maanantai 13. kesäkuuta 2022

Koska kukkii!

Nyt on mattimyöhänen liikkeellä tässäassiissa. Vuottelin sitä spoirot narsissii nousevaks ja totean sen hävinneen. Kappeita lehtiä nillämain nous, en oo varma onko sen vai jonkun muun lehtiä.

Kahotaanpa nää veikkaukset ekana!

Narcissus bulbocodium 'Spoirot' (Virvanarsissi) ei kukkia näkyny, olko yksvuotinen?

Idänsinililja Scilla sipberrica 'Alba'. Veikkasin 23.5 ja kukki jo 19.5. arvaus pielessä neljä päivee. Kuva on nyt vähän epäselevä.


Soldanella montana (Metsäalppikello). Veikkasin 4.6 ja kantopenkissä ol lumet myöhään. Aloitti kukinnan 6.6 ja vielä muutama kukka on. 

Valkovuokko aloittel kukintaansa 15.5 ja parhaimmillaan ol 24.5. Kukkia on vieläkin. Punainen esikkokin siinä seassa loistaa, veikkasin 19.5 olevan kukassa. Nämä kuvat tuolta mehtäalalta.

Puutarhassa on tapahtunu paljon kukkimisia, en oo ennättäny postauksia tekemään. On ollu kaikenlaista hommoo nyt ja paraikoo on taimien istuttamisia mehtään meneillään. Miulla on polovi ruvennu vihottelemaan ja totesin tuossa Villelle, jotta suattaa olla miulla taimihommat viimesiä keväitä. Mehät on ollu meille ja vielä seuraavallekkin sukupolovelle yks kivijalaka tilan toimintoo kehitettäessä, lisämaitten ostoon ja rakentamiseen, koneinvestointeihin myös.  Monta hikipisaroo on miultakin sinne mehtään jiäny. Hyvillä mielin kahon jälelleni, työt on tuottanu tulosta ja nää miehet monessa sukupolovessa aiemminkin ovat ihtiinsä siästämättä hoitaneet mehtänsä ja jatkuu vielä eteenkinpäin. Kuusen- ja männyntaimia on nyt vakoissa, rauduskoivuu kasvaa ympäristössä ja koivu levivää luontasesti. Tämä mehtäasia jakaa mielipiteitä ja ei tästä sen enempee. 

Kuvia oon räpsiny ja nyt laitan miun kolmilehistä kuvia, loppuun muutaman muunkin kuvan.

Kolmilehet on nyt ollu loistossaan ja nuoria vielä ovat miun penkeissä, tuolla mehtäalalla.  Serkkutyttö laitto miulle kaks vuotta sitten Isokolmilehen siemeniä Kanadasta. Sehän on Kanadan kansalliskukka. Kymmenestä siemenestä iti ensimmäisenä keväänä kolome, jotka nyt kukkivat. Istutin ne penkkiin ja vielä toivon jonkun siemenen itävän lisäks.

Tässä ensimmäisessä kuvassa Isokolmilehti, joka kukinnan loppuvaiheessa punertuu. Tätä ei kasvina sua sieltä kerätä ja luvallisia reittejä ol serkkutyttö siemenet tähän kuten myös kerrottuun hankkinu.


Vaikkii ol suaha näin puhtaan valakosesta kunnon kuvaa, tästä kerrotusta oon erityisen iloinen. Juurella Amerikankullero ja Punakolmilehti. Alapuolen kuvassa Punakolmilehti jo kookas, vierellä keltakielokki ja tämä nuori kerrottu Isokolmilehti.


Tässä kuvassa Trillium 'Sessile'. Hämmästyttää minnuu, kun on montavuotta tehny vain kaksi vartta ja kellervät kukat päihin, miks ei tie kolomatta vartta? Kuuluu keltakolmilehtiin.

Viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä Nuokkukolmilehti. Kukat on niin mukavasti lehtien alla nuokuksissa, kiänsin tuota lehtii vähän, jos tuosta kukastakin jotain näkys. Pitäs olla kameraan jatkovarsi niinkuin autokorjaamoissa. Jostain oon tätä nähny Karolinankolmilehen nimellä.

Trillium sukua on kolomisenkymmentä erilaista kaikkiaan olemassa ja kyllä ois mukava kun lähtisivät kuleksimaan tuolla mehtäalalla miunkin kolmilehet!

Pioni 'Kesähamonen' ja valkoset liljakukkaiset tulppaanit 'White Triumphator' siinä sulassa sovussa.

Kuolanpioni on suuri vanhanmökin päätypenkissä ja kukkii kovasti. Puoltoista metrinen voip olla halakasijaltaan. Taustalla Kultatuija 'Yellow ribbon', leikkasin sitä aina nuorempana. Nyt totesin sen kasvavan kauneimpana leikkoomatta. Taustalla Pilarituija 'Fastigiata' ja tuossa oikiilla on Kartiotuija 'Holmstrup' niitä tuossa päädyssä on kolome. Aitan seinänvieressä kasvaa Karhunvadelma 'Sonja' se pittää verkolla suojata joka talavi, muuten rusakot syöp piikkineen päivineen. Nyt ostettiin piikitön karhunvadelma tuonne aitan taakse.

Ol niin hämäkkä kuva, piti laittoo ihan suurimpana kuva. Yritin auringonpaisteessa tai varjossa kuvata, kaikilla asetuksilla ja en onnistunu tässä enkä kuolanpioni kuvassa. Oisko liian paljon vihreetä ja punaiset värit ei oikeuksiinsa piässy! Kuusikon reunassa risuaidan vieressä kasvaa neljä alppiruusua. Kukinnan aloittaa kaks 'Haaga' ja 'Helsinki University'. Vasemmassa reunassa 'P.M.A. Tigerstedt' Alimmilta oksilta tänäpäivänä aukas ensimmäiset kukkansa se. Tuossa oikiissa reunassa on Rohtokataja 'Mas', kerkisin keväällä ajatella ja iloita miten kauniin vihreenä oksat selevis talavesta. Rupes kohta ruskettamaan oksien kärkiä ja paljon suan leikata sitä, sääli! Samoin marjakuusissa on ruskeita oksia.


Samassa penkissä myöhänen liljakukkainen tulppaani 'Florosa' lopetteloo kukintaansa. Vielä muissakin 
penkeissä on myöhäsiä tulppaaneja kukassa. Sipulikukat kukkivat alakukesästä kauniisti ja nyt on vuorossa laukat. Tuolla taustalla näkkyy musta jätesäkki ja siihen on operaatio mänössä, revin ja kaivan pikkutalviota pois aina kun jouvan, kuristaa noita muita kasveja ja toinen on jalopähkämö. Laitan ne jätesäkkiin ja vien säkin kivenpiälle muutamaks vuuveks, ei ennee levvii sitten. Etenkin tuo pikkutalvio on hurja kulukija. Amerikanvuokko on tuo valakonen, aikalailla leviävä sekin.

Hiekkakummulla Lewisia, sähäkän värinen.


Tästä kummusta täytyy miun siirtee mesimarja pois. Juuret luikertelloo maksaruohojen sekkaan ja se ei oo hyvä. 

Viimenen kuva on tuolta kantopenkin viereltä, mehtäalalta. Siellä rönsytiarella levittäytyy ja sen sallin, iloitsen oikein kun levivää.


Kitken tuosta nuo heinät pois ja tässä ei varsinaista penkkii oo. Istutin vuan tuppaita sinne tänne. 

Menetyksiäkin on tullu, monta kärhöä on vielä nousematta, yks yllärikin on. Vaaleansininen viinikärhö tuolla mehtäalalla ei viimekesänä näyttäytyny, nyt siitä nousoo versoja. Pikkujasmike on kuollu tykkänään, ei mittään näy juurella. Japaninhappomarjat 'Aurea' ei ihan oo kuollu, juuresta nousoo kasvuu ja muutama vanhempi oksakin on lehessä. Jotkut hortenssiat tulloo hittaasti lehteen. tulloot kuitenkin.

Tuo kuvien hämäkkyys minnuu askarruttaa, oiskohan oikiisti tuo liika vihreys mikä vaikuttaa.

Kiitos kun viivähdit plogissani!












keskiviikko 18. toukokuuta 2022

Pienillä askelilla kevät etenee.

Kovin on ollu kylymee, vielä luntakin varjopaikoissa näkköö. Puutarha kuitenkin on lumeton ja järvestä jiät lähti 9päivä  toukokuuta. 

Kärhö 'Sofia Kaisa' aukas molemmat nuppunsa, reilu kuukausi sitten. Kukka on suuri ja alakuun se ol valakonen, vihertävänliilalla keskisuonella. Nyt on haalennu kokonaan vaaleaks kukat. Ihmeen pitkään on kuitenkin kukkinu sisällä. Miun käs on kiäntämässä tuota kukkoo näkyviin.


Muut kolome sisällä olevista kärhöistä on kasvanu pituutta, vaan ei vielä kuki. Eikä tarviikkaan.

Puutarhassa on pienemmät sipulikukat jo loppupuolella kukintoonsa ja tulppaanit ja narsissit suavat vuoron. Ensimmäiset narsissit ovat jo kukassa  pionipenkissä, tuvan ikkunan alla, järvellepäin.

Libanoninlaukka tuossa etualalla, heinämäisenä tuppaana ja siemenestä kasvanu pioniunikko on siirrettävä pois tuosta penkin reunasta. Reunassa keltainen narsissi 'Carlton' ja tuo vaalea on 'Ice Follies'

Kasvitieteelliset tulppaanit aurinkoisena päivänä.

Esikoitakin kukkii. Suikeroesikot ensimmäisenä ja tämä  tummanpunainen on miulle mieleen. Pieni vielä on kooltaan.

Mehtäalalla kiurunkannukset ja esikot loistavat, samoin männy talavi kohtel jouluruusuja hellästi. Havuilla peittelin syksyllä, jotta lehetkin säilyis ja säilyivätkin. Nuoria vielä ovat tällä mehtäalalla.

Tämä vaaleajouluruusu on tehny paljon siementaimia juurelleen. Mukava seurata runsastumista. Tarhajouluruusuja miulla on molemmissa pihoissa vaaleina ja erilaisina punaisina. Kantopenkissä on melekein musta, tässä mehtäalalla. Kerrottuja nyt tilasin ja toivottavasti niistäkin niän kukkia tulevaisuudessa. 

Viimekeväänä separoitua karjanlantoo lisäsin näitten jouluruusujen juurelle, niinkuin kaikkiin kukkapenkkeihin ja se on suanu kasvun vauhtiin. Uusia lehtiä ovat kehittäneet hyvin ja kasvattaneet kokoa. Kovasti nyt puhutaan tuosta eloperäsestä lannasta ja tuolla tilalla se käsitellään separoimalla neste siitä lietelannasta pois. Lopputulos on hyvin siistii käsitellä eikä juurikaan haise. 

Samoin syötäveekin tuolta alalta suahaan, korvasieniä on noussu ja kokoa suavat vielä kasvoo ennenkuin otan ne kyökkiin käsiteltäviks.


Jäniksien mieleen olevilla kasveilla vielä on verkot paikoillaan ja ei talavellakaan mittään isompia tuhoja tullu. Kauriit on tainnu tiältä joutuu iliveksiin ruokalistalle.

Tilasin keväällä Mustilan arboretumista atsalean ja alppiruusun siemeniä, atsaleat on itäny hyvin. Voi niitä siemeniä olla 30/40 ja itämisprosentti ol varmaan 100%. 

Kasvualustaan laitoin esikasvatusturvetta ja rahkasammalta, rodomultaan nyt koulin nää. Mix pussi ol siemeniä ja näilläkorkeuksilla pitäs menestyy.

Toinen projekti on meneillään pioneissa. 2020 syksyllä pioniseurasta tilasin siemeniä ja kylyvin ne ruukkuihin tuonne mehtäalalle, nyt siellä on itäneitä taimia. 

Nää siemenkasvatukset ois pitäny alottoo jo vuosiasitten, hittaita ovat kasvamaan.

Maatilalla ol maansiirtohommia ja sieltä Ville laitto talteen ruokamultoo ussiimman kuorman, suahaan kasvilavoja rakennella, tälle keväälle muutama uus keritään laittoo.

Syötäville kasveille on peltomulta hyvä, vilja kasvo viimesyksynä näissä mullissa. Kukkapenkkeihin pussimulta on hyvä lisätä. Näissä ei oo mittään juuririkkaruohoja ja siemenrikat kitköö pois. Tämä on hyvä juttu, kun poika hoksas kyssyy tarvitaanko. Peittee pittää nuo kasat muovilla, niin ei lentäviä rikkaruohoja piäse itämään. Eihän myö kaikkii tarvita ja on nyt multoo tasotella noita reuna alueitakin.

Koska kukkii haasteen ensimmäinen arvaus on nyt kukassa. Veikkasin idänsinililjan (Scilla sipberica 'alba' kukkimisajan kohan 23.5.2022. Nyt kukkii ja on 18.5.2022. Pikkusen pieleen män.

Tuossa vasemmassa reunassa on tää scilla. Toinen arvaus, virvanarsissi 'Spoirot' on talavi ottanu mukaansa, ei näy piippookaan, missä sen pitäs olla!

Tänään ilimottauvuin kesäkuun lopulla Ilomantsissa pidettävälle nukkekurssille, sitä vuotan. En ihan koko viikoks uskaltanu luppautuu, jos rehunteko sattuu sille viikolle. Kolomekin päivee ois kyllä ihana. Esittelen sitten tuota miun nukkekokoelmoo, kuhan suan uuvet tehtyy!

Kiitos kun kävit lukemassa!














lauantai 30. huhtikuuta 2022

Koska kukkii?

Sain Navettapiialta haasteen, Koska kukkii? Alulle tämän haasteen ol laittanu Minna, Hiidenkiven puutarhasta.

Mie ajattelin tehä tämän tuolta mehtäalalta, siellä on viellä lunta aikapaljon!  

Lumikuvat on eiliseltä päivältä. Jännitys on nyt suurin, ovatko veikkaamani kasvit säilyneet elossa, pitkästä talavesta!


Tässa penkissä tuossa oikiissa reunassa on pikkunen (Narcissus bulbocodium 'Spoirot') narsissi. Tai pitäs olla, kuvan laitan tähän alapuolelle.


Samoin tässä penkissä on valakonen Idänsinililja, (Scilla sipberrica 'alba') pitsimäisin kukin.


Kantopenkissä pikkusen pilikottaa lumen alta, alapuolen (Soldanella montana) Metsäalppikello. Kuva on viimekeväältä. nyt lehtiä näkyy vasta vähän. Vierellä siinä on kiurunkannus.


Viimeisenä veikkoon Valkovuokon (Anemone nemorosa), tämä on tuossa ylimässä kuvassa olevassa penkissä, vielä uinuu lumenalla.


Näille kukkijille veikkoon kukkimisen alakamis ajankohdaksi.

Narsissi 'Spoirot' 25.5.2022

Valkoinen idänsinililja 23.5.2022

Metsäalppikello 4.6.2022
 
Valkovuokko19.5.2022

Haasteen säännöt! 

Valitsemissasi kasveiss ei saa näkyä nuppuja veikkaushetkellä. Poikkeukseksi laskettakoon puuvartiset, joissa saa olla kukkasilmuiksi tunnistettavia osia. Valitsemasi kasvien kohdalla olisi hyvä olla lunta/jäätä tai edes sen verran routaa, ettei kasvi ole lähtenyt kasvuun. On nimittäin aivan eri asia veikata kukinnan alkua lähipäiville, kuin viikkojen päähän ja tässä haasteessa nimenomaan tarkoitus on luoda pitkäkestoista jännitystä.

Kukinnan alkua saa vauhdittaa esim. lapioimalla lunta kukkapenkin päältä, mutta harsoviritelmät ynnämuut, joita et normaalisti tekisi, lasketaan topingiksi. Kerro keneltä sait haasteen ja haasta vuorostasi mukaan muutama kaveri.

Olisi myös kiva, jos kävisit laittamassa Hiidenkiven puutarhassa -blokiin haasteen aloitus postauksen kommentin osallistumisestasi. Raportoi myöhemmin keväällä, kuinka hyvin kukkakevään ennustaminen sinulta onnistui.

Tämä haaste on kiertänyt jo jonkin aikoo, enkä nyt oo perillä tarkkaan ketkä tähän on osallistuneet. Niinpä en haasta nyt ketään tähän. Jos joku, ei vielä oo osallistunut, saa tämän ottaa ja veikkailla !



sunnuntai 20. maaliskuuta 2022

Aurinkoa ilmassa.

 'Titi tyy' laulaa tintit meilläkin. Harakat pesäpuuhissa taitaa olla ja oravatkin lemmenleikkejään juoksentelloo peräkanaa.

Lunta meillä vielä on runsaasti. Lorina räystäskouruissa ja syöksytorvissa kuuluu. Pikkusen on vielä sulamatonta lunta tiilikatolla. Mittään kasveja ei vielä pilikistele lumenalta ja hyvä niin, pitkien sääennustusten  mukaan, vielä arktisia viimoja loppukuusta suahaan. Pakkasii jopa 20 asteeseen.


Mehtäalallekkin suap vielä lämmintä vettä sattoo. Meijä muurikin on melekein lumenpeitossa! 

Suojaustoimia on tehty alppiruusuille verkolla ja katajat 'Urho' saivat vanhoista lakanoista huput piälleen. Onneks jo syksyllä nämä katajat kieputeltiin hyvin trikookuteilla ympäriinsä, jos oisivat jiäny märän painavan lumen alle talavella, ois varmasti oksia katkennu ja murtuna. Tuossa suattaa vielä lähemmäks metri olla lunta tienvieressä. Hankikeliä on ollu ja kesti ihan hyvin tehä suojaustoimet joku viikko sitten. 

Lupasin laittoo kuvan tuosta Dentrobium Thyrsiflorum orkideasta kukassa, jos onnistuu. Hyvin onnistu! Kukkatertut valamistu noppiisti, ja kauniisti kukkivat kaksi viikkoa. Uskoa anto tuleviinkin vuosiin. Vuotin tään kuvan julukasuu toisen orkidean nuppujen aukasuun. Tuolla ruukussa oikealla puolella, itäneet koristeporkkanat. Nyt koulittu.

Tämä helokämmeköiden sukuun kuuluva, Coelogyne huettneriana on kiitollinen kukkia joka talavi. Kuhan tää lopettaa kukinnan ja lepokausi alakaa, miun on otettava noita bulbeja pois, mitkä kasvavat ruukun reunoilta yli reilusti. Kallellaan on koko alusruukku, niitten painosta.

Kellarista tuodut kärhöt rupes vihertymään noppiisti. Kasvuharson laitoin alakuun ikkunaan verhoks, jotta eivät shokkii sua liiasta auringonvalosta äkikseltään. Nää ol pakko tuuva kellarista, kun pitkiä valakosii huitukoita kasvo.


Kävin kukkaystävän kanssa Joensuussa 2020 kärhöharrastajan luona, joka ol risteyttäny kärhöjä, ihan miulle uusia värejä ja nimet hiän ol perheenjäseniltä ja ystäviltä lainannu. Nimet on rekisteriin viety Kärhöseuraan. Todennäköisesti Denrologian Seuraan, johon kärhöt kuuluvat. Sain silloin 10 eri lajiketta juurrutukseen. Miulla ei ollu taitoa suaha kuin 4 kasvuun. Ilimeisesti ois pitäny kaikki purkit silloin syksyllä viiä kellariin ja pittee vielä viimekesä, kahtuu sitten syksyllä, kuolleet pois. 

Tuon alemman kuvan 'Sofia Kaisa' on nyt vaille metri ja siinä on kaks kukkanuppuu. Laitoin pitemmän tukikepin ja vuotetaan, minkälainen kukka suahaan. Tuossa ensimmäisen kuvan muut kärhöt on nimeltään 'Lyydia', 'Pilkullinen'  ja 'Saara Emilia'.

Jännästi nää kasvaa, tuo suurimman ruukun 'Saara Emilia' on kaikista eniten ottanu juuresta versoja. 

Nyt on meillä uus penkinpohja kaivettu talon etupuolelle, johon kellarissa on muutamia Kandalaisii ruusuja ja pioneja tulossa. Daalioitakin siihen vois laittoo ja täydennykseks kesäkukkia. Homma siinä vielä on, ennkuin istutuskunnossa se penkki on. Oispahan mukava nähä nämä kärhöt siinä kukkimassa! Yhen pistokkaan nimi ol 'Martta' ja sen oisin suonu menestyvän. Olihan se edesmenneen äitini nimi. Kukkaystäväni ei suanu sitä menestymään ja tämä risteyttäjäkin oli sanonu emokasvi olevan huonossa hapessa ja ruukkuun ottavansa sisälle. Toivottavasti toipuu ja  oiskohan sitten semmonen joka ei menesty meillä hangen alla talavella.


Tulppaaniruukut jotka kellarista tuotiin, kukkii kohta. Kerkiväät ennen Pääsiäistä. Aitauksen tein noihin ruukkuihin jotta eivät kuavu, kun keltasii hujoppia kasvustot olivat alakuun. Nyt ovat ihan napakoita. Perjantaina käytiin Verenpisarat, tämä saviruukussa oleva on suurin. Kaikissa on eläviä silimuja. 

Vanhassa mökissä tulloo tunkuu, pelakuut siirsin toiseen valosaan kammariin. Tuvassa on sitten pienempiä taimia kasvivalon alla. 

Vanhin poikamme oli perheineen talavilomalla tiällä ja kaks viikkoa sitten myö oltiin ristiäisreissulla siellä etelä-Suomessa. Jännitti suorastaan soppiiko kastemekko piälle, kun ikää lapsella jo muutama päivä vaille 3kk. Hihat pikkusen ol kippanat, muuten ok. Tää jylleevä tauti vaikutti siihenkin juhlan ajankohtaan.

Miulla on nyt kevään suuren juhlan alla käsityö meneillään, joka opettaa kärsivällisyyttä. Toivottavasti!


Vuosien saatossa on kerrääntyny pieniä helmiä. Rupesin kutomaan tuolle puumunalle helmistä päällystä. Ohje tuolla ylempänä. Keskikohta on nyt valamis ja piän ja toisen vielä kerkiin ennen Pääsiäistä. Aamulla herreen aikaseen ihan luonnostaan ja ennen viittä istun pöydän ääressä laskemassa helemiä. Heitin vähän hautumaan tään kudelman ja tein pikkusen helepomman välillä. 


Silloin kun meillä ol suklaamunan syöjiä, ol niissä joissakin, tämmönen keltanen sisus. Muutaman siästin ja tämän muovisuojuksen piälle tein tämän. Tuonne päätyyn kun rupesin yhistelemään noita pystynauhoja, tarvihin apukädetkin ja yhessä myö suatiin tää koottuu. Pohjassa on helmistä kerrokset ja kestää pystyssä. 

Helmityöt on vanha käsityömenetelmä. Jo ennen Kristuksen syntymee on helmillä koristeltu ja kauppoo käyty. Helmillä on Venetsian kaupunkiikin pystyssä pietty, huonoon aikaan!


Kiitos kun kävit lukemassa!















lauantai 19. helmikuuta 2022

Kevättä mielessä.

Nyt on koko helemikuulta katsaus. Monenkirjavoo on assiit!

Kyllä nyt on suatu lunta. Lähemmäks metri on pellolla ja kaikenlaista hommoo on suanu tehä lumen kanssa. Lämpimän puolella ol nyt tään viikon ja osalta katoista lumet tippu alas. Tiilikatolta ei hevin puttoo, vaikka jyrkkyyttä on katossa. Oksasahalla on sahattu kuistien katonreunalle tulleet lipat. Maatilalla on katoilta lumenpuotoksessa ollu monta miestä katoilla. Kalvanipelti missä on, lumet tul iheksiää kovalla rytinällä. Pinnotetut pellit oisivat vuatina pitemmän ja lämpimämmän jakson. Tiepuolessa on julumat penkat. Vaikka auto karkois kuljettajan käsistä, ei mehtähallituksen puolelle piäse. Myö pärjätään näitten lumien kanssa, kaupungeissa ja tajamissa on ongelmat.

Helemikuulla on suatu herkutella mateella, näillä rannoilla vielä talavikalastaja on ja muutama keitto on keitetty. On se vuan sangen ruma kala, mutta herkullinen.


Mie nylen mateen. Vanha tapa on kaltata kaikki tumma nahka ja lima pois. Sanonta 'sian sorkat ja mateen maksa, ne voille vertoja vetää' pittää paikkansa. Miähnän pakastan ja blinien kanssa on syöty. 

Edellinen postaukseni ol vanhoista astioista ja nyt pikkusen vanhasta lasista kirjotan, johon liittyy pelakuun oksa. Tään kuun alussa hääräsin tuolla vanhassa mökissä, kastelin ja kuivia lehtiä rapsin kukistani. Katkasin vahingossa yhen oksan kirkkaanpunasesta 'Kivilahti' pelakuusta. Toin sen sisälle ja veteen laitoin, juuria toivoin. Ruukussa nyt on, hupun alla.

Miulla on vanhoja laseja juuri tähän tarkotukseen varten ja samalla leikkasin ludisiasta ja talavetetusta keijunmekosta oksia myös juurtumaan.

Juohtupa mieleen käyvä noita tuoppeja kuuglettamaan, milloin ne on ollu käytössä. Nämä lasit on ollu sinapilla ja sulatejuustolla. Näistä tuopeista sain seleville tuon keskimmäisen. Se on Riihimäen Lasin vanha sinappituoppi, Tapio Wirkkalan Pauling Oy:lle 1960 luvulla suunnittelema. Nuo kaks muuta ovat vanhempia. Niistä en löytäny äkikseltään tietuu.

Tuossa ylemmässä kuvassa on myös nuo reunimmaiset sinappilaseja. Keskellä on mielenkiintoinen, Arkkitehti  Aino Aallon os.Marsio, suunnittelema lasi. Sain tuosta seleville sen olevan Karhulan tuotantoa. Lasin koristeet on 'veteen heitetyn kiven synnyttämät renkaat'. Renkaan reuna tuntuu terävältä ja lasimassassa on ilimakuplia, joita vanhemmissa laseissa on ollu . Pohja on hiottu. Tätä lasisarjaa on edelleen tuotannossa ja myynnissä. Pikkusen on muuteltu pyöriimmäks noita renkaita.

Näitä vanhimpia laseja on ollu aitassa, en tiiä kenen jäliltä. Sotien jäläkeen appivanhempani tään paikan osti pellon tautta. Appeni poikamiesveli tänne muutti pieneen mökkiin, joka myö purettiin 40v sitten, nykysen vanhan mökin valamistuttua. Naapurin edesmenny Seppo ties kertoo, 1900 luvun alkuvuosina ol siinä pienessä mökissä Venäläisten kartottajien asuneen, kun tuota järvii mittailivat ja karttoja tekivät. Seuraavista asukkaista ei miulla oo oikein varmuutta ennkuin tälle suvulle tämä tul. Lasit ovat vain näissä kukka hommissa. Nuo sinappi- ja sulatejuustolasithan on suunniteltu silloin aikoinaan käyttölaseiks kun sisus on syöty. Yllätyin Wirkkalankin suunnitelleen näitä.

Miun marraskuun/joulukuun kaktukset kukkii vasta nyt. Taustalla viimetalavena ostamani valakonen soilikki, joka rupes nyt syksyllä kukkimaan ja ahkerasti on siitä lähtein kukkinu. Kahessa muussakin kaktuksessa on kukkia.



Kellarissa kävin kahtomassa ja kastelemassa kasvejani. Hanasta siellä vettä suahaan, ei tarvii kantoo. Pääsiäiseksi aikomani tulppaanit taitaa keritä kukkimaan jo aiemmin. En muistanu niitä jättee ison kellarin puolelle, jossa lämpötila voip männä nollaan ja tää peruna kellari on liian lämmin. 4 astetta mittarissa on, vai ennustellooko nää aikasta kevään tuloa. Lattiilla ovat ja valoon nää pittää miun seuraavalla reissulla ottoo.
Tuossa alemmassa kuvassa on kärhöt jotka toissa kesänä sain kärhö harrastajalta pistokkaina. Kaikki ei lähteny kasvamaan. Neljä niistä on nyt talavetuksessa kellarissa. Tuo 'Kerttu' on ottanu spurtin kasvussaan. Leikkasin nuo vanhat kasvustot tällä reissulla pois.  Vanhasta ovesta tehtiin pöytä osalle talavetettavia. Verenpisarat varmaan pitäs miun tuuva jo valoon ja ruusuissakin silimut on punastuneet.


Nyt on kaks häiriintynyttä kasvii. Ensin, mikäs amaryllis tää on. Kun poikasii näin runsaasti on tehny. Äitini peruja on. Kuivasin nyt syksyllä.  Istutin sen kasvamaan nyt ja kaikista lehet on tullu esille. 


Onko pelakuussa syöpä? 

Luvin Maaseudun Tulevaisuudesta perunallakin voivan olla syöpä. Jos sitä perunapellossa on, voi se tarttuu muihinkin kasveihin ja levitä. Tässä ei multa oo perunapellosta, vaan outuu syheryy on.


Nyt tuas ollaan jännän äärellä. 
Tuo hento vaaleanpunainen on Paphiopedilum 'delantii'. Tämän Venuksenkengän tilasin orkidealehen yhteistilauksesta, muutama vuosi sitten. Kukka ei kuihdu, ennenkuin uusi lehtiruusuke on kasvanu.
Tuossa oikealla puolella on se jännä tapaus. Sinä talavena kun tänne rannalle muutettiin 12 vuotta sitten, tilasin tämän Puikkokämmekän, Dendrobium Thyrsiflorum. Hellästi hoitelin ja kukkia vuotin, joka vuos yhen puikon kasvatti ja lehet vanhimmista puikoista tippuivat. Annoin syväntalavella pitkän kuivan kauden ja viileessä. Ei kukkinu. Nyt männeenä syksynä kun otin pihalta tämän, ääneen lain luvin ja viimesenpiälle karut olosuhteet loin. Sanoin, jotta tämä on viimenen talavi ja jos ei kukkia tule, komposti koittaa! Vanhaan mökkiin vein, ikkunaan kiinni valoa suamaan ja kovilla pakkasilla lasi ol tosi kylymä. Yhen kerran vähän vettä annoin, muuten kuiva ja lämpötila pahimmillaan laski 8 asteeseen. Helemikuun alussa miulla petti hermo ja sisälle toin ja kastelin. En ollu uskoa silimiäni kun huomasin nuo kukkanuput puikoista tulevan. Tuolla lehtien takana on kolomas nuppu. 4 kuukautta kuivana kärvistel. Kuvan niättä jos onnistuu kukinta.

Siemen ostoksiakin on tehty, posti on kulettanu ja kaupoissakin on käyty. Joitakin oon kylyvänykkin, pisimmän kasvukauden vaativia. Muutamia pusseja, kun ovat niin kauneita, laitoin kuvaan. 


Salaatti/kasvihuonekurkku, kovasti tykkeen kurkuista. Isokirjopeippi, monena vuotena oon kasvattanu ja tummalehtisistä tykkeen eniten. Ihana hämähäkkikukka. Tarhaleukoija 'Ten Week'. Sarjasaippo, eka kerran kokeilen. Kiinanasteri 'Chinensis' mix. Kerrottuja isokukkaisia astereita myös on kahta erlaista.


Oi mitä värejä, oranssit! Melekein suupielet nous ylöspäin, kun kotona huomasin ostokseni. Chilipaprika 'Erotica'. Sirokannusruoho 'Licilia Peach' tätä en ennen oo kasvattanu ja toivottavasti onnistuu. Isoköynnöskrassi 'Yellow Troika' piäsöö risuveneeseen kukkimaan. Leopardikukka, monivuotinen ja jos onnistuu, uskaltaskohan penkkiin jättee talavehtimaan?
Esikasvatettavia oon meinannu karsii, vaan aina sorrun!

Järvellä ei kulukijia oo näkyny. Vettä on lumenalla ja se varmaan on osa syynä. Ikäkin tiällä rannalla asujilla vaikuttaa, ei jaksa rämpimään lähtii. Järvenpinta jäi nyt syksyllä alhaalle. Latuverkostot on hyvät meillä. Haastavia mäkiä ja tasamuata. Eino Leinon, 'Hyvä on hiihtäjän hiihdellä' sopii tähän ja helemikuulle yleensäkin.




Lopuks sitten herkkujakin, laskiispullia paistoin lumenpudottajien päiväkahville. Kaks pellilistä leivinuunissa paistoin ja pakkaseenkin näitä riitti. Hillolla suurin osa ja muutama mantelimassalla ja kermavaaholla täytetty on ollu tarjolla, Tomusokeri tupsaus vielä hatulla!

Vieläköhän tuolla yläilimoissa on satamatonta lunta. Jokohan juhannuksena kaikki lumet on sulanu!

Kiitos kun kävit lukemassa!







Koska kukkii!

Nyt on mattimyöhänen liikkeellä tässäassiissa. Vuottelin sitä spoirot narsissii nousevaks ja totean sen hävinneen. Kappeita lehtiä nillämain...

Suosituimmat artikkelit