maanantai 24. toukokuuta 2021

Sadetta ja tuulta!



Kylläpä män kylymäks siät. Vettä on suatu, ei mitenkää mahottomasti tiälläpäin tähänmennessä ja helteestä ilimat viilen 20 astetta.  Muatilalla kylyvötyöt on pahasti kesken ja pouvistuu pitäs, jotta piäsis jatkamaan. Kesäkuun kaks ensimmäistä viikkoa on miltei viimeset kylyvöjen suhteen, jotta puinnit ei jiä syyssatteisiin. Vanha sanonta, päivä keväällä on viikko syksyllä. Tarkottaa sitä, kylyvöpäivä keväällä jos päivän siirtyy, on syksyllä puinti viikon myöhempään. Vielä siinä tottuuven siemen on, vaikka lajikkeet on jalostettu aikasemmiks. Lohduttomilta näyttävät viljapellot paikoin Suomessa, kylyvökset on veinalla. Ohran siemenet ei sitä kestä montoo päivee itämiskeleposena ja uusintakylvöjä on tehtävä, onko uusia sertifioituja siemeniä ennee suatavilla maatalouskaupassakaan.  Aiemmin piettiin yhen vuuven tarvis siemeniä varastoissa jemmassa. Ens yönä tännekkinpäin on halloo luvassa, tosin järvenrantaan jos tulloo on tos kylymee muualla.

Nyt on puutarhurillakin ollu kiirettä. Viimeviikolla sain tuolta mehtäalta kaikki entiset roippeet siivottuu pois, ol viimesenä vuorossa ja nyt on uuden istuttamisen aika. Tein hyvissäajoin tilauksen taimista paikallisesta puutarha-alan kaupasta ja osa myydyistä taimista jäi suamatta. Pihasyreenin aitataimet ja kellokuusama ol kärsiny taimistolla ja eivät etteenpäin laittanu näitä taimia ollenkaan. Kaks valakosta isompoo tainta syreenistä sain ja koristeomenapuun. Tilasin 'Rix' lajikkeen ja taimi ol vaihtunu leveäks kasvavaan 'Kirjailija' puuhun. otin sen ja pittää nyt kahtuu sille sopiva paikka. Havujakin sain. 

Sipulikukat on nyt piäosissa tässä varsinaisessa pihassa. En muistanukkaan miten monenlaisii narsisseja oonkaan piilotellu multiin näinä kymmenenä vuotena. Ensimmäiset tulppaanitkin jo ovat kukassa, myöhäsemmissä vielä nuput tiukasti kiinni. Pikkusipulit on kukkansa kukkineet tältä keväältä. Ylempänä kuvassa kookas 'Febuuary Silver' torvinarsissi ja alempana sitten toinen ääripään pikkunen 'Spoirot'.

Hennon keltainen on tää kaunotar. Hauska malliltaan. Alapuolen kuvassa hoikka 'Kokopellii', on varsiltaan kuin ruohosipuli ja lehtiä ei juurikaan oo. Kukka on pieni, 3-4cm. halakasijaltaan. Sinnikkäästi on nuamansa kiäntäny pohjoseen.

Kerrotut narsissit on kärsiny sateista, osalla vars on taittunu ja osa muuten vuan kumartaa kukkien painosta.

Rantapenkissä kukkii ihania oransseja tulppaaneja. En ennen oo oranssista välittäny, nyt ihan ihastuin. 


Eilen auringossa kuvattu kerrottu Charming 'Beauty'. Tämä pitäs olla myöhään kukkivia, ensimmäisten joukossa kukkii. On pionikukkanen.


Tämä oranssi on terttutulppaaneja ja taustan liila aiemmin istutettuja. Nimet on nyt hakusessa ja pilivisellä päivällä nämä molemmat oranssit on melekein samanvärisii. Auringolla on valtava vaikutus väriin kuvissa.

Menny talavi on ollu suosiollinen sipulikukille ja kaunista kukintoo on niissä paljon.

Muutamia vuosia sitten vierailin Tommolan tilalla ja sieltä lähti miun mukaan kerrattu vaaleanpunainen tarhakylmänkukka 'Papakeno'. Kukkii nyt kauniisti ja taipuu sateessa.


Kellarista tuotiin jalohortenssia helemikuulla kasvamaan vanhaan mökkiin. Mullat vaihoin, kuiviketurpeeseen, sitä ei oo lannotettu ja on tummoo turvetta. Kanankakkoo ja kahvinporoja ruukkuun lisäks, tarkotus ol suaha hyvin hapan kasvualustasta ja onnistuin. 
Kukkanuppuja on yks vuan, mutta väri on violettiin.


Toinen vuos on tätä nyt talavettoo ja syksyllä en varmaan vie ennee kellariin, jos ei kukkia lissee tule. Pensas on muuten rehevä.

Pientä viherrystä on näkyvissä tuossa jäniksen runnomassa Tundrapajussa, tämä suap olla vielä tuossa tuivioitten keskellä keppinä ja seurattavana. Mielenkiintosta kahtuu miten pajulla sitkeys riittää.


Tuohon hiekkakummulle kuletin kotipihan mailta mesimarjoo ja muutaman tuppaan istutin, Nyt on riehaantunu kasvamaan ja rajottoo pittä kasvuu, jotta ei valtoo koko kumpuu. 


Kukkimaan käyp nyt ja ketoneilikat on toinen mitä pittää rajottoo, jotta ei joka paikkaan levvii. Ihmettelen miten hiekassa kasvaa hyvin tään alueen kasvit. Valakonen laukkaneilikka 'Alba' näyttää heittäneen henkensä talavella, punaset nuputtaa nyt. Jänis juhli valkomaksaruohon kasvustossa keväällä ja söi melekein tarkkaan sen. Papanat kiitokseks jätti.


Tuossa kannon oikealla puolella ovat ja tuolla taustalla kivireunuksen vieressä on mesikka. Männyn vasemmallapuolella näkkyy ruskeena valkomaksaruoho.  Sianpuolukka ja ajuruoho on myös luonnosta siirretty ja hyvin voivat.

Ruusupensaista on alasleikattavana Mustilanruusu 'Minette' Seponruusuks sanotaan myö. Neidonruusu 'Lumo' on niinikään ihan ruskee ja tarhakurtturuusu 'Sointu'. Ilossakin ol leikattavoo, suurinosa kuitenkin tervettä. 
Onneks monet puut ja pensaat on siästynykkin, tuolla mehtäalalla suurimmat vahingot on alppiruusuissa, varjostuksesta huolimatta. Oisko auringon killotus kevät-talavella ollu syy noittenkin ruusupuskien kuivamiseen!

Seuraavan postauksen tienkin tuolta mehtäalalta ja siellä on ihan oma maailmansa kasvien suhteen. 

Kiitos kun kävit blogissani!

























 

sunnuntai 2. toukokuuta 2021

Kevättä meilläkin.

Sekalainen postaus on.

Kovin on ollu viileitä päiviä huhtikuun lopulla. Yöllä pakkaset on olleet muutaman asteen ja toivottavasti nyt ruppiis lämpiimään. Perunansiemenet on yhteisperunaan otettu itämään viime viikolla. Perunoo on ruukuissa ja kasvulavassa tiällä jo kasvamassa ja toivottavasti Siiklistä aikaset perunat suahaan. Uus lajike Mozar, ennestään olevien  Annabellan ja Colomban lisäks otettiin. 



Ylin kuva on penkistä, nuo kaks muuta nurmikolle levittäytyneitä. Mukavasti jo skillat, idänsinililjatkin on käyny nurmikolla levittäytymään. Puitten ja pensaitten leikkaukset on suatu tehtyy ja pihat haravoituu, muatilalla käytiin auttelemassa siinä hommassa. Miulla vielä on vähän penkkien siistimiset kesken, pohjopuolella taloa on vielä luntakin. 

Ensimmäinen jouluruusu tuolla mehtäalalla on kukassa. Vaaleajouluruusuhan tämä on puhtaan valakosin kukin.  


Mehtäalalla myös valakonen särkynytsydän on ensimmäiset alut puskenu näkyville ja tämän toivottavasti kukassakin niän.


Tuo koko mehtäala on vielä liikuttamatta siistimis mielessä. Vielä luntakin siellä näkkyy. Preeriapenkissä syyspäivänhatut on säilyny ja kyllä se leikkokärsämö on ussiimpi vuotinen. En uusia siemeniä ois tarvinnu kylyveekkään ja toivottavasti ei levvii riesaks asti.
Kaikki puut ja pensaatkin on näköjään elossa, verkot on vielä suojana ja kuva alla on koreanperhosvaahterasta, kauniit punaset on oksat viimekesäsältä.


Taimikasvatukset on vanhassa mökissä hyvin kasvanu. Ensimmäisen kerran chilejä on miulla kolomii lajiketta. Ei myö niin tulisesta ruuasta välitetä, vaan paholaisen hillo on ollu suosittuu ruokapöyvässä lisukkeena. Huomasin nyt tänäuamuna muutaman kirvan yhessä taimessa. Mäntysuopa kylyvyn suavat. 


Tuossa oikiissa reunassa on chilipaprika 'Vampire', on tulinen ja hedelmät on ensin mustat ja kypsyessään muuttuu verenpunaiseks. Nuppuja nyt on. Mielenkiintonen kokeilu, tuo väri minnuu kiinnostaa, lehetkin on tummat, 4 siementä kylyvin ja kaikki iti, kasviystäville annoin kolome tainta.  Samoin kiehto minnuu kirjavalehtinen Axamarant 'Sol Collection Gekko Green', neljä tainta on hyvässä kasvussa. Kirjavista vielä värinokkonen, tummemmat värit on mieleen. Kuva Axamarantista alla.



Kellarissa talavetettu verenpisara. En leikelly tätä, ois varmaan pitäny. Nyt kasvaa uusia oksia näitten kukkien yläpuolelta ja niissäkin on nuppuja, vähän on kerroksellinen.
Järvestä on nyt kasteluvesi tuonne mökkiin otettu, lisseen sitten kastelulannosta kastellessa. Isoille pelakuille en vielä oo multia vaihtanu, leikkasin maaliskuulla. On niin iso operaatio pyöritellä niitä isoja ruukkuja, jotta mielelläni pihalla tai kasvihuoneessa sen tien. Harmi nuo yöpakkaset, en uskalla niitä kasvihuoneeseen viiä, pelekän lämpöpuhaltimen varaan. Ensimmäiset isoista pelakuista otetut pistokkaat kukkivat, Mårbacka pelakuut, kuninkaalliset 'Nikolai' ja 'Ingrid'. Kasvivalojen alla ovat pulskistuneet, emoilla ei ihan niin lokosat oltavat ookkaan. Näkkyyvät tuossa isossa kuvassa huonosti. Ollin ollessa yläasteella, ol hiän tet harjottelussa tuossa lähipuutarhalla. Kysyin illalla mitä ol päivän työ. Nupustamista sano poika. Pelargonioista kaikki ensimmäiset nuput napsittiin pois. On tuo sana jiäny mieleen miulle. Miekin nupustan pistokkaat.


Kukkaystävän kanssa vartoin kirjavalehtistä pihlajoo. Häneltä ol vartteet, miulta varttamisteippi. Hyvin lyhyillä vuosikasvuilla kasvaa se pihlaja, reilu kymmenen senttii vuosittain. On kukkaystävän pihassa luonnostaan kasvanu. Mie tein vartteet tiällä kotona mehässä kasvaviin pihlajan taimiin ja punasella nauhalla merkkasin, jotta eivät hävviis, eikä innokas 'mehänhoitaja' katkasis jos onnistuu tää homma.


Kuvan laitan viimekesän hommasta. Tässä mehänlaita kukkapenkissä myllevää kontiainen aina talavella. mittään se ei syö kasveja, vaan aina tuosta reunasta nostel kasvit mullinmallin. Tehtiin siihen kivistä ja betonista reunus. Rauhottu myyrä. Harjaneilikat on tykänny tästä operaatiosta ja levittäytyyt hyvin tuohon reunukseen. Alareunassa penkkii on korkiimpi tuo reunus, madaltuu ylemmäs männessä. Loiva rinne on tässä luonnostaan.


Oon vuosittain  karjanlantoo penkkiin laittanu ja kastematoja on paljon tässä. Se varmaan houkuttelloo kontiaista, tässä mehän laijassa.

Pitkään on kukkinu pääsiäiseks kukkimisen aloittaneet kellarissa hyödetyt ruukut ulukona, nyt ensimmäiset tulppaanit rupivaa lakastumaan.  Narsisseja oon leikannu maljakkoon näistä.


Lopuks kuva käsityöstä. Järvikaisloo, on eri kun järviruoko, oon vuosien mittaan keränny ja kuivannu sitä. Liotin järvessä kaislat ja ruukun suojusta ompelen. Vaiheessa vielä on.


Ruukun suojuksen piälle rupesin tekemään ja muotoutuu vähän pyöriimmäks. On kuin turbaani ois piässä. Kun kuivuu on niin kevyt, tuuli tätä lennättäs jos ei multaruukkuu siinä ois.



Kiitos kun kävit lukemassa!






























Metsäpuutarhan esittely jatkuu.

Nyt tul pitkä tauko postauksessa! Heinäkuulla likottelin kullanmurua, vanhempansa  olivat alakuun etätöissä ja tarha kiinni. Sitten uudella ...

Suosituimmat artikkelit