perjantai 13. maaliskuuta 2020

Aina ei onnistu ja Venäläisessä keittiössä!

Alotampa nyt Talvisodan päättymisen 80- vuotis päivänä Karjalais- Venäläisillä jutuilla. Kynttilä sytytetään myökin pöyvälle palamaan tuon raskaan Suomii kohanneen koettelemuksen muistoks!

Sannoot, jotta talteen vanha pannoo, vaan ei muista!
Tämä on nyt todeksi nähty. Oon kahellu kuappiani ja laatikoitani ja siivonnu ja järjestelly niitä. Aukasimpa yhen laatikon ja 'löysin' Karjalan punapoimintaliinani. Yhtä liinoo oon pöyvällä pitäny ja se on miulla alakerrassa piirongin laatikossa. Yläkerrassa on mahapiironki ja se kätköö aarteita joita en oo muistanukkaan. Laiskanläksyy nyt on  ja lopullakin meinasin piärmätä tuon yhen liinan. Juohutella vähänaikoo pittää tuota ommelta. Pakotettuu reikäommelta on. Hauskoja nimiä näillä vanhoilla työtavoilla!


Suuren kuvan laitoin jossa tuo ommel näkkyy, mitä ois tarkotus tehä. Erlaisilla poiminnoilla oon tuota kuvioo tehny näihin liinoihin ja viimeks kuvotuihin käytin kaikki loput käsinkehrätyt pellavalangat. Tuo rullalla oleva aivina on kokkeilussa, eppäilen jotta se ei kestä ompeluu, ei oo kierrettä. Kokkeilen jos mehiläisvahalla sitä sipasen, kestäskös sitten. Tai muilla pellavarihmoilla kokkeilen. Muuten on rullarihmalla ommeltava.


Tässä nää kaunottaret, pyhäliinat! Punainen on pitsipoimintoo joululiina piirongin piälle ja muut on punapoimintoo. Alimmaisen oon kutonu kotipihassa ollessa ja nää muut tiällä.Tuossa ommeltavassa ja rullalla olevassa on kuviona Kiteenkukka. Rypistyneet ovat, vaan silitysrauvalla oikenoo. Silitän kuhan pöyvälle laitan. Nuo uudemmat ajattelin näille miniöille antoo.  Kiilto mikä pellavassa on ei näissä kuvissa näy.

Ruokookin on slaavilaista laitettu!
Ester on kova tyttö piimee juomaan ja Ollin pere ol kaks viikkuu sitten käymässä. Myö ei juuva piimee ja purkin pohjaan jäi blinitaikinan verran tähettä.
Piimän lämmitin ja lisäsin hiivan, vähän sokerii ja tattarijauhot. Jiäkuapissa hapatin yön yli ja aamulla laitoin, kiehautetun maidon, voisulan, suolan, kananmunankeltuaiset, olutta, vehnäjauhoja ja kovaks vatkatut kananmunanvalkuaiset. Blinipannussa paistoin kirkastetussa voissa. Tällä vanhalla ohjeella tien aina. Olut kuohkeutta antaa taikinaan. Syötiin smetanan, sipulin, suolakurkun ja kylymäsavulohen kanssa.


Smetanoo jäi purkkiin ja sitten ol keitettävä viimeviikolla borssikeitto. Mausteista raakamakkaroo paistoin keittoon tälläkertoo.


Kasvisversiokin on hyvänmakusta ja viimesiä varastossa olevia punajuuria laitoin tähän. Nyt on meillä Venäläiset viikot takana, piäsiiseen asti!

Siemenkylyvöjä vasta alottelen. Ulos laitoin kylymäkäsittelyyn strömsön mallilla muutamia siemeniä. Lunta laatikkoon siemenien piälle ja kans kiini. Varjoseen nurkkaukseen sijotin laatikon ja jännityksellä vuotan, tullooko niistä mittään.


Sisällä on ahkeraliisat kylyvetty vasta, muita siemenii nyt viikonvaihteessa ajattelin laittoo.
Meillä on mua vielä rouvassa ja ei mittään piippoja missään näy. Kävin kurkistelemassa jouluruusuja, syksyllä lehtiä suojaks laitoin ja niitä raottelin niin kyllä siellä nuppuja näky. Laitoin lehet paikoillee, tänne on nyt pakkasii luvassa vielä ainakin ensviikoks. Lunta ei oo juurikaan.

Aina ei onnistu!
Tammikuun alussa laitoin ruukkuihin kukkasipulia ja vein ne muatilan kellariin. Empä muistanukkaan jättee niitä isonkellarin puolelle, joka on kylymempi kuin perunakellari. Normaali talavina lämpötila on melekein nollassa isossa kellarissa ja viime keväänä onnistu noitten sipulien kasvatus enemmän kuin hyvin. Monesti kävin nyt kahtomassa ja ihmettelin kun kasvaat niin vauhilla. Perunakellarissa on nyt ollu lämpö yl viis astetta. Keltasiihan ne on valonpuutteessa ja tälläviikolla toin viimesenä kerrottujen tetenarsissien ruukun tänne,


Vieressä on jalohortenssia joka alakaa kasvuu näyttee. Kovasti ilahuin kun säily talaven yl. En vielä oo noita viimesyksysii kukintoja leikannu, kahtoo sitten kuhan silimut enempi pullistuu. Vai mitä pitäs tehä? Eka kerran talavetin!


Tulppaanit on vanhassa mökissä jo lehet vihreeks suanu, pittuutta venähtivät runsaasti ja pienet sipulit mitä ruukussa on ei vielä pintaan oo noussu. Ennen piäsiistä nää suattaa keritä kukkii, kauniita ovat kukkipa mihin aikaan hyvväänsä.


Tässä on ihmeteltävee, luonnon taideteos puusta. Kahtuuhan mikä kierre on tullu tuohon runkoo! Kuorittu on tää mänty, meijän kivaitaan nojovaa ja alla on mukavasti lohkennu kiven puolikas. Järvestä löyty syksyllä tuo kivi. Kovertunu on lohketessaan ja kupin tehny! Kaikkii sitä mehästä käkkyree löytyykin!

Ryynii sateloo nyt ja vanhakansa sannoo meilläpäin, susta (suksia) suap tervata. Talavi jatkuu, keväästä ei tietuukaan!

Kiitos kun kävit!

Metsäpuutarhan esittely jatkuu.

Nyt tul pitkä tauko postauksessa! Heinäkuulla likottelin kullanmurua, vanhempansa  olivat alakuun etätöissä ja tarha kiinni. Sitten uudella ...

Suosituimmat artikkelit