lauantai 22. syyskuuta 2018

Yllätys!

Tekpä Amaryllis 'Gervase' meille yllärin. Viime jouluset mukulat olivat kevät-talaven sisällä, lämpimässä ja kuivassa. Muutaman kerran rippasin vähän vettä ja lehet kuivi pois. Kevväällä siirsin ne pihalle, vanhan mökin päätyyn, varjoseen paikkaan. Kesällä kuivaan aikaan ihan vähän vettä annoin ja ajattelin,  kuhan ilimat jiähtyy siirrän varastoon ne. Muutama mukula kasvatti lehtiä. Syksypuoleen saivat taivaalta vettä, silloin kun sato. Rantasaunassa ollaan vielä käyty kylypemässä ja viikko sitten kun illalla polokuu pitkin sinne mänin, älysin puolenmetrin kukkavanan ja pullean nupun. Hetimmiten kiikutin sen sisälle ja laitoin tukikepin. Nuput aukes ja kolome kelloa aukes. Kaunis on.

                                                       
                                                                        'Gervase'

Kesäkynttilä taustalla intoutu kukkimaan uuvestan, nostin tuon amarylliksen kuvattavaks ulos.

Myöhäsemmässä olevat daaliat saivat kukkansa myös auki ja nuppuja on vielä runsaasti. Esikasvatin kaikki juurakot ja on ihmetelty miten nämä jäi näi myöhäseen. Pakkasia ei vielä oo näköpiirissä, jospa kerkiisivät ussiimman nupun auvasta. Ei näillä oo vielä meininkiikään valamistautuu talavileppoon.


                                                      Kaktusdaalia 'Kennemerland'



                                               'Nonette' Kauniit aprikoosin värinen.


   
                                 Ruusunpunainen 'Berliner Kleine', korkeutta puolisen metrii.




Näille on nimet hakusessa, olleet jo ussiimman vuoden. Ylemmän korkeus vajaa metri. Tämä alempi on hauska, taivaita kahteleva, korkeutta reilu metri. Ostin vuosia sitten tämän alemman tyylisen lumpeen tuohon rantaan. Monta vuotta se kukki ja kukka muistutti kovasti tätä. Oisko piisamit syöny sen juurakon, kun ei löytyny ennee kun tyhjä kori!


Syysvuokko 'Honorine Jobert'. Oiskohan löytyny mieluinen paikka. Muutaman vuoden on ollu ja nyt kukkii ensimmäisen kerran, nuppuja on vielä aukiimatta ja kasvo korkeutta vajaan metrin. Tämä on aarre.


Loistokärhö 'Jan Pawel II' aukas näin myöhään ainokaisen kukkansa, ostin pienenä taimena 'Blue Angel'in kanssa ja tuo hento liila Angel kukki syksypuoleen ahkerasti. Suuri kukka on tässä ja kukka on haalistunu melekein valakoseks. Toivottavasti talavi lempeästi kohteloo näitäkin.


Syyshortenssia 'Magical Fire' uhmovaa myrskyt ja myräkät, melekein rannassa olevan valotolopan juuressa. On metriseks kasvanu ja vielä vähän kasvaa. Ostin nyt alesta lajikkeet 'Wim's Red' ja matalakasvusen 'Bobo'n. Kaikki hortenssiat, mustilan-, kuutamo-, ja syyshortenssiat on suanu enemmän tai vähemmän roosan sävyn. Köynnoshortenssia ei sua punertavvoo värrii, sillä on kellertava syysväri.


Muatilalla syyshortenssia 'Grandiflora' punasti kukkansa voimakkaasti. Ei näin punanen oo ollu milloinkaan ennen. Väri on oikiisti tumma roosa.

Muatilalla puinnit Ville sai syyskuun alussa loppuun. Satoon on ihan tyytyväinen. Oljet kanssa onnistu kerreemään kuivana. Kolomatta säilörehhuu on nyt paaliin pyöritelly ja meitä on tämän viikon työllistäny kaikenlaisien hommien kanssa. Miulle sattu pien tapaturma siellä, eroteltiin elläimiä ja miulla turvasuapas pikkusen lipes. Rauta ei anna periks ja sain siitä muistoks kommeita mustelmia koko vartaloon. Silimän allekkin laski veret ja hyvä kun ei silimälasit särkyneet ja luita katkennu. Nää ruhjeet onneks paranoo, eikä arpia jiä.

Ens viikonloppuna meille on tulossa mieluisia vieraita. Olli ja Pia tuovat pienen immeisen käymään ensimmäistä kertoo. Ollaan käyty pinnasänky ja pienet peitot ja lakanat pesty ja silitetty. Tul paljon muistoja mieleen noita töitä tehessä.

Paljon täänpäivänen myrsky puotti puista lehtiä. meillä ei ollu niin kovana kuin lännempänä, sähkötkään ei kertookaan sammuneet. Onneks en laivalla ollu!

Kukkasipulia on nyt hankittuna, ei vielä istutettuna.

Illalla hanhiparvet ja joutsenet laskeutuu järveen ja hetkenaikoo kuuluu sellanen papatus ja kaakatus, ennenkuin jiävät yöks leppeemään.

Kauniita syksysii päiviä ja kiitos kun kävit blogissani.
















sunnuntai 16. syyskuuta 2018

Haaste

Sain,  Millainen puutarhuri olet - haasteen jo jonkun aikoo sitten, Unelmia ruusuista blogista, Hirnakan torppa blogista ja Rikkaruohoelämää blogista. Alulle tämän haasteen ol laittanu Kukka&kaali blogista Pauliina.
Oon noita kysymyksiä miettinä ja vastauksia kanssa ja valihin ominsanoin kuvailun, millainen puutarhuri olen.


Puutarhasuunnittelu.

Tähän pihhaan tietettiin suunnitelma. Pääpiirteittään istutusalueet on suunnitelman mukaset. Rantaan päin meillä ol toivomus jättee nurmikko, haluttiin jättee näkymä järvelle avoimeks. Kasvivalikoima ol meillä pitkälti ihellä mielessä. Pensaita ja havuja on suunnitelman mukkaan laitettu, kappalemiärät on muuttunu. Terassi rakennettiin puolet pienemmäks mitä suunnitelmassa ol. Pöytäryhmä hyvästi soppii ja kiikullekkin ois tila. Tavallaan se suunnitelma ol yhteinen, paperille laittajan kanssa.
Tuohon rakenteilla olevaan mehtäpuutarhaan Pekka kaipois selekiitä suunnitelmoo paperille, huono oon sitä totteuttamaan. On se miulla piässä, ja tarkentuu töitten edetessä. Turhan lähekkäin istuteltiin puita ja pensaita tähän varsinaiseen pihhaan, se virhe ol jo muatilalla.  Pien taim näyttää tos orvolta jos metrimiärät pittää mielessä.


Ostokset.

Ostoksia yritän tehä maltilla. Näissä blogeissa oon nähny niin ihania kasveja ja tuntuu, jotta kaikki pitäs suaha. Onneks meillä ei oo taimistoja ihan lähellä ja osa kerkivää jo unohtuu kun piäsen taimien iärelle. Oon kirjannu ylös joitakin ehottomuuksii ja tuo tekkeillä oleva alue antaa mahollisuuven tehä hankintoja, kuhan suahaan sitä myllättyy. Karsittavoo on siinä listassa. Onhan se rahakysymyskin, erikoisemmat puut mm. ovat hintavia. Mielelläni kuitenkin panostan kotmuassa kasvatettuihin puihin.
Viimesimmät hankinnat on saniaisia, hyvin varjoseen nurkkaan tehtyyn penkkiin tuohon tekkeillä olevaan ossaan.



Tässä muutama herkku kuvassa. Oikiilla puolella on kääpiöängelmä (thalictrum kiusianum) jonka tilasin Vakkataimesta vuos sitten ja ol vuottamassa penkkiin piäsyy tilapäisessä paikassa. Kampasaniainen vieressä 1kpl. Japanin hiirenporras 'Ursula' 2kpl. , tarha-adiantumi (neidonhiussaniainen) 3kpl., ituhärkylä 1kpl. ja rönsytiarella 3kpl. ovat tämän syksyn hankintoja. Näistä en kuvvoo laittanu vielä. Mielenkiinnolla seurataan näitten arempien saniaisten seleviytymistä. Saniaiset tilasin syyskuulla Heikkisen kukkatarhalta.


Työkalujen säilytys.

Työkaluilla on paikat, muutama vuos sitten rakennettu varasto syöp sissäänsä kaikki konneet ja Pekka on täsmällinen niitä siellä pitämään. Muutkin työkalut soppii sinne ja meille on melekein perheriita tullu ussiimman kerran, kun hiän kuletteloo lapiot ja hangot sinne, kun miulla hommat on kesken. Ville kun tarvihtoo meitä johonkin hommaan, suattaa miulla tulla ussiimman päivän katkos ja jo on työvälineet kiikutettu varastoon. Koulutus on vielä vaiheessa ja mehtäpuutarhassa välineet on suanu olla työmualla. Miun askelia ajatellen hiän on sitä tehny. Kitkurauvat, istutuslapio ja polovisuojat kulukoo miulla sankossa ja sen parkkeeroon aina katokseen. Talven ovat varastossa. Sakset ja sekatöörit säilytän aina lämpimässä varastossa.


Nämä isot kivet on kaivettu näkyviin ja vielä niitä on paljastamattakin. Jääkauven jäläkeen meijän talon ja tämän alueen piällä lainehti järvi. Järvenpohjoo tässä kaivetaan. Kivet suap jiähä paikoilleen, loiva rinne on ja ympärille arvelin siirrellä isolehtisiä kuunliljoja, jotka on jo monta vuotta vuottanu paikkoo.



Minä hyötytarhurina.

Meillä on kolome isompoo lavvoo, yks on mansikalla. Polka on lajike ja jo suatiin tänäkesänä mukavasti syötäväks marjoja. Rönsyjä ois mahottomasti laittoo lissee kasvamaan. Mansikkatila on nuapurissa ja säilöttävät marjat ostetaan sieltä. Kahessa muussa isommassa on  ollu punajuurta, hernettä, pinattii, tilli, persilja. retiisi, sipuli ja yrtit. Iloinen olin kun ranskalainen rakuna selevis talaven yl siinä. Kesäkukkiakin soppii muutama rivi. Kesäporkkana on lavankauluksessa, vielä on ksvamassa osa. Yks kesäkurpitsa ja avomuankurkkuu pömpeleissä. Kasvihuoneessa kuutta lajiketta tomattii ja viiniköynnös 'Supaca' josta suatiin ensimmäiset maistiaiset.
Meillä on tässä lähellä erikoisviljelijöitä ja heiltä ostetaan lantut, talaviporkkanat, kaalit ja sipulit jota käytän paljon. Suahaan varastosta käyvä kauppareissulla ja ovat sitä lähiruokaa.
Peruna on velpoikiin kanssa porukassa, Colomba on se lai jota en kehumasta lakkoo, Nicola ja Annabella on kanssa hyviä lajikkeita. Kinnulan tilalla ei perunoo ennee kasvateta, kun on levviit renkaat traktoriloissa, penkin teko ei onnistu. Saishan sen kuokalla tehtyy vaan tämä tapa on oikein hyvä ja yks sisar ilimottautu ens kevväänä mukkaan tähän perunakommuuniin. Nauriista nuatit siellä pistel poskeensa joku elukka.


Kokkeilin tänävuonna kylyvöö noista nauhoista ja ol ihan hyvä kokemus, ei tullu harventamisen kanssa kiirettä. Jäi vielä ens kevväällekkin siemeniä.

Tykkeisin pittee oikiita kasvimuata tuossa pellossa, en kuitenkaan kehtoo Villelle kierreltäväks  sitä laittoo.
Marjat ja omenat suahaan tilalta, pensasmustikka, luumu ja karhunvadelma on meillä tiällä kasvamassa.


Nyt pit laittoo tämmöset ruokakuvat, otin lavoista ja tomateista kuvia ja en löyvä niitä mistään kansiosta. Kuhan suan apuja ehitään ne vaikka kameran muistikortilta.

Kitkeminen.

Kitken tarpeen tullen, meillä ei oo sitä vuohenputkii ja juolavehneekin on hyvin vähän. Vesheinee ja puuntaimia tämmösellä mehtäsellä tontilla aina löytyy.
Polovilleni mänen kitkiissä, selekä ei tykkee kumarassa olla ja paremmin näkköökin. Oon sitämieltä ollu jo pitempään, jotta rikkaruohot osovaa ajatella ja männöövät kukkien keskelle, mistä ne on kaikkein vaikein reppii pois, vaurioittamatta kukkoo. Onkohan ihan höpö ajatus!
En panikkii sua jos jossain penkissä on rikkaruoho, kitken ajallaan.


Laitoimpa kuvan, oivasta kitkurauvasta. Tässä on terävät nurkat, joilla suap hyvin rikat nykästyy. Ostin tämän Lahen messuilta kevväällä ja ol edullinen 6euroa. Pois en antas.

Puutarhapuuhat.

Siirtelyy meillä jonkunverran harrastettaan! ja siitä ei Pekka tykkee yhtään. Hiän on sen kuopan kaivaja jos ei kukasta oo kysymys. Tukemista ja kuihtuneitten kukkien siirtelyy on aina ja maljakkoon leikkoon paljon kukkia.
Puutarhataidetta harrastan kanssa. Keramiikka piirissä oon ollu monena vuotena ja siellä on tullu tehtyy kaikenlaista.





Pöllö vartioipi tuossa risuaijan tolopassa, auringossa pronssin värit väläkehtii nätisti ja sudenkorento mosaiikkityönä kivellä.

Puutarhan tyyli.

Meillä on sekalainen tyyli. Istutellaan vähän mitä minnekkin. Puut on tässäpihassa jiäny vähemmälle. Korjaus on tulossa tuohon mehtäpuutarhaan, johon on enempi tarkotus puita istuttoo.
Ihhailen noita jämptisti tehtyjä ja tarkkaan mietittyjä puutarhoja, miun luonteelle ei oikein sopis se, vaikii ois olla mittään lissee laittamatta!

Kasvivalikoima.

On kaikenlaista. Kauniit kukat on ensiks mielessä. Keltasesta väristä en erikoisemmin välitä. Kuitenkin lapinnauhus, päivänsilmä, kanadanlilja, esikasvatettu samettikukka 'vanilla' ja kukkiva kaktusdaalia ovat ihanuuksia. Mielessä yritän pittee pärjeemisalueet, toisaalta on ollu uteliaisuus kahtuu miten selevivää kasvit jotka ei oo meijän alueelta. Muatilalla puita joita harvemmin näkköö tiällä, mieleen tulloo jo kookkaaks kasvaneet mantsurianjalopähkinä, kanadahemlokki ja pähkinäpensas. Lehtimuotoja ja syysväritystä oon ajatellu ja tänne nyt on istutettu aremmista, magnolia 'vanharouva', viimetalaven yl selevis. Käsittelen noita tilan puita, kaikki siellä ovat rakkaita miulle, onhan ne meijän istuttamia.



Kuvan laitoin mysteerikasvista. Ostin tämän likusterinsyreeninä vuosia sitten ja on yhen kukkapenkin piähän istutettuna. Jänis talavella on tätä kurittanu, on jiäny verkottamatta. Eppäily miulla on ollu pitempään onkohan tää se minkä ostin. Ensimmäisen kerran tek tuon punasen, kukintoko on! Puumainen tämä on, lehet ei oo suuret. Jos kellä on tieto, vinkkoisitko.

Minä ja sää.

Tämä kesä ei ollu miun kesä. Mieluummin oon 25 asteen pakkasessa, kun tämmösessä helteessä. Onneks ei iltalypsylle tarvinnu männä.
Satteella ollaan sisällä ja tehhään sisähommia. Kauniilla ilimalla tulloo ulukona touhuiltuu, milloin mitäkin. Harmittaa äärisäät tuon muanviljelyn kannalta, muuten ei oo vällii.

Suhtautuminen vuodenaikoihin.

Ihana kun on neljä vuodenaikoo. Ei tulis mittään jos ois aina kesä.
Kevättalavella on mukava suunnitella puutarhajuttuja, siemenien ja taimien tillausta. Käyvä jopa hiihtämässä ja ihhailla tanssivia lumihiutaleita auringonpaisteessa.
Kesällä nautin kukista ja linnunlauluista. Kun tämä talo tehtiin, rakentajat ja suunnittelija ol sitä mieltä, jotta aukiivii ikkunoita ei tarvita, sotkoo muka ilimastointikonetta. Mie tyrmäsin sen ajatuksen kättelyssä, linnunlaulu pittää kuuluu. Ikkuna on makkuuhuoneessa vieläkin raullaan ( Pekka on piälakkiinsa myöten täkin alla ja miulla pelekkä pussilakana. Tulloo telekkarmainos mieleen.) Muatilalla kun asuttiin satakieli laulo lähheisessä lepikossa aamusin. Kaiholla sitä muistelen.
Oon syksyllä syntyny ja se on mieluisin vuodenaika.
'Kun saapuu syys' harrastukset alakaa ja ne on tos tärkeitä ollu miulle aina. talaveen laskeutuminen on haikiita toisaalta.




Ahkeraliisa 'Impreza Blue Pearl'  rappusella vielä kukkii ja uusia nuppuja on aukiimassa. Vielä ei kylymiä öitä oo meille luvassa,
Meinattiin lähtii käymään Asikonsaaressa, mihin niitä puuntaimia kevväällä istutettiin ja tehhään ruskamatka samalla.
Talaven mukavasti joulunaika katkasoo ja sitten ollaan jo kevväässä.
Ollaan onnellisia kun meillä tämä rikkaus neljästä vuodenajasta on.

Kiitos tästä haasteesta lähettäjille, ol mukava ajatella tätä. Ja samalla vähän tutkistella ihtiinsä.
Tämä haaste on nyt kulukenu jo jonkunaikoo ja vastauksia on ollu mielenkintoista lukkii, monesta postista. En nyt nimmii kettään erikseen, jos kuka teistä lukijista ei oo vastannu tähän, ota koppi ja vastaile. Kysymykset löytyy ussiimmalla vaihtoeholla, Kukka ja Kaali blogista.

Mukavia syyspäiviä, kaunista ilimoo vielä riittää.

Kiitos teille lukijat käynnistä.






torstai 6. syyskuuta 2018

Lempikukkani

Sain tämän haasteen Tuulikilta,  Kukkia ja koukeroita blogista.
Haasteen ol laittanu alulle Maatiaiskanasen elämää blogin Hilu.

Vaikii ol nimetä yhtä lempikukkoo. Kaikki on niin suloisia kukkiessaan ja jokkaisesta ilahtuu kun kukkansa näyttää.
En mahottomasti tarvinnu miettii, kun päädyin kesäkukkaan. Yksi on ylitse muiden.
               
                                                    KESÄASTERI

Rakkaus tähän kukkaan on peräsin jo neljänkymmenen vuoden takkoo. Ja on seurannu minnuu näihin päiviin asti. Kävin emäntäkoulun Lieksassa Tiensuussa. Siellä ol koulunjohtajana ja puutarhapuolen opettajana Kaarina Linnove. Hänelle Puutarha ol ykkösjuttu. Niin antaumuksella hiän opetti sitä.
Opetus tapahtu teoriassa ja käytännössä ja kun olin ylleislinjalla ol meillä puutarha- ja maatilaopetusta enemmän kuin tallouslinjalaisilla. Muatilalla kasvo perunat ja muut juurikasvit, hedelmät ja marjat puutarhalla. Muistan ruokalassa olleen juureksista ussein raastetta ruokapöydässä.


Silloin koululla kasvatettiin kaikki kasvikset ja kukat ja niitä ol paljon.
Lasinen kasvihuone ol käytössä ja siellä opeteltiin kesäkukkienkin kasvatus siemenestä asti.
Joulutulppaanit hyödettiin ja ensimmäiset keltaset leikkonarsissit koululta vein kotpihhaan piäsiiseks.
Niistä opeista oon ikkuisesti kiitollinen ja tämä postaus herätti muistot pintaan, pit ihan sen aikasii valokuvia fiilistellä.

Kun Kinnulan tilalle tulin emmänäks, joka kevät asteripurkit pyöri huushollissa. Ja Rannanpihassa sama homma jatkuu.


                                     Kahta er esikasvatettuu lajjii kevväisessä kukkapenksissä.

Esikasvatuksen alotan huhtikuun alussa ja kylyvän lannotettuun turpeeseen hajakylyvönä. Koulin kennoihin, edelleen turpeeseen. Koulimisen jäläkeen  siirrän valosaan ja viileämpään. Meillä se paikka on vanha mökki, jossa patterit ja varroova takka lämmitttää tarpeen mukkaan. Myöhemmin ruppiin kasteluveden mukana antamaan lannotetta.

                       

Lajikkeitahan asterissa on monia, yksinkertasii ja kerrattuja ja vaikka minkävärisiä. Korkeuksiakin on monia.


Tuossa keltasessa ja tässä alemmassa kuvassa lajike 'Semi-Tall mix' sekotus er värejä  Korkeus puolisen metrii.


                  Lajike 'Fanal' sininen ja ylimmässä kuvassa maljakossa, 'Fanal' vaaleanpunanen.

Siemenissä itävyys on ylleensä hyvä. Poikkeus vahvistaa säännön, kylyvin vuos sitten kevväällä ostamiani siemeniä, Kesäasteri 'Kingsize Appeblossom' tänäkin vuotena. Yhtään tainta ei tullu, vaikka itävyys pussissa on vuuvelle 2019 asti. Oiskohan tullu erreys ja jiäny miulla pussiin. On kaunis ja isokukkanen hento vaaleanpunanen/liila. Kunkin lajikkeen siemenpussi riittää ussiimmaks vuuveks. Muutaman taimen hinnalla suap siemenpussin ja paljon taimia. Tänävuonna miulla ol esikasvatuksessa neljee lajjii, joista taimet sain. Istuttanu oon jokkaiseen kukkapenkkiin, mihin on tyhjä kohta jiäny.


                           Yksinkertanen 'Palette'. Kestää tanakasti pystyssä ja korkeutta 40-50cm.

Asteri on kaunis ja kestävä syksypuolen kukkija. Kestää maljakossa pitkään. Nytkin vietiin kaksviikkuu sitten haudoille kimput ja alakuviikosta käytiin kauppareissulla kahtomassa niitä, olivat vielä ihan kunnossa.
Ei oo milloinkaan ollu mittään kasvitauteja tai tuholaisia.

Miusta asterit on heleppoja siemenestä, esikasvatettavia. Eivät oo mahottomia nirppanokkia paikasta. Tuossa sekotuksessa näissä kuvissa, on senverran painavat kukat jotta oon vähän tukinarruu laittanu. Kylymeekin sietäät kohtuullisesti, eikä sadekkaan kovasti pilloo niitä.

Suosittelen kasvattamaan näitä, jos on paikat missä soppii olemaan taimipurkit.

Miulla aina rönsyvää nää jutut, nytkin noista kouluajoista. Meistäkin sisaruksista neljä käy tuon opinahjon, vaikka muut koulut suuntautu muille aloille.

Haasteen lempikukasta laittasin etteenpäin. Sehän voip olla mikä tahansa kukka. Seuraaviin blogeihin!

Ritavuoren juurella.
Vaarin torpan puutarhassa Pirkolle.
Elämää erimuodoissa Irmalle.

Ottakeehan haaste vastaan, mukava ol tätä kirjotella. Vastatkee milloin kerkiittä ja halluutta.

Laitampa tähän kuvan isosta toukasta, on Puuntuhooja nimeltään ja nous tuohon roksin piälle, mehän reunasta.


Ihan nätin näkönen ja tosi kookas, miun etusormen kokonen. Perhonen on hämärä- ja yöaikaan lentävä. Kooltaan isohko harmahtava. Sitä en tiiä mitä puille tekköö!

Mukavia syksysiä päiviä teille lukijat!
Ja kiitos kun kävit.










sunnuntai 2. syyskuuta 2018

Vauva uutiset

Nyt ei oo kukkakuvia!

Tiällä on mummolla männy vähän senssit sekasin, kun on niin mukava assii meille sattunu.
Vanhempi poikamme ja hänen vaimonsa, Olli ja Pia saivat kaks viikkuu sitten pienen tyttären. Kovasti ol meille odotettu tapahtuma. Nuoret on kohta olleet neljä vuotta naimisissa ja olin jo melekein luopuna toivosta, kun tämä ilo meille talavella kerrottiin. 
Myö annettiin heijän kottiutuu rauhassa ja männeellä viikolla, tiistaina lähettiin rotinareissulle sinne piäkaupunki seuvulle. Karjalanpiirakat ja kakut vietiin männessämme. Kukat ostettiin perillä.


Tässä tää kullanmuru nyt on kuvassa. Kysyin vanhemmilta suanko kuvan laittoo ja lupasivat. Miulla sylissä on ja en hoksannu tuota peittoo ottoo pois kun sylliini sain. Isällään ol vähän mustempi tukka synnyttyään 35vuotta sitten, Muuten on aikapaljon sammoo näkkyy, äitiltään on korvanlehet ja silimiin seutuu.

Toivotaan varjelusta elämään ja  jotta sais terveenä olla ja vanhemmille kanssa terveyttä. Kaikki  on sujunu hyvin tähänasti.

Kevväällä alotin tilikkupeiton ompelemisen ja myö haluttiin pittee sukupuol meille sallaisuutena. Tein semmosilla väreillä jotka käyvät, olpa kumpoo sukupuolta hyvväänsä. Peitossa olevissa pupuissa on vaaleanpunasta ja taustakangas hennosti vaaleansininen.



On tarkotettu semmoseks kellimis alustaks. Nimikoin tämän tuonnempana, kuhan on nimen suanu pikkunen.

Kun soittelin sen Toronton tätini kanssa kevväällä ja ilimotin tämän assiin, niin tätini sano panevansa puikot heilumaan ja paketti tul nuorille kesällä. Siinä ol villatakki ja myssy, ovat talavelle tarkotetut ja kasvunvarroo on vielä. Vauva villalangasta neulottu. 


Tätini neulo silloin kun Ollii vuotettiin, samanlaisen setin ja siihen on vielä töppöset lisäks, kevätvauvalle puuvillasen, er mallilla. En mie ossoo tuommosta neuletta neuloo, kaunis on tämä nuttu ja myssy. Tätini ja edesmenny äitini neulovat paljon.  Äitillä tek enemmän sukkia, monet villaset sukat on vielä miullakin uutena, vuottamassa. Isä kanto seiskaveikkoo kassikaupalla, kirkolla käyvvessään.
Miulle tuo neulominen on kästöistä se laji, jota en tie. Ei myö paljainjaloin oo tarvittu kulukii ja lapasia ja kintaitakin on ollu. Molemmat mummot neulovat silloin kun pojat ol pieniä. Sotaväk sukat ol äitille ihan kunnia-assii suaha tehä pojille ja molemmat vieläkin vetelöö mummon neulomia sukkia jalakojaan lämmittämään.
Onneks on myyjäisii ja ystäviä jotka ottaavat tillauksia vastaan. Villapukkuu pienelle on nyt suunnitteilla talaveks.

Nyt meillä on muatilalta aitanvintistä haittava pinnasänky yläkertaan. Pekka tek sängyn ja hoitopöyvän silloin pojille ja ovat olleet lainassa monella lapsella. On haluttu säilyttee ne, kun on paikka missä pittee. Tuunataan niitä jos on tarve.

Myö ollaan sitten mummo ja ukko, toiset isovanhemmat mummo ja vaari. Suavathan hyö jos haluvaat erotella meitä, sannuu minnuu Haapasalmen mummoks, Haapasalmi on meijän kylän nimi.

Tälläset kuulumiset tälläkertoo ja suattaahan se aina vilahtoo joku kuva ja juttu tuonnmpanakin, pienestä immeisestä.


Kiitos kun kävit.

 

Kevät mielessä.

 Jokohan ois kovimmat pakkaset ja lumisateet tältä talavelta loppunu! Meillä on ollu kovia pakkasia ja runsasta lumentuloa koko talavi. -36 ...

Suosituimmat artikkelit