keskiviikko 27. joulukuuta 2017

Lumihiutaleita hiljalleen!

Muistoihin jiäpä joulu!

Meille on tuputtanu lunta! On jo yl puolenmetrii. Sitä on paljon puitten oksilla ja oksat ja jopa kuatuneet puut on sähkölinjoilla.
Jouluaattoa vastasena yönä sähköt ol katkenneet puolenyön jäläkeen ja tulivat takasin aattoaamuna.
Onneks kinkku ol leivinuunissa ja herättiin hyvvään kinkun tuoksuun. Iltapäivällä ol sitten pieniä katkoksii.
Tapanina viijen jäläkeen katkes sähköt ja tulivat iltapäivällä kolomen jäläkeen. Osa kylästä kärsi vielä pitemmistä katkoksista.
Ilomantsissa lunta on enemmän kuin seihtemänkymmentä senttii ja siellä savottoo sähkömiehille riittää! Sata ammattilaista on kuulemma selevittelemässä linjoja. Ja lissee on lunta luvassa!
Tännäänkin iltapäivällä ol kahen tunnin katkos.
Kyllä siäliks käyp ihan nää asentajat, kun joulu on männy töihen merkeissä. Tuulessa ja tuiskussa. Siellä on mehtäkonneet ja metsuritkin auttamassa. Ollaan onnellissii kun meillä tämä huolto toimii, vaikka siihen aikoo aina männöökin. Kaikille auramiehille ja maitoautokuskeillekkin mie kiitoksen annan!

Onneks on agrikaatti! Muatilalla iso pyörii traktorin perässä. Sillä suahaan koko tallous, ja navetat hyvin pyörimään. Ja meillä on bensa käyttönen. Hyvä kun on noita apuja keksitty!

Tältä päivältä. Nietokset on jo niin korkiit jotta Pekka sano, ettei hiän kohta jaksa hilata noita lumia tuonne kasan piälle. Kun tämä piha on ihe kolattu.
Pittää Ville pyytee siirtämään noita kasoja vähän etemmäks, niin tuas homma pelittää!




Vielä jouluseen kukkaan!
Miulle hyvin tärkiiks joulukukas on tullu emäntäkouluajoilta, hyödetty tulppaani. Meillä ol niin innostava puutarhaopettaja ja kaikki maholliset opit suatiin. Lämmöllä muistan häntä ja mukavoo kouluaikoo.
Nuorempana tein hyötöhomman ihe, nyt tilloon kukkakauppiaalta valamiin asetelman
Tänä vuonna kun kävin kukka tillausta tekemässä, kaupassa ol niin paljon asiakkaita jotta miulla ihan tulppaanit unohtu, muutaman päivän piästä se juohtu mieleen ja soitin Markulle, niimpä hiän sano,  jotta assii on hoijossa ja hiän on tilannu miulle kymmenen tulppuu vanhasta muistista!
Kovasti yllätyin kun lähetys tul, siinä olkii kolomekymmentä kaunista pientä tulppaanii. Kori on niin suur, oon pitäny sitä lattiilla!

Tämä kukkakauppias Markku ei ihe niitä hyötäny vaan hiän tilovaa ne muualta, ja sieltä ol laitettu näin suur miärä.
Pitkäaikasta illuu ei näistä oo, kuihtuut muutamaan päivään. Oon vieny viileempään yöks!

Nyt jännitetään suahaanko saunassa käyvä sähköjen kanssa, vai viritelläänkö kynttilät tai agrikaatti!

Hyvvee vuuvenvaihetta!
Kiitos kun kävit.




lauantai 23. joulukuuta 2017

Sydämmeeni joulun teen!

Kohta  hiljennytään jouluun!

Meillä vielä huomenna leivinuuni lämpivää ja siellä paistuu Karjalpaisti ja laatikot, se on vanha tapa tiällä Karjalassa. Laatikot on melekein valamiiks tännään tehty. Kinkku on ens yön uunissa!


Ensimmäisen kerran on miulla semmonen joulu, jotta kaikki suap tehä rauhassa kun ei tarvii rientee navetalle. On vielä uus assii miulle tämmönen!


Toivotan teille oikein hyvvee ja rauhallista Jouluu ja kukkaisoo tulevoo Uutta Vuotta!



lauantai 16. joulukuuta 2017

Ihmeellinen valoilmiö!

Hoksasin vähän liianmyöhään kuvvoomaan, kun tul ihhailtuu tuota aurinkuu! Ei ollu meillä aurinkoista päivee, savon puolelle jäi. Mutta kommii auringonlasku nähtiin, koko taivas ol oranssinpunanen. Harvinaista on ollu!

Amaryllikset puskoo nuppuu. Osa on jo kukkinu. Vein kevväällä pihalle kukkapenkkiin viime jouluset ja sai hoiti kastelun. Syksyllä myöhällä otin ne sisälle ja vein viileeseen varastoon, jossa kuivattivat lehtensä. Toin ne sisälle marraskuulla ja kastelin, en vaihtanu multia. Nepä rupes lehtiä kasvattamaan ja kerkisin jo ajatella, se niistä kukista. Yllätyksekseni pari viikkuu sitten huomasin nuput. Kaks neljästä pullautti nuput,  toiseen tulloo jopa kaks kukkavartta. Tulevalla viikolla aukasoot ensimmäiset kellonsa. Sipulit on pienemmät kun silloin viimejouluna, ihme voima niissä kuitenkin on.

Meillä on semmonen lasikuisti talossa, lasiovella erotettaan tuvanpuolelle ja on pietty yhtä lämpimänä kun muitakin huoneita. miulla on noita orkideoita joihen tautta ei lämpyy oo laskettu. Ne mitkä tykkevää viileästä on miulla yläkerrassa.

Tämä on Amaryllis 'Sumatra' cybister lajike. Kasvatti metrin mittaset kukkavarret, on lattiilla ikkunan eissä. siirsin nyt tähän kuvvauksen ajaks, aukasoo nyt ensimmäistä kelloansa.

Joulupukki assiit on nyt lopuks mielessä, toivottavasti lahjan suajat ei nyt lue tätä postii, on hyö kyllä tietosii assiista. Pit mittoo kysellä. Kerron historian näihen töihin! Olin ostanu joskus kauan sitten valakastuu rohdinpellavoo kahen kilon rullan. Todennäkösesti ol edullista! Mietin vuosien suatossa mitähän mie tuosta tekisin, lanka kun ol vähän paksumpoo kun rullarihma. Syksyllä pyörittelin tuas yhen kerran sitä rulloo käsissän ja kun salama kirkkaalta taivaalta se selevis, laudeliina kangas. Loin loimen puuvillapellava langasta ja Pekka keri sen rohdinlangan kymmenelle kerälle. Kolomelta kerältä tein kiämit, miulla on ikivanha rukki jolla ne tien.

Kokkeilin myös aivinapellavalla, ei tule miusta sillä niin mukavantuntunen. Tämä vihreä on aivinlangalla kuvottu ja se on kovempoo materiaalina ja tasasta. En tehny tuolla vihreällä kun yhen pefletin. Ne langan epätasasuuvet rohdinlangassa soppii hyvin tähän tarkotukseen. Juhlaliinat kuvotaan aivinalla, se on hienompoo ja kalliimpoo. Sidoksena miulla on tässä aaltotoimikas. Lahjan suajilla on ollu saunaremontit ja tämä tuntu nyt sopivalta

Tässä tuo sidos näkkyy hyvin. Pellava vaikka on semmonen kova materiaali, tulloo siitä kangaspuihen alle semmosta hienuu villamaista pöllyy, on kuin hahtuvoo.

Huomenna männään isän luokse joulupuurolle!

Hyvvee viimestä joulunalus viikkuu!
Kiitos kun kävit!



lauantai 9. joulukuuta 2017

Voihan himmeli!

On tuas se aika vuuvesta, jotta juohtupa himmeli mieleen!
Sain myös vinkinkin laittoo siitä juttuu.
Himmeli ja olokikoristeet ovat kuuluneet ammosilta ajoilta muaseuvulla  joulunajan koristeisiin, saihan materiaalia omilta pelloilta kun ruista viljeltiin. Olokia käytettiin postoleihin (patja) kirjotinkohan tuon oikein, täytteenä ja miunkin vanhemmat ovat kertoneet, jotta aina ennen jouluu heijän lapsuuvessa olet petiin vaihettiin. On varmaan vaihettu välilläkin. Silloin ol ollu postolkangasta myytävänä ja se on kuvottu tos vahvaks ja tiiviiks. Nykysinkin myyvvään patjakangasta, se on kyllä siihen ennenaikaseen verrattuna ohutta retkuu! Postolin piällä ol ollu rökö, vastas pettauspatjoo, ensalakuun pellavasta toimikkaaks tehtynä ja myöhemmin kun ei ennee kasvatettu pellavoo, kalalangasta ja lakanakankaasta kuvottu poppanan tyyppinen.  Miulla on muutama niitä vanhoja tallessa, en vuan ruahi niitä missään pittee!
Ja olhan Jukolan veljeksilläkin oljet lattiilla Impivuarassa. Ja kun jouluiltana kävivät painimaan, sytty pirtti palamaan ja juoksivat avojaloin Jukolaan. Luntakin on suattanu olla paljon enemmän kun nyt! Ja matka korvesta pitkänpuoleinen!

Viime joulun alla juohtu miullekkin mieleen tehä tänne Rannanpihhaan himmel. Jätin ruisolesta tehyn  muatilalle tuvan kattoon pyörimään.
Tein sitten vähän modernimmat himmelit! Keräsin mehtäaukolta kastikkoo, korkii heinä ja taijetaan kasvattoo puutarhassakin. Se on jäykkävartinen ja soppii himmeliin hyvin. Syksyllä siinä on upeat violettiin viittoovat värit. Alimmainen lyhkäsin solomuväli on paksuin ja harmahtava, välioloki on pisin ja  kaunein, siitä sais suurempiakin töitä, neula pittää olla pitkä ja ohkanen.
Heinät varmaan muutkin on käyttökeleposii!

Tämä on kastikkoo ja roikkuna katossa koko kesän, lämpimällä veillä oon suihkuttanu varovasti. Värit on haalistuneet jonkunverran. Laitoin lasihelmen tuohon alas. Siinä pyörii hiljakseen.

Tähän keräsin järviruokoo ja siinäkin on kuniita värisävyjä, kunhan sen puhistelloo. Tähän käytin ohkasimmat, ylimmät nivelvälit. Tämä on kesänajan ollu vanhassa mökissä katossa roikkumassa.
Järviruokoo, kukintoja oon laittanu jouluseimen kattoon liimalla ja hyvin on siinä pysyny.

Tämä olokitähti on jo vuosia vanha ja ois vähän jo korjattavvookin.

Ikkee on tälläkin. Ulukoetteisen ikkunalla kesät, talavet! Jouluks tämä suap Muurlan ikkunakoristeen
kaverikseen ja se on punanen pallo savulassii ja siihen laitan tuikun palamaan sellaseen metalliseen aluseen, jonka ympärillä on metallinen torvi, johon on leikattu poron kuvia. Kun meille tulloo lapsia kyllään, vien heijät kahtomaan kun porot juoksoo. Lämpö tekköö sen liikkeen. Katosta ohkasella riimulla se roikkuu ja on miusta tosi kaunis. Oon huutonetistä sitä kahellu, ostasin toisen. Ei oo sattunu Tämä ol nyt aika vaikiisti selitetty, niin otinpa kuvan. Ei nuo verhon hapsut tuohon kynttilään mäne, vaikka siltä näyttää!

Molemmat tähet on ruisolesta tehty ja oljen kiilto on niin kaunista jotta sitä ei voita mikkään, tuo järviruokokin on hyvin samea näihin verrattuna.

Miulla on puhistettuu ruisolokii ja vielä lyhekkin, mistä tehä tännekkin oikii olokihimmel.
Himmelin hiljasta pyörimistä voip kahtuu pitempäänkin ja sillä on kyllä rauhoittava vaikutus!

Himmelikirjasta kahtelin osviittoo noihin himmeleihin.

Himmelit ovat suaneet uusia materiaaleja ja moderneja malleja, ja niitä tehhään kai tällähetkellä paljon, on valohimmelitkin ja eikös se terveydenhoidossakin oo ollu himmelit!

Kiitos kun kävit ja hyvvee viikonvaihetta!






sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Hyvvee mieltä!

Orkidean kukintoo!
Tämä minnuu illauttaa erikoisen paljon, Cymbidiymit eivät oo niitä kaiken helepompii suaha kukimaa tämmösiin harrastajiin. Miulla ei oo lasikkuu, enkä meinoo hommatakkaan, lämpötila on talavella lämmin ja riippuu kesästä minkalaiset ilimat  silloin on. Yläkerrassa on meillä Ollin/vierashuone, josta lasketaan talavella lämpötila viiteentoista kun siellä ei oo nukkujii.  Sinne siirrän ne orkideat jotka tykkevää viileämmästä. En siirrä niitä yöks ja päiväks er olosuhteisiin.

Cymbidiymit  ovat maaorkideoita ja aika kookkaita kasveja, Himalajalta Kiinaan essiintyviä, kesällä lämmintä ja kostiita, talavella kuivoo ja mahollisimman valosoo. 
Tämä miun kasvi ol kesän pihalla, ens alakuun varjosemmassa ja keskikesällä siirsin aurinkoiseen paikkaan, tosin tänäkesänä ei aurinkuu ollu liiemmalti. Kastelin runsaasti ja lannotin kanankakkarakkeilla. Annoin olla melekein pakkasiin asti pihalla, ja siirsin sitten viileeseen. Marraskuulla älysin siinä piikkijä ja nyt on ensimmäinen kasvattanu kukintovarren ja siihen kermanvalakoset kukat ovat aukiimassa, suap nähä ne kaks muuta piikkii kukkiiko ne.  Meinasin laittoo itsenäisyyspäivänä pöyvälle tämän ja se suattaa siitä törreetyy ja kuivattoo ne. Eihän tämä niin kommii oo kuin puutarhalta ja ammattilaisiin kasvattama, vaan miulle ilon aihe iso.

Cymbidiym 'Ice Cascade'
Lumikuningattaren kanssa tämä porukassa on, ja nyt alakaa jännitys kukkiiko lumikunigatar tänätalavena, viimetalavena ei kukkinu.

Amaryllikset, ensimmäiset kukkiivat nyt adventiks ja teimpä niihen asetelmat, siästän kaikki hilipetörit mitä on kerräätyny vuosien saatossa. Sammalet ja vihreet oksat ja kävyt laitan uusia.
Suosin luonnonmateriaalia. Kerreen ne tästä läheltä, Villen mehästä. 

Lauantaina kun sain tuvan siivottuu, kuvasin nämä. En oo sinisen ystävä ja miulla ei oo yhtään sinisävystä pöytäliinoo! Nyt huomasin sen, eipä hätiä mitiä. Kevväällä lopetin mattokankaan ja tein siihen loppuun maton, Suomi 100vuotta, nimesin sen niin. Vanhoista kutteista, farkkuu, pussilakanoo, trikkoopaitoja yms. palttina ol sidoksena.  Ei ollu vielä lattiilla pietty ja siitä tul meille sinivalakonen pöytäliina tähänhättään!
Tuo isompi on 'Magic Green'. Syksyllä tehtiin harmaasta laun seinälauvasta asteita ja tuolla mallilla jiiriin tehtynä ol vähän haasteellista. Pienempi on 'Sweet Lilian'. Siinäpä nöpöttäät nyt adventtina ja kynttilän vuan vaihoin tänä uamuna.

Lunta on nyt tälleen, lupas tuas vessaitta.

Rannasta kuvattu. Järvessä veinpinta on nyt poikkeuksellisen korkiilla, eivät riitävästi Saimaata juoksuta ja se nostaa tiällä latvapuolen vesistöjen korkeutta. Oisko laiva kulukenu kun väylä on tuolla etempänä auki. Rannassa on vielä sulloo vettä.

Keramiikka piirissä treijattuja kuppija, meinasin joulunpunasta ja mikä lie tullu lasituksessa kun valahti näin epätasaseks. en suanu vangittuu kuvvaan tuota pohjan väritystä, se on kuin siellä ois hehkuvii kekäleitä. Nämä männöö takasin ja kokkeillaan jos suahaan lasitusta korjattuu, vai mitä sie tekisit?

Ol puhetta meijän kivisistä maisemista, ja laitan kuvan jonka otin viikolla. Meillä on peltojen reunoilla kivraunioita, osa on tos suuria ja kaikenkokosii pienempii, kivien kanssa on töitä tehty ja niitä on kerätty konneella ja käsin. Ville perkovaa nyt niitä ja meinovaa tiettee mursketta niistä. Pekka on siellä koivuja kuatamassa, osa on jo melekein vanerii, kun on kasvaneet enemmän kun viiskymmentä vuotta. Mie kävin risuja kerreemässä noista ja otin kameran mukkaan.

Nää Kinnusen miehet on semmosii kivenpyörittäjii. miunkin nähen jo kolomannessa polovessa. Oon onnellinen jotta molemmista pojista tul työimmeisii!

Jäi nyt lapsuuspuutarha muistot ens kertaan. Oon vuan nyt täpinöissä tuosta orkideasta!

Hyvvee adventinaikoo.

Kiitos kun kävit!


 

Metsäpuutarhan esittely jatkuu.

Nyt tul pitkä tauko postauksessa! Heinäkuulla likottelin kullanmurua, vanhempansa  olivat alakuun etätöissä ja tarha kiinni. Sitten uudella ...

Suosituimmat artikkelit