lauantai 19. helmikuuta 2022

Kevättä mielessä.

Nyt on koko helemikuulta katsaus. Monenkirjavoo on assiit!

Kyllä nyt on suatu lunta. Lähemmäks metri on pellolla ja kaikenlaista hommoo on suanu tehä lumen kanssa. Lämpimän puolella ol nyt tään viikon ja osalta katoista lumet tippu alas. Tiilikatolta ei hevin puttoo, vaikka jyrkkyyttä on katossa. Oksasahalla on sahattu kuistien katonreunalle tulleet lipat. Maatilalla on katoilta lumenpuotoksessa ollu monta miestä katoilla. Kalvanipelti missä on, lumet tul iheksiää kovalla rytinällä. Pinnotetut pellit oisivat vuatina pitemmän ja lämpimämmän jakson. Tiepuolessa on julumat penkat. Vaikka auto karkois kuljettajan käsistä, ei mehtähallituksen puolelle piäse. Myö pärjätään näitten lumien kanssa, kaupungeissa ja tajamissa on ongelmat.

Helemikuulla on suatu herkutella mateella, näillä rannoilla vielä talavikalastaja on ja muutama keitto on keitetty. On se vuan sangen ruma kala, mutta herkullinen.


Mie nylen mateen. Vanha tapa on kaltata kaikki tumma nahka ja lima pois. Sanonta 'sian sorkat ja mateen maksa, ne voille vertoja vetää' pittää paikkansa. Miähnän pakastan ja blinien kanssa on syöty. 

Edellinen postaukseni ol vanhoista astioista ja nyt pikkusen vanhasta lasista kirjotan, johon liittyy pelakuun oksa. Tään kuun alussa hääräsin tuolla vanhassa mökissä, kastelin ja kuivia lehtiä rapsin kukistani. Katkasin vahingossa yhen oksan kirkkaanpunasesta 'Kivilahti' pelakuusta. Toin sen sisälle ja veteen laitoin, juuria toivoin. Ruukussa nyt on, hupun alla.

Miulla on vanhoja laseja juuri tähän tarkotukseen varten ja samalla leikkasin ludisiasta ja talavetetusta keijunmekosta oksia myös juurtumaan.

Juohtupa mieleen käyvä noita tuoppeja kuuglettamaan, milloin ne on ollu käytössä. Nämä lasit on ollu sinapilla ja sulatejuustolla. Näistä tuopeista sain seleville tuon keskimmäisen. Se on Riihimäen Lasin vanha sinappituoppi, Tapio Wirkkalan Pauling Oy:lle 1960 luvulla suunnittelema. Nuo kaks muuta ovat vanhempia. Niistä en löytäny äkikseltään tietuu.

Tuossa ylemmässä kuvassa on myös nuo reunimmaiset sinappilaseja. Keskellä on mielenkiintoinen, Arkkitehti  Aino Aallon os.Marsio, suunnittelema lasi. Sain tuosta seleville sen olevan Karhulan tuotantoa. Lasin koristeet on 'veteen heitetyn kiven synnyttämät renkaat'. Renkaan reuna tuntuu terävältä ja lasimassassa on ilimakuplia, joita vanhemmissa laseissa on ollu . Pohja on hiottu. Tätä lasisarjaa on edelleen tuotannossa ja myynnissä. Pikkusen on muuteltu pyöriimmäks noita renkaita.

Näitä vanhimpia laseja on ollu aitassa, en tiiä kenen jäliltä. Sotien jäläkeen appivanhempani tään paikan osti pellon tautta. Appeni poikamiesveli tänne muutti pieneen mökkiin, joka myö purettiin 40v sitten, nykysen vanhan mökin valamistuttua. Naapurin edesmenny Seppo ties kertoo, 1900 luvun alkuvuosina ol siinä pienessä mökissä Venäläisten kartottajien asuneen, kun tuota järvii mittailivat ja karttoja tekivät. Seuraavista asukkaista ei miulla oo oikein varmuutta ennkuin tälle suvulle tämä tul. Lasit ovat vain näissä kukka hommissa. Nuo sinappi- ja sulatejuustolasithan on suunniteltu silloin aikoinaan käyttölaseiks kun sisus on syöty. Yllätyin Wirkkalankin suunnitelleen näitä.

Miun marraskuun/joulukuun kaktukset kukkii vasta nyt. Taustalla viimetalavena ostamani valakonen soilikki, joka rupes nyt syksyllä kukkimaan ja ahkerasti on siitä lähtein kukkinu. Kahessa muussakin kaktuksessa on kukkia.



Kellarissa kävin kahtomassa ja kastelemassa kasvejani. Hanasta siellä vettä suahaan, ei tarvii kantoo. Pääsiäiseksi aikomani tulppaanit taitaa keritä kukkimaan jo aiemmin. En muistanu niitä jättee ison kellarin puolelle, jossa lämpötila voip männä nollaan ja tää peruna kellari on liian lämmin. 4 astetta mittarissa on, vai ennustellooko nää aikasta kevään tuloa. Lattiilla ovat ja valoon nää pittää miun seuraavalla reissulla ottoo.
Tuossa alemmassa kuvassa on kärhöt jotka toissa kesänä sain kärhö harrastajalta pistokkaina. Kaikki ei lähteny kasvamaan. Neljä niistä on nyt talavetuksessa kellarissa. Tuo 'Kerttu' on ottanu spurtin kasvussaan. Leikkasin nuo vanhat kasvustot tällä reissulla pois.  Vanhasta ovesta tehtiin pöytä osalle talavetettavia. Verenpisarat varmaan pitäs miun tuuva jo valoon ja ruusuissakin silimut on punastuneet.


Nyt on kaks häiriintynyttä kasvii. Ensin, mikäs amaryllis tää on. Kun poikasii näin runsaasti on tehny. Äitini peruja on. Kuivasin nyt syksyllä.  Istutin sen kasvamaan nyt ja kaikista lehet on tullu esille. 


Onko pelakuussa syöpä? 

Luvin Maaseudun Tulevaisuudesta perunallakin voivan olla syöpä. Jos sitä perunapellossa on, voi se tarttuu muihinkin kasveihin ja levitä. Tässä ei multa oo perunapellosta, vaan outuu syheryy on.


Nyt tuas ollaan jännän äärellä. 
Tuo hento vaaleanpunainen on Paphiopedilum 'delantii'. Tämän Venuksenkengän tilasin orkidealehen yhteistilauksesta, muutama vuosi sitten. Kukka ei kuihdu, ennenkuin uusi lehtiruusuke on kasvanu.
Tuossa oikealla puolella on se jännä tapaus. Sinä talavena kun tänne rannalle muutettiin 12 vuotta sitten, tilasin tämän Puikkokämmekän, Dendrobium Thyrsiflorum. Hellästi hoitelin ja kukkia vuotin, joka vuos yhen puikon kasvatti ja lehet vanhimmista puikoista tippuivat. Annoin syväntalavella pitkän kuivan kauden ja viileessä. Ei kukkinu. Nyt männeenä syksynä kun otin pihalta tämän, ääneen lain luvin ja viimesenpiälle karut olosuhteet loin. Sanoin, jotta tämä on viimenen talavi ja jos ei kukkia tule, komposti koittaa! Vanhaan mökkiin vein, ikkunaan kiinni valoa suamaan ja kovilla pakkasilla lasi ol tosi kylymä. Yhen kerran vähän vettä annoin, muuten kuiva ja lämpötila pahimmillaan laski 8 asteeseen. Helemikuun alussa miulla petti hermo ja sisälle toin ja kastelin. En ollu uskoa silimiäni kun huomasin nuo kukkanuput puikoista tulevan. Tuolla lehtien takana on kolomas nuppu. 4 kuukautta kuivana kärvistel. Kuvan niättä jos onnistuu kukinta.

Siemen ostoksiakin on tehty, posti on kulettanu ja kaupoissakin on käyty. Joitakin oon kylyvänykkin, pisimmän kasvukauden vaativia. Muutamia pusseja, kun ovat niin kauneita, laitoin kuvaan. 


Salaatti/kasvihuonekurkku, kovasti tykkeen kurkuista. Isokirjopeippi, monena vuotena oon kasvattanu ja tummalehtisistä tykkeen eniten. Ihana hämähäkkikukka. Tarhaleukoija 'Ten Week'. Sarjasaippo, eka kerran kokeilen. Kiinanasteri 'Chinensis' mix. Kerrottuja isokukkaisia astereita myös on kahta erlaista.


Oi mitä värejä, oranssit! Melekein suupielet nous ylöspäin, kun kotona huomasin ostokseni. Chilipaprika 'Erotica'. Sirokannusruoho 'Licilia Peach' tätä en ennen oo kasvattanu ja toivottavasti onnistuu. Isoköynnöskrassi 'Yellow Troika' piäsöö risuveneeseen kukkimaan. Leopardikukka, monivuotinen ja jos onnistuu, uskaltaskohan penkkiin jättee talavehtimaan?
Esikasvatettavia oon meinannu karsii, vaan aina sorrun!

Järvellä ei kulukijia oo näkyny. Vettä on lumenalla ja se varmaan on osa syynä. Ikäkin tiällä rannalla asujilla vaikuttaa, ei jaksa rämpimään lähtii. Järvenpinta jäi nyt syksyllä alhaalle. Latuverkostot on hyvät meillä. Haastavia mäkiä ja tasamuata. Eino Leinon, 'Hyvä on hiihtäjän hiihdellä' sopii tähän ja helemikuulle yleensäkin.




Lopuks sitten herkkujakin, laskiispullia paistoin lumenpudottajien päiväkahville. Kaks pellilistä leivinuunissa paistoin ja pakkaseenkin näitä riitti. Hillolla suurin osa ja muutama mantelimassalla ja kermavaaholla täytetty on ollu tarjolla, Tomusokeri tupsaus vielä hatulla!

Vieläköhän tuolla yläilimoissa on satamatonta lunta. Jokohan juhannuksena kaikki lumet on sulanu!

Kiitos kun kävit lukemassa!







Hortenssioiden kukintaa.

Kylymäks män ilimat kertaheitolla. Ei vielä oo halla vieraillu, vaan villasukat ja pipo on pitäny ehtii lämmittämään. Hortenssioista ja vähä...

Suosituimmat artikkelit