ainu, kuka vähän etemmäks piäsin!


Valkoiset ruusut ja kentiana tässä kimpussa, ovat viikon kukkineet tuossa pöydällä ja vielä ovat kauniit.


Kauniit kimput molemmat. Eustomat kukkivat vielä pienemmässä maljakossa, tulppaanit ovat jo kuihtuneet.

Ensimmäiset kylyvöt oon tehny, nyt kokeillaan erilaisia heiniä. Tilasin pakkauksen jossa on monivuotisten ja yksvuotisten siemeniä. Hauskoja nimiä on noilla heinillä, Uturölli, Tähkähelmikkä, Hentohöyhenheinä mm. Saroja kahta sorttii ja Koristehirssi myös oli pakkauksessa. 


Kotilokukka, Rubiiniheinä ja Tuoksuhulluruoho ovat noissa pienemmissä pussukoissa ja ensimmäiset kylyvökset on jo itäny. Toivottavasti onnistuu kasvatus ja huojuvat heinät nähhään.

Kukkaikkunalla kukkii nyt orkideoista Coelogyne 'Huettneriana', on uskollinen joka talavi kukkiva. Kolomella oksalla nyt kukkii.


Kukkakaupassa käydessäni ostin kaunislehtisen Rex begonian, kuukletin tuota lajia, vaan en löytäny tarkempoo tietuu. Kuningaspegonioita se on, kuvia näin vuan siitä isompilehtisestä.


Kauniit punavoittoset lehet on ja toivottavasti suan säilymään ja kasvamaan. Tukitikut täytyy olla. Aika rentokasvunen on ja sitä en tiiä, nähhäänkö kukkia.




Mehtäpuutarhassa Kyynelkoivu ei oo lehtiään varistellu pois ja alemmassa kuvassa Magnolia 'Vanha rouva' on peiteltynä, ensin pakkaspeitteellä ja sitten routamatolla. En oo käyny kurkkimassa, mitä sille kuuluu. Jänikset eivät oo tuhojaan piässy tekemään, kaikki mitä voisivat järsii on syksyllä verkotettu, suurin osa 2m. verkolla, jos sattuu hirvi tuolta mehästä tulemaan tällealalle. Jäläkiä ei oo nyt näilläseuduilla nähty, ovat talavehtimisalueille, männyn ja koivun taimikoihin tuhojaan männeet tekemään. Velpojat sanoivat Venäjän puolelta sinne rajanpintaan tulevan hirviä tavallista enemmän, naapurin mehtämiehiä karkuun.


Viimenen kuva on kerrotusta valakosesta amarylliksestä. Vanat leikkasin maljakkoon, kun pitkiks venyivät. Hyvin tuossa maljakossakin kukkivat.
Tuonne vanhaanmökkiin vien kaikki kukkineet amaryllikset ja hoitelen siellä. Syksyllä sain kukkaystävältä maatiaisamarylliksen mukulan, lehessä ol. Vein sen viileeseen ja lehetpä kuivivat. Nyt älysin tuuva sen sisälle, jospa ei ois suuttunu ja kävis kasvamaan.
Kellarissa eilen käytiin tuolla tilalla ja siellä muutamassa kärhössä on kasvuu ja ruusuissa silimut pullistuvat. Kasteltu on muutaman kerran nyt talavella.

Enteilöököhän aikasempoo kevättä, kun kasvit heräilöö, lauha talavi on ollu tähänasti.


Kiitos kun kävit bogissani lukemassa!






 


sunnuntai 1. tammikuuta 2023

Joulunajan kukkia.

 Hyvää alkanutta vuotta 2023!

Nyt on ollutkin pitkä tauko uudesta postauksesta ja kommentoinnitkin teidän muiden postauksiin satunnaisii. Jospa se kevättä kohti piristyis, sekin asia!

Joulunajan kukista on otsikko. Perinteisillä on menty. Pikkutulppaanit lähtivät hyvin kasvuun, Juurrutin ne tuolla mökissä. Kun tilasin mukulat, ol pussissa viisi kappaletta, joista kaks ol jo hapantuneet tullessaan. Toin ne sisälle lämpimään ja kasvivalon alle kaksi viikkoa ennen jouluu. Ajattelin etteivät kukkisi ennempään, kun kukka ei kestä monta päivee.

Nämäpä eivät oo jalakojaan jatkaneet sisällä, oisko pitäny kasvattoo viileessä kukintaan asti?

Onneks on ollu muita kukkivia. Amaryllis 'Sriped Garden' on ihastuttanut pitkällä ja runsaalla kukinnallaan. Syksyllä tilasin juurakon, jossa lukuisia mukuloita. Kukkavanoja on sipuleista noussu, isommista ainakin  kaks ja pienemmistäkin yks. 

Tässä kuvassa aloitteloo kukintaansa 'Sriped Garden' Joulukuun alakupuolella ja vieläkin kukkii. 

Isokukkaset amaryllikset osa on kukkimisensa kukkinu, kaks vanaa on ollu ja muutamalla kolomatta nuppuu työntää nyt.


Tämä 'Flamenco Queen kasvatti pitkät varret ja leikkasi ne maljakkoon, kaunis ja suurikukkainen lajike.

Hyasintit ostin valamiina asetelmana ja miun väri on tumma violetti. Tuoksuallerkikkoja myö ei olla. Valakoset kukkivat nyt juuret pestyinä Karhulan purkissa paraikoo.

Joulutähdet on ehottomat ja ensimmäiseks adventiks ostin vaaleanpunaisen. Aiemmin en kahtonu vaaleanpunaisiin päinkään. Tuolla maatilalla ol tuvan pöydällä isompikukkanen ja siellä ihastuin väriin.


Lunta ei vielä silloin ollu mehässä ja liekoja juurelle laitoin, ei varmaan viimeseks jiäny tältä väriltään.

Tuolla kylämme puutarhurilla on joulukukkapuoti aina ennen jouluu ja kun siellä kävin, sattu silmiini joulutähti, joita ei ollu kun kaksi kappaletta. Molemmat lähti miun mukaan. Väri on hiukan oranssiin päin ja muistan vanhastaan yl neljäkymmentä vuotta sitten olleen sen värisien joulutähtien.


Puutarhurin kanssa kun puheltiin, hänkin sanoi sen olevan se vanha väri. Jalostettu on nyt paljon erilaisia. Mieheni vei aina äitivainajalleni joulunalla kukkakorin, jossa oli yhtenä kukkana punainen joulutähti. kolomenakymmenenä kolomena vuotena hiän kerkis sen viiä ja ensimmäisestä on semmonen muisto. Myö seurusteltiin ja Jouluaamuna Kiteen kirkossa ol meillä trehvit. Mie tulin lapsuuskodistani ja Pekka omastaan ja joulutähti ol hyvin sanomalehtiin kiärittynä miesten turkin sisällä autossa sen jouluaamun jumalanpalaveluksen ajan. Ei kylymäny. Se ol ensimmäinen kerta, hänen viiä kukkia äidilleni!
Kuvan kori on vieläkin kuosissa ja loppiaisen jäläkeen raivoon pois. Liinat pöyvällä vuan vaihtuu ja kynttilöitä polttelen vielä.

Orkideoista Oncidium 'Tiny Twinkle' kukkimaan rupes kahella varrella. Tämä on pienikukkaisia lajeja.


En tullu parempoo kuvaa ottaneeks, missä molemmat vanat näkyisivät. Koko kasvi on pieni.

Joka vuosi näihin aikoihin kukkiva Gattleya risteymä 'Grand Dargon' ei nytkään pettäny.


Mökissä pelakuut talavehtii ja lämmitetään sitä varaavalla takalla ja patterit on varuilta viiteen asteeseen säädetty. Kun oon kokeillu pintoo ei ne oo lämmittäny, vielä on takan lämpö riittäny, vaikka ei joka päivä tarvii lämmitteekkään. Nyt on kylymenevää luvattu ensviikoks, jopa kahteenkymmeneen.


Kaikille ei oo valoa, nämä keräilylajikkeet pien valon alla. Toivon kaikkien säilyvän hengissä!

Sain syksyllä uuven Arabian seinälautasen hankkineeks kokoelmaani. Tonttu ja lyhty.


Koko syksyn kahtelin tätä torista ja marraskuulla tärppäs. Muutama on vielä hankkimatta tätä sarjoo.

Yhtenä syynä on ollu tähän somepaastoon, meijän polttopuu operaatio. Meilläkin on operaatio! Syksyllä ruvettiin polttopuu rankoo kuatamaan. Pellon reunoilta, ojanpenkalta ja tien varrelta sitä kaadettiin, kaikkii puulajeja siinä tul. Ne viätettiin traktori kuormaimella tänne ja klapikoneella osa tehtiin ja pinottiin. Joulukuulla kuajettiin tästä rannasta vanhoja, isoja koivuja. Veljeni Eero tul Pekalle avuks ja liinoilla piti osa auttoo kuatumaan oikiiseen suuntaan. Ryske ja rytinä ol kun isommallakin savotta työmaalla. Kaikenlaista paksuoksasta vänkyree on noissa puissa ja myöpä ruvettiin ihtiime haastamaan! Traktorin perään kun hydraulhalakojan laittas, homma ois päivään tehty.


Suatiin idea halakoja nää vänkyrät kiiloilla ja kirveellä. Tuo etualalla oleva tyvipölli tietätti meillä homman, molemmat kiilat jäi kiinni ja 70cm. puu pit katkasta saunapuuks kahtii. sitten suatiin kiilat pois. Tuo loppukanto on huomisen aamun koitos.


Tosi vanhoja rautakiiloja ovat ja tuo isompi painaa varmaan nelisen kiloa. Isot tukkisakset on tuossa vieressä. Kiiltämään on piä käyny, kun Pekka lekalla lyöp. Miun virka on alussa pittee tuo kiila paikoillaan, sitten kun puu rupivaa halakiimaan, mie siirtelen noitten kiilojen paikkoo ja kyllä rautoo koivut totteloo. Tällä tavalla ne lohkivaa säleitten mukaan. Fiskarssin isolla halakasukirveellä ei sua kun suorat pöllit halakastuu, jos on isoja oksia lähteny, töitä tietättää. On ajateltu kevään olevan aikoo.


Tuon ensimmäisten kuvien puu kun suahaan tehtyy, on seuraava kasa tässä. Tällä tontilla on tuohon koivikkoon ruvennu mäntyy kasvamaan ja kyllä joutaa napsii näitä koivuja polttopuuks. Tervaleppee on tässä rannassa myös ja niitä vähän siästellään, eikä kaikkia isoja koivujakaan hävitetä. Kolopesijille jiäp puita pesiä tehä, illalla kahottiin luonto ohjelmasta olevan tarpeellisia nämä vanhat lehtipuut. On ajateltu meijänkin vanhenevan ja tehhään nyt kun vielä pystytään. Vaikka meillä on talossa maalämpö, lämmitetään leivinuunii ussein, saunatkin lämpivää puulla. 


Amupäivän oon mie tuossa hommassa mukana ja iltapäivisin oon kangaspuita paukuttanu. Vanhemman pojan vierashuoneeseen on nyt matto lopuillaan. Murtotoimikas on sidoksena. Nyt tammikuulla kansalaisopiston käsityö piirikin alakaa.

Kaunis aurinkoinen päivä on ollu tänään ja nyt jo aurinko laskemaan käyp tuonne puitten taakse. Ol muutama lauha päivä ja kattoja puhistel, yöllä vielä vettä sato, nyt on pakastunu.


Kiitos kun kävit lukemassa!








HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ!

Suosituimmat artikkelit