Meillä pakkanen paukkuu melekein -30 asteessa. Eilen murtaja käy laivan Puhoksesta hakemassa pois, män muanantai iltana murtaja eillään puuta hakemaan Varkauden sahalle. Kun laiva kuluki, nous höyry järvestä sen perässä. Kylymäilima sen suap aikaan. Ja vettä on nyt nostanu tuohon jiän piälle, käy nousemaan veinpinta syksysateista järvessä.
Nyt on monta kästyötäkin plogissa ja villasta, osa jo vanhoja! Nyt villasta tarvitaankin, näillä ilimoilla!
Hei me ulkoillaan! Puutarhurin täkänä, Viiniköynnös. Tämä kudonnainen valamistu vuoskymmeniä sitten ja tykkeen kovasti vieläkin. Nallet ja pupu myös nauttivat lumesta.
Otsikko on, nyt jännittää! Tämä kukassa oleva ei niinkään, vaan nuo nuppuset.
Jo ennen jouluu muutama orkidea rupes hepistelemään kukkanuppuja. Meinasin kukat vasta laittoo näkyville vaan en nyt malta ennee vuottoo. Ensimmäinen jo kerkes kukkimaan, tämä on uskollinen joulunseutuu joka vuos kukkiva. Cattleya risteymä 'Grand Dargon' , yritti kahella kukkavanalla, toisen suoraan lehtien keskeltä, tek kaks kukkanuppuu ja ne ei onnistunu. Mustuvat nupuille. Toiset nuput tek kukkatuppeen kuten kuuluukin ja nyt on kolome kukkoo auki. Tuossa alemmassa kuvassa tuo kukkatuppi näkkyy, mihin ne nuput kehitty.
Hienosti näkyvät nuo kukan suonet ja väritys ei ihan oo semmonen kuin luonnossa. Liian paljon aniliini.
Jännityksessä pittää nyt kaks muuta. Toinen, Cymbidi on yhen kerran kukkinu miulla, toissa talavena. Sain tämän kovasti kukkivana lahjaks ja kesällä pien ihan räköttävässä auringossa, kastelusta huolehtien. Syksyllä annan olla pihalla pakkasiin asti ja sitten viileessä. Nuput kun alakaa ilimestyy otan lämpimään.
Sieltä ne helemet alakaa tulla. Epätarkka on tää kuva ja vaikka miten kiäntelin ja viäntelin en parempoo suanu. Pehko on iso, reilun puolmetrii on halakasija, juurta ruukku täynnä. Tuonne toiselle laijalle nyt on käyny muutamoo kukkanuppuu tekemään, tämä on suurin ja jos kukat aukivaa on väri luunvalkoinen.
Toinen nuppunen on nyt kaks vuotta miulla ollu ja nuput siitäkin vasta näkkyy. Odottavan aika on pitkä! Hirmunen sanahirviö nimenä. Gastrorchis Georges Fleurie x P. humblottii. Muutettu nyt Phaius ryhmään. Lehet on pitkät, n.50cm ja kahen lehen välistä kukkavars kuukaus sitten ilimesty. Kukkavarsi ja tähkäkin on pitkä. Olin ikionnellinen ja nyt jännittää piästäänkö maaliin!
Liiloo näyttäs tuossa nupussa olevan ja on tuolla ikkunan eissä. Oon näitä tilannu Orkideayhistyksen yhteistilauksesta. Jos kukat aukasoo nämä kaks, laitan vielä myöhemmin kuvat niistä.
Periks ei anneta!
Mie en oo ollu mikkään sukanneuloja ja äitivainajani harmittel sitä kovasti. Molemmat mummot pit meijät sukassa ja kintaassa ja parastaikoo on miulla äitini neulomat sukat jalassa. Ei sillon käyny mielessäkään, jotta mummot ei oo ikkuisia! Ihhaillu oon tiällä plogissa näkemiäni sukkia ja huomasin tilaisuuteni tulleen, kun syksyllä kässäpiiriin tul suurperheen äiti ja hänellä ol neule aina mukana. Hänen opstuksellaan rupesin Ollille saapassukkia neulomaan ja kyllä oon tyytyväinen. Sydämiä laitan Hannelelle💗💗💗 joka miut neuvo silimät ottamaan siitä kantapiästä, jotta ei reikiä tule. Seiskaveikon Korpii on tuo kirjava lanka ja muuten seiskaveikkoo. Nuo värit tuossa kirjavassa on niin kauniit ja Villelle tein sukat joissa vars on kokonaan sitä ja terässäkin paljon. Mehänpojalle Korpi on oikein käypänen sukassakin. Mehtätöitä aherti koko syksyn. Ollin sukista on kuva.
Äitini neulo sukan niin, kantapiästä ei kerralla oteta teräsilimukoita ja muistin sen. Sukasta tulloo jalan muotonen ja ei kengässä nuljuu. Koko on 46 näissä. Hyvän mielen sain onnistuneista sukista ja nyt suan perheeni sukassa piettyy. Sisareni on kullanmurulle monet sukat ja lapaset neulonu. Vielä on matkoo, jos into riittää lapasiin. Kunnekka suan tämmöset kirjoneule lapaset tehtyy. Malli on vanha ja lapasetkin on vanhat. Olin jo muatilalla kun sain kotikylässäni asuneelta, nyt jo edesmenneeltä Lempiltä nämä ja en oo ruahtina kun pyhälapasena pittee.
Toinen kästyö jo vuati soitteluukin. Syksyllä ilimestyneessä käsityölehessä ol pellavanarusta virkattu pesukinnas 'Putipuhdasta'. Miulle on varastoihin jiäny ervärisii pellavanaruja ja sinapinkeltanen väri ei ihan joka kohtaan käy, niin ajattelin tehä siitä. Ei männy jakeluun pidennetty ketjusilmukka. Harjottelin ja leikkasin aina harjotuksen uuniin, ol semmosta purettavvoo, jotta ei purkaminen onnistunu. Pellava ei oikein purkamisesta tykkee. Lopulla soitin ohjeen tekijälle ja hän sanoi muittenkin kyselleen tuota ohjetta. Kun sain sähköpostiin ohjeen vaihe vaiheelta, jopa rupes onnistumaan.
Tällä kun kesällä rantasaunassa selekee jynssevää ei kutise. Vaikka kesäperunoita pesis, on niin karkii. Van siitä se pehmenöö.
Nyt on tämmönen postaus. Varastossa on vastoomatta monneen haasteeseen ja vielä tuon mehtäalankin esittely. Siemeniä en vielä oo rapistellu ja mielessä on ollu kahella mitä on viimekeväältä ja mitä pitäs hankkii. Kaikkki talavetettavat on vielä hengissä ja kellarissa on kanssa hyvä tilanne. Käyn aina kastelemassa ja lankaköynnös minnuu ihmetyttää. Täysin pimmiissä on niin kaunis vihree, jotta.
Verenpunasena aurinko laski tänään, tuonne suarien taakse. Kiitos kun kävit lukemassa!