Ohranpuinti on alakanu ja vehneekin jo valamistuu. Toinen säilörehusato on nyt niitossa ja huomenna alakaa siiloon ajo, päivällä kävin pellonreunassa kahtomassa niittäjee ja Ville sano yöunien jiäneen muutamaan tuntiin. Toivottavasti valaveilla kestää vielä tulevan iltayön.
Samalla reissulla näin ihan sykähyttävän näyn. Valamis ohrapelto ol tien vieressä ja sähkölanka siinä ol täynnä pääskysii, olkohan jotkut kokoontumiset poislähtyy varten. Syöksähtelivät viljan tähkiin, oisko kärpäsii lennelly siinä. Ol niitä ainakin sata!
Muutenkin luonto on tullu lähelle!
Eilen uamulla Pekka ol muantiellä nähny kauriin meillepäin tulevan ja olhan se käyny tuossa mehtäpuutarhassa viimeyönä. Nuoren douklaskuusen ol hangannu rungon alaosasta ihan ympäriinsä ja alaoksat katkonu. Katteet juurelta potkinu pitkin tannerta. Oisko reviriinsä merkinny! Tämä sama varmaan ol jo aiemmin käyny isommasta douklaskuusesta oksia katkomasta.
Tämä jalokärhö 'Jackmanii' kasvaa tuossa mehänlaita penkissä ja noitten isojen puitten ja tämän kärhön välissä on pisteaita. Siitä aijan vierestä viimeviikolla hirvi ol kulukenu rantaan ja tullu vielä takasinkin. Ol se osannu tuon avoimen mehtäpuutarhan kiertee ja jälet vuan jätti merkiks.
Ollaan oikiilla tiellä kun aijataan tuota mehtäalloo, tiiä mikä sieltä vielä tulis. Mittään ei kumpikaan elukka ollu syöny, tuo puun menetys vähän harmittaa.
Nyt on kesäkukat ollu loistossaan! Paljon taimia tein esikasvattamalla ja suorakylyvöllä. Esittelen nyt muutamia. Miekin innostuin tuoksuherneistä. Esikasvatin ne Ruotsalaisen mestarin opeilla ja hyvin onnistu.
Lobeliat onnistu hyvin, pelakuut ostin uuvet keväällä ja ei niin hyvä lajike oo kun entinen tummanpunainen, ei heinäkuun satteista tykänneet. Vaaleampoo sinistä on talon pohjosen puolella ahkeraliisan kumppanina.
Tässä kuvassa häikäsöö tuo hulluruoho, josta humalan toissakeväänä pein! Kaunis kukka, kestää kaks päivee. Kypsyttellöö sitten piikkiset siemenpallot. Tätini laitto tuolta kanadasta siemenet ja aina uusia kasvatan. Asterin itäminen ol hankaloo, muutamoo lajiketta sain, enemmän oisin halunnu miun lempikukkoo.
Tästä luiskahettaan tuonne mehtäalalle ja preeriapenkkiin. Halusin tuonne vesilinjalle preeriapenkin, Neljäkymmentävuotta sitten vietin keskikesän kanadassa ja unelma itäranikolta matkustamisesta preerian läpi lännelle, Vancouveriin elää!
Tähän on tarkotus suaha perennoja, on ensimmäistä kessee kasvamassa ja kesäkukka lajija on alakuun. Toisessa piässä ensin on hämähäkkikukat korkeimpana. Tilasin sekotusvärit ja siemenet iti hyvin. Ylleensä oon muutaman suanu onnistumaan. Karjanlantoo on tuossa penkissä ja voima riittää, nuo hämähäkkikukat on kaksmetrisii. Punahatut kanssa onnistu ja toivottavasti talavehtiit, samoin syyshohdekukat. Leikkokärsämö on tuossa etualalla.
Kesäpäivänhattu, kosmoskukat, hirssi, jänönhäntä, partaohra, zinnia, leijonankita, heliotrooppi vanhastaan rautayrtti, malva, samettikukka ovat tuossa reunassa. Monivuotisia heiniä tähän haaveilen jotka ei kovasti levviis. Ensimmäisenä kukinnan alotti tässä penkissä ruostekukka, jonka talavetan kellarissa.
Tässä toisesta piästä penkkii kukkaan tulevat, koristeporkkana, syyshohdekukka ja auringonkukka, mataloo lajiketta istutin tuohon laitaan ja kas kummoo, yks venähtää pittuutta reilusti. Muut on matalia. Sinipallo ohdake taitaa olla ainu mikä ei kerkii kukkimaan. Sain plogiystävältä tuon syyshohdekukan siemeniä viimesyksynä, lajike 'Helena'.
Tämä penkki tulloo muuttumaan aikanaan monivuotisiin preeriakasveihin suurimmaksosaks.
Esikasvatus vuatii tilloo ja meillä on tuo vanha mökki käytössä, jossa onnistuu tää touhu. Oon näitä esikasvatus kukkia ripotellu ympäri puutarhoo ja kaikki lajit ei tullu mainittuu.
Rantapenkissä aukas valakonen puulilja 'Pretty Woman' ihanalle tuoksuvat ensimmäiset kellonsa.
Suuret on kukat ja ostin nämä mukulat toissakeväänä puutarhamessuilta. Nyt kukkii ekan kerran.
Samassa penkissä on hohtopiikiputki, roteva kasvuinen ja oikein pörriäisten suosikki. Ensimmäinen Amiraaliperhonen tänä kesänä, suruvaippojakin näky
Sitten on kysymys nuokkulaukasta. Tuolla mehtäalalla on kahessa kohin, välimatkoo on muutama metri, kukan värissä on ero. Onko sitä useampoo sorttii!
Tämmönen ero on kukissa ja tuo kirkkaampi ei oo niin nuokkuva, ei tukikeppii tarvihe. Kasvutapakin on erlainen. Nyt kukkii ja on miusta aika myöhänen ajankohta.
Tämä elokuu on niin kaunista aikoo puutarhassa ja luonto tarjovaa hienoja hetkiä elämään. Viimesen kerran vielä tänäkesänä mustikassa kävin. Mustikanvarvut on jo värinsä ruskaanpäin muuttaneet ja osin varisseetkin. Puuronpiälle ja soppaan sain vielä ja värjäyssieniä kahtelin. Kuivia on kankaat ja muutaman samettijalan ja verihelttaseitikin keräsin.
Kiitos kun kävit lukemassa!