perjantai 23. elokuuta 2019

Mielenkiintoinen homma!

Viime postauksessa uhkasin laittoo seuraavaan postiin mehtäpuutarhasta, vaan ei oo esittelykuntoon keritty kaikkii kivikasoja vielä sijoitella. Siitä postaus siirtyy tuonnemmaks!

Nyt on mielenkiintoinen homma miulla männeillään! Miulle tarjoutu ihan ainutlaatuinen tilaisuus johon minnuu ei erikoisemmin tarvinnu houkutella! Kiitos Arjalle tästä mahollisuuvesta ja tälle herttaselle kärhöpariskunnalle.💗

Muutama viikko sitten kukkaystävä soitti miulle ja pyys mukkaansa kärhöharrastajan luokse. Tämä mieshenkilö on pitkään harrastanu kärhöjä ja ihe niitä jalostanu ja risteyttäny. Ikä alakaa tällä kärhö-pariskunnalla olla korkii ja sen innoittamana olivat ottaneet tähän kukkaystävään yhteyttä, saadakseen jatkoa jalostamilleen kärhöille.
Heillä ol rankkasateet hakannu paljon kärhöjen kukintoja ja koko kasveja, vaan suatiinhan niistä kuitenkin pistokkaita. Miulla män ihhaillessa ja yritin pittee mielessäni suamani opit! Niin kuvat jäi ottamatta tuosta kauniista kärhöpihasta.


Yksitoista erilaista pistokasta sain. Heillä ol juurrutus hormoonii pussi jiäny ja senkin sain mukaani. Pajussahan on tuota sammoo hormoonii ja se on käyttökeleposta näihin pistokas hommiin.


Tähän rupesin noita oksia erottelemaan. Ohjeet suatiin leikata pistokas, lehtihangan alapuolelle jätettiin muutaman sentin pätkä vartta . Seuraavan lehtihangan yläpuolelle muutama sentti vartta ja poikki. Alinta varrenpätkee ruaputeltiin terävällä veihellä ja alimmat lehet pois. Ylempään lehtipariin jätettiin vuan toinen lehti. Sitten kastoin juurrutus hormooniin ja istutus. Tein multaseoksen pistokkaille, johon laitoin kylvömultoo, lannotettuu turvetta hiukan ja ihan säkkimultoo ( ei mustoomultaa). Lisäks hienojakosta soraa lisäsin vähän ilimavuutta antamaan.
Sitten istutus ruukkuun ja alin lehtihanka myös multaan.


Tuota istutusvaihetta ennen ehin kaikki varastot ja suvunkin varastot tyhjiä isoja korkillisia pulloja. Muutama panttipullokin piäs pohjastaan. Pohjat leikkasin pois ja kun mullan olin istutuksen jäläkeen kastellu, painoin pullon siihen. Nyt oon jokapäivä puhaltanu pulloon hiilidioksiidii.
Kyllä tämä on jännee vuottoo suanko juuret yhteenkään taimeen!

Jalostaja ol nimenny nämä risteytykset perheenjäsentensä ja tuttujensa nimisiks. Muutaman mainitsen.
Kerttu, isokukkainen myöhään kukkiva.
Ronkaalan Helmi, isokukkainen. Valkoinen punaisella viirulla.
Tanja Helena suuri punainen kukka, muuttuu vaalean punaiseksi vanhetessaan.
Martta, suuri sininen kukka valkealla sisuksella.
Lyydia Kornelia, vaalean violetti pilkullinen.

Kylläpä ois mukava nähä nämä ja muutkin nimeltä mainitsemattomat, kukkimassa omassa pihassa.
Näistä poiki miulle idea enskevättä varten.

Muutama kärhökuva omasta pihasta.


Loistokärhö 'Blue Angel' Taustalla Mustilanhortenssia ja etualalla vanha vaaleanpunainen syysleimu.


Metsäpuutarhaan viimesyksynä istutettu 5euron loistokärhö So Many Purple Flowers.


Viinikärhö 'Polonez'. Toinen kesä männeillään.

Huonekukissa on yllätys.


Empä tienny viirukirjotähen kukkivan. Itäikkunalla on tämän paikka. Suurinosa orkideoista on ulukona kuistilla suamassa shokkihoitoa. Perhoset on vuan sisällä. Lämpimän kasvit värjöttellööt kylymässä ilimassa. Oiskohan ens talavena kukintoo näkyvissä järkytyksestä!

Entisöintipiirin opettajalta, Eskolta sain viime keväänä kaks vanhoo kantoo soilikkeja. Tehtiin vaihtokauppa, mie annoin hänelle jalopuuta lankun ja sain nämä ihanuuvet! Molemmat alottelloot kukkimista. Kiitämpä Eskoakin.😊


Toivotaan näitten viihtyvän meillä.

Miehissä on monia kasviharrastajia ja taitavia semmoisia. Eivät rönsyile kaikkia kasveja, vaan taitavasti hoitaavat kukkansa.

Nukkahulluruoho jonka koulinnassa keväällä pein 'humalan' kukkii nyt ja uusia nuppuja kehittellöö.





Puhtaan valkoiset on kukat, kun ovat täysin auki. Kukka kestää kaks päivee. Eivät kasvaneet nyt metrisiks pensaiks ja siemenpiikkipalloja tuskin kerkiväät tehä. Onneks jäi siemeniä.
Kylymä kesä ei näille oo mieleen!

Lopuks laitan marjaisen kuvan. Säilörehunteko on männeillään ja päivällä siellä ol päiväkahvilla täytekakku kuuvesta marjasta. Vadelma ol täytteenä. Kuvvoohan en muistanu kakusta ottoo ja lopuista marjoista keitin hillon. Pensasmustikat on nyt meillä ollu 9vuotta ja tänävuonna on satoa  suatu runsaasti. Karviaisia, vadelmaa, mustikkaa, mansikkaa ja herukkaa on hillossa.



Omenista Huvitus on nyt syöntikypsee ja runsaasti on syötykin. Ei oo kääriäisen reikiä tänävuonna.

Ens viikosta on luvassa kaunista ja lämmintä. Vettä on nyt suatu ja ois hyvä noitten viljojen valamistumisen suhteen säitten pouvistuu!

Kiitos kun kävit plogissani!







sunnuntai 4. elokuuta 2019

Ompahan kesä!

Meillä on kylymä! kaks viikkuu on pohjosesta ollu ilimavirtaukset ja lämmintä tänäkin uamuna seihtemän astetta. Päivällä muutama aste enemmän. Kasvillisuus ei jalakojaan jatka, vettä on suatu nyt ihan mukavasti, vaan kylymyys jarruttaa. Yhtään daalian kukkoo ei vielä oo näkyvissä, pienet nuput on näkyvissä, kaikissa ei niitäkään. Viljojen valamistuminen mietityttää, tarvihtooko puimurii pellolle ajoo ennen talaven tuluu! Tämä keski-karjala on kärsiny erikoisen hankalista ilimoista kevväästä lähtien!
Yläkuvaks vaihoin lumpeen kukan. Soutamalla käytiin Anttilanlahessa kahtomassa kun valkolumpeet ovat kukassa. Se on metka kasvi. Kukka on vuan uamupäivän auki, iltapäivällä supussa. On se upea kukka!

Touhuu on ollu runsaasti. Olli ol perheineen kesälomalla ja miulla män Esterin kanssa aika mukavasti. Huimoo on kehitys tuossa iässä. Yönsä nukkuu Ester hyvästi, melekein kellon ympäri, eikä inahustakaan myö yöllä kuultu. Niinhän se isänsäkin ja Villekin nukkuvat pieninä. Kahen viikon piästä tehhään reissu sinne piäkaupunki seuvulle synttäreille. Kokonaista 1 vuosi tulloo täyteen kullanmurulle.


Kylymyyvestä huolimatta kuitenkin kukkia on näkyvissä. Lumikärhö Summer Snow ja kärhö jonka nimmii en nyt sua mieleeni, oiskohan lyhtykärhöjä? on nätti yhistelmä. Tuo lumikärhö ryöhyvää jokapaikassa. Ainakin neljä metrii pitkät on köynnökset ja nousoo vieressä olevaan luumupuun latvaan. Ei se tuessaan kestä!
Mantsuriankärhö joka kuuluu lumikärhöihin,  sillon tappotaavii edeltävänä kesänä kukki ihan mahottomasti, nyt sen hankalan talaven jäläkeen on muutama kukkiva köynnös.


Hyvän tuoksunen on ja kaunis tämäkin.


Tarhalyhtykärhö Princess Kate kukkii pionin piällä ja runsaasti on vielä nuppuja aukiimatta. Kukkii myöhään syksyllä.
Isokukkasiakin on kukassa.



Rantapenkissä lapinnauhukset ja breeriamesiangervo kurkottelevat korkeuksissa. Tuo breeriamesiangervo on levinny jo mukavasti. Pikkusen kuvan reunassa näkkyy virginiantädykettä. Korkeista perennoista tässä penkissä on vielä purppurapunalatva, joka ei vielä kuki.


Varjoliljat ja marhanliljat kukkivat myös kauniisti jo joitakin viikkoja sitten. Näistä kaunottarista oon erikoisen ilonen. Ensimmäisen kukan tek punanen kanadanlilja ja on mielenkiintosta nähä onko kasvutapa samanlainen kun tuolla keltasella sisarella. Kaks vartta kasvatti tämä punanen ja luulin sen jo hävinneen kokonaan. Korkeutta ei näille nyt kuivuuvesta ja kylymyyvestä johtuen tullu ja tuo keltanen ei jaksanu kerroksia monia tehä.



Liljoissa värililjat on kukkinu ylenpalttisesti. Tiikerililja vielä on nuppuasteella kuten jalommatkin lajit. Nupulla on ensimmäiset puuliljatkin. Myyrä ol syöny talaven aikana kaikki sahramililjan sipulit ja nyt on miun valakosipulin kynsiä laitettava liljojen ympärille.

Käsitöitä en juurikaan kesällä tie, nyt on poikkeus!

Kesäkuulla kerroin Heinäveden tilkkuplaneista ja sinne mänöstä! Kurssi kesti kolome päivee ja olivat mukavat päivät. Uamusta iltaan ommeltiin ja leikattiin. Aiheena ol eläimet. Miullapa olkin muut suunnitelmat.



Otin kuvat näistä ja tein miekin ketun nuaman harjottelutyönä. Lintuja ja kissojakin muut tekivät ja peittoja ja lemmikin alustoihin hyödynsivät näitä plokkeja.

Mie tein liinan puutarhapöyvälle syksyy silimälläpitäen. Keväisempiä liinoja miulla on kukkaisia ja vaaleampia.
Kaikki sai alakunsa jo toistakymmentävuotta sitten! Oltiin Kanadassa käymässä ja tie vei Quebegin provinsissa Amish kylän ohi. Siellä kylässä män ällistellessä sitä meininkii ja kaupassa en älynny heijän taidokkaasti tehtyy liinoo ostoo, ois ollu värikkäitäkin töitä tarjolla. Tilkkutyöt hyö ompeloo käsin, sähköjähän heillä ei oo. Jäi  harmittamaan kovasti ja ajattelin ommella nyt sellasen värikkään.
Keväällä sain antikvariaatista tilattuu KAFFE FASSETIN tilkkutöiden taikaa kirjan. Oon jo pitemmän aikoo ehtiny hänen kirjojaan ja ihastunu värikkäisiin geometrisiin kuviohin.
Fassettihan painattaa kankaat Intiassa ja raidotus on jo kuvottu kankaaseen. Suomessa ei näitä kankaita oo myynnissä ja vähemmän näyttäs olevan muuallakin kuin tuolla amerikoissa.
Kankaaks tilasin Tilkkutexistä Batiikkilajitelma 'Jelly roll' ja viis senttiset kaitaleet leikkasin er levysiks kaitaleeks joista sitten ompelin noin 12cm. pintoja.
Ensimmäisessä kuvassa on miun ensimmäinen koneompelutyö. Alakoulussa tehty neulatyyny, ikkee suattaa olla jotakuinkin 50 vuotta ja  sitä miulla tulloo neulatyynyistä eniten käytettyy. Villasta on täyte ja neulat sujahtaa hyvästi siihen.




En ajatellu kaitaleitten levveyttä enkä värejä erikoisemmin. Yllätin itseni  ja ihastuin noihen poltetun oranssin sävyihin ihan erikoisesti. En oo tähänasti ollu oranssin ystävä. Ois näitä värejä kaitaleissa suanu olla enemmän.


Valamis liina, ohut puuvillavanu on välissä ja vanhasta kankaasta on vuori.
Ja jotta värejä riittäs pöytäryhmässä, kuvan otin myös tuoleista. Niitten päälliset on jo ollu vuosia. Nypläyspiirin opettaja ol marimekolla ompelijana ja hiän toi miulle niitä leikkuutähteitä pyytämättä. Kun ties miun ompelevan. Muistan kun mietin, mitä niistä tekisin kun ovat niin voimakkaita värejä ja tilikut ol pieniä. Tumma sininen kehyksissä yhistää ja vähän hillihtöö tuota väritystä. Eipähän monesti oo tänäkesänä istuskeltukaan pöytäryhmän iäressä kahvittelemassa. On ollu niin kylymät ilimat!
Alemmassa kuvassa on värit vähän hämäkät.



Liinahan poiki meille sitten bileet! Ajattelin kuhan tuohon mehtäalalle suahaan muuri tehtyy ja liina valamiiks on meillä kekkerit ja Olli on lomalla. Liina uuvistettiin sitten illalla ja sukua käy Esterii tapaamassa ja ol siinä tytöllä ihmettelemistä, kun ol vieraita niin monta. Muurista ja mehtäalasta on seuraavassa postauksessa.

Toivotaan syyskesästä kaunista ja lämmintä, ihan noitten viljojen tautta. Kuivuus on koetellu muualla suomessa ja meillä kylymyys. Yhellä viikolla ol muutama hellepäivä.
Uunii meinattiin lämmittee tännään ihan lämpimän vuoks. Samalla ohrapuuron suap iltaseks. Marjasopan kanssa on herkkuu. Mustikoita ei tiällä ollu. Nuuksiosta Ollin pere ol paljon tänäkin vuonna suanu kerättyy. Ester ol mukana ollu ja nukkunu päiväunensa siellä. Kuvia laittovat kun viltillä istuu ja varvuista noukkii mustikoita. Kova tyttö on marjoja syömään muutenkin ja vadelmia mehästä Pia keräs herkuiks. Viinimarjatkin männöö vähän irvistellessä!

Kiitos kun kävit blokissani.





Talven tuntua.

 Nyt tuntuu jo vähän talavisemmalta. Neljä kertoo on järveen kansi päälle jäätyny, sulatellu on pois aiemmin. Jokohan nyt kestäs viijennet! ...

Suosituimmat artikkelit