perjantai 24. marraskuuta 2017

Kiirettä pittää!

On ollu nyt tavallista enemmän kaikenlaista juoksuu!
Kamerakin on suanu leppäillä.
On nyt kuvat vähissä, van muutama sentään.

Viimeviikon vaihteessa olin sisaren kanssa Tampereella messuilla ja oltiin lauantaina ja sunnuntaina. Kauhiisti ol immeisii, ja monet näyttelyt kahottiin. Kansallipuvussa roadshow ol parasta antii ja ihmetellä pittää kaikkia ihania pukuja. Kattaus ol ympäri Suomen ja rajan taaksekkin jiäneiltä alueilta. Itäset ja läntiset puvut erottaa selevästi.
Miulla on ollu tuuterinpuku jo melekein kolomekymmentä vuotta. Ommaan pukkuun kuvoin pusero- ja esiliinakankaan ihe, samoin hamekankaan. On jiäny mieleen toive jotta miun navetalla ollessa ei pojat saksia löytäs! Ja kokkeilis miten loimi katkivaa.  Onneks ei. Olivat pieniä silloin.
Kummitytölle tein ylioppilaslahjaks saman puvun ostokankaista.
Kuvia en ottanu messuilta yhtään, keskityin kahtelemiseen.

Valotukset on tässä kuvassa päin mäntyy, miun pittääkin viijä kamera seppään, kun salamassa on jottain häikkee. Puku on miulle nilikkapitunen, kun välillä tehtiin helemoo polovipituiseksikin.
Tulloo harvakseltaan juhlissa piettyy, mielelläni tekisin miniöillekkin puvut jos hyö halluisivat.

Mikä lie mutkan tehny tähän mäntyyn, tää jiäp tähän tekkeillä olevan mehtäpuutarhan ja tien välliin, on aika paksu jo tyveltä. Luonnon taidetta.

Kyllä Suomessa kädentaitoja on, messut ol oiva esmerkki.

Meille sato viitisen senttii lunta toissayönä ja torstai uamuna tuas jiäti järven, sullaa vielä.

Otin muutaman kuvan pihalta.

Komeamaksaruoho alakaa nyt suaha värrii! Paremp myöhään kun ei millonkaan!

Vielä orvokkikin sinnittellöö!

Oon reippaillu mehissä ja tässä lähellä tehtiin vanhassa kuusikossa savotta. Siellä mehänkeskellä ol kivaita. Se alue on ollu viljelyksessä varmaan johonkin mualimanaikaan ja kun viljely loppu tul siihen luonnostaan mehtä. Kävin sitä aina ihhailemassa kun se ol niin kauniisti sammaloitunu. En tajunnu sitä kuvata silloin. Kun nyt viikolla mänin kahtomaan miten aijalle ol käyny, ilahun suuresti kun hoksasin motokuskin olleen ammattimies ja jättäny aijan ehjäks, ei ollu oksiakaan piällä. Siinä on jäläkipoloville ihmettelemistä, siitäkin kädentaidosta kuka ja millon on aijan tehny!
Liperin hautausmualle korjattiin männäkesänä kivaitoo ja ohi kun ajan oon ussiimman kerran seisahtunu sitä kahtomaan, on se niin hienosti tehty, ammattimies tai nainen on osannu hommansa.
Ois mukava mehtäpuutarhaan kokkeilla tehä pätkä, jos nerot riittää! Materiaali ei kesken lopu.

Ens kerraks suunittelen vastausta Kivipellon Sailalta suamaani haasteeseen!

Nyt lähen tuolin kimppuun entisöintipiiriin.

Kiitos kun kävit ja hyvvee viikonloppuu!





keskiviikko 8. marraskuuta 2017

Kaikenlaisia hommia!

On ollu hyvin vaihtelevat siät!

Ennen lumen satamista kerkesin ottamaan muutaman kuvan kukkineista kukista ja niihen kukintovarsista jotka jätän talaventörröttäjiksi.

Soihtunauhuksen tähkät, ovat pehmeitä tupsukoita. Lapinnauhuksessa jotakuinkin samanlaiset.

Virginiantädyke. Pit ihan miettii mikä tämä on. On ensimmäisii siementaimia tullu näistä ja oon antanu kukkaystäville.

Tähtikesäputki. Karvaset kovat siemenhuiskilot. Oon ottanu siemeniä talteen. Nämä on miusta erikoisen kauniit.

Mooseksenpalavapensas. Miulla on tämä punanen väriltään, miel tekköö valakostakin.

Sittempä sato lumen, sitä ol ainakin kakskymmentä senttii ja ol painavoo, märkee. Pakkasta ol parraimmillaan viimeviikolla -seihtemän astetta ja järvikin jo jiäty osittain. Rannassa ol melekein miehen kestävä jiä.


Ensimmäinen päivä marraskuuta.
Lumelle ol yönseutuun jiäny jälet, jänis ol hyppinä rantaan päin ja näätä tai minkki talloon päin. Nyt on ollu vilikasta luonnonelläinten näkemisen kanssa. Hirvet tulivat tielle meijän etteen, hyvin kerettiin jarruttoo, viikolla isän luota tullessa viis ukkomehtuu ol tiellä ja siinä olkii sompailemista jotta ohi piästiin, ja vielä kauriitakin on monesti nähty. Ei näin vilikasta oo vähälle aikoo ollu aiemmin.

Viime perjantaina. Rupes lauhtumaan ja rannassa ol kun seinään ois kahtonu, niin sankka sumu, ei nähny yhtään mittään järveltä.
Nyt on kaikki lumet sulaneet ja järvi auki, laiturkii on vejetty maihin. Ponttooni laitur on. Olli ja Pia olivat apuna.

Muanantaina otin viimeset kesäporkkanat pois. Tulivat aika paksuiks ja ol semmonen lajike jotta pittuutta ei mahottomasti kasvaneet. Maku on hyvin makkii.
Eivät tienny pakkasesta ja lumesta mittään! Persiljookin oon jokapäivä käyny vielä hakemassa.

Luumupuussa on vielä vihreet lehet ja alppikärhö 'Constance' yrittää nuppujaan auvasta. Ihmettelen kun ei lehetkään kylymäneet.

Sitten siihen kaikenlaisiin hommiin!
Villellä on suunnitelmia enskesälle ja rakentamista meinovaa sellaselle alalle mihin istutin yheksän vuotta sitten pieniä douglaskuusen taimia. Nyt niistä suurimmat on jo parmetrisii ja meille juohtu mieleen jotta ne jiävät siellä jalakoihin. Muanantaina mäntiin ja kaivettiin viis pienempee tainta ja tuotiin tänne mehtäpuutarhaan.
Ville aiko ottoo kanssa niitä kaivinkonneella ja siirtee muuvalle.


Yritettiin ottoo ison multapuakun kanssa ja istutettiin samantien. Laitettiin tukikeppi ja kasteltiin ja hyvvee multoo lisättiin kasvualustaan.


Paalimuovien pahvisesta pakkauksesta tehtiin taimitassut ja toivotaan jotta siirto onnistus!
Kaikenlaisii hommia aina etteen tulloo, eipähän käy aika pitkäks.

Orkideat mitkä olivat ulukona toin aikamyöhään sisälle ja muutamissa on nuppuja näkyvissä. Samoin Amaryllikset jotka istutin toissa viikolla puskoot nuppuja, pittää varmaan viiä viileempään, jos jouluks meinoon kukkia.

Veenuksenkenkä käy nyt kukkimaan ja tällä on tapana kasvoo ruukun reunan yli. Kukka ei kuole ennenkuin on uuven ruusukkeen tehny.

Ulukohommat on nyt miulla suurinpiirtein tehty. Pekka vielä ahkeroip mehtäpuutarhan raivauksessa.
 Marttojen merkeissä tien sankarivainajien haudoille pieniä havuseppeleitä, kynttilä tulloo keskelle jotka partiolaiset sytyttää sitten itsenäisyyspäivänä. 100vuotiaan Suomen kunniaksi!

Ollaan laitettu jo ulukovaloja muutamii ja lyhdyissä kynnttelijä poltellaan, illalla on niin tervankarvanen pimmii ulukona, tiälläpäin sanotaan!

Mukavoo syksyn jatkuu ja kiitos kun kävit!




Metsäpuutarhan esittely jatkuu.

Nyt tul pitkä tauko postauksessa! Heinäkuulla likottelin kullanmurua, vanhempansa  olivat alakuun etätöissä ja tarha kiinni. Sitten uudella ...

Suosituimmat artikkelit