sunnuntai 4. syyskuuta 2022

Hortenssioiden kukintaa.

Kylymäks män ilimat kertaheitolla. Ei vielä oo halla vieraillu, vaan villasukat ja pipo on pitäny ehtii lämmittämään.

Hortenssioista ja vähän muistakin on kuvia.

Hortenssiat ovat olleet hyvä lisä kukkiviin pensaisiin ja ovat kesän ja syksyn komeita kukkijia meijänkin puutarhassa, Rannanpihassa.

Ensimmäiset hortenssiat istutettiin tänne Rannanpihaan 2010 talon itäpäätyyn puutarhan perustamisvaiheessa. Kolome kappaletta Kuutamohortenssioita (Hydrangea paniculata 'Praecox'). Reiluun kahteen metriin seinästä. Ei käyny siinävaiheessa mielessäkään, miten suuriks kasvavat. Seinee kyllä sateelta suojeloot ja eivät oo kiinni seinässä. Pohjamaa on hyvä kompostimullan ja peltomullan sekoitus. Nyt ne on kasvanu pieniks puiks. Kuutamohortenssiat aloittavat hortenssioiden kukinnan.


Ikkuna makuuhuoneeseemme näkyy tuossa oikiissa reunassa ja aika hyvin varjostaat aamuauringolta. Korkeutta on ainakin 2,5 metrii ja leveyttä samanverran. Hyvin kasvavat ja kukkivat. Juurelle rikkaruohoja ehkäsemään laitettiin vuorenkilipii, ei tarvii muuta katetta. Nämä kuutamohortenssiat on koko päädyn matkalla. Ovat noitten vuorenkilipien kanssa, kahden kerroksen väkeä! Ängättiin vielä koristeomenapuu 'Makamik' tuohon lähelle (vas.reuna) ja 'Kuntalan punaluumu' (oik.reuna) oksiaan ojentelloot pikkusen kuvassa. On ollu huoleton pensasryhmä. Kuivia oksia leikkoon ja kukinnot pois myöhään syksyllä. Pikkusen makealle tuoksahtaa kukat eivätkä satteista tiiä mittään.


Kuutamohortenssian kukinto on litteämpi kuin lajitoverillaan syyshortenssialla, ja tähänaikaan syksystä hiukan punerrusta on nähtävissä, vihertävässä kukinnossa. Alotti heinäkuun alussa kukimisen ja vieläkin on kaunis.

Köynnöshortenssia (Hydrangea anomala subsp. petiolaris) Istutettiin tuohon mehänlaitapenkkiin isojen kivien pihanpuolelle. Toiveena ol sen peittävän ne kivet. Muutaman vuuven verhos kiviä ja sitten piätti kiäntyy kasvamaan valonpuolelle. Tuki tehtiin ja laitettiin se kasvamaan raudotusverkkoon. Piti ihan väkivaltoo käyttee reppiissä oksat irti toisistaan, jäykät oksat on ja kiipimäjuurillaan ol tarttunu kiinni kiviin ja toisiin oksiin.


Tuossa taustalla kukkii yltäkylläsenä tuessaan, suuret on kukat. Juurella Perhoangervo ja peltisoikossa, kivellä kesäkukkia. Kukapa se pimmiiseen mehtäänpäin mänis, arvel tämä hortenssia. Ihan tuolla taustalla vasemmalla Mustilanhortenssia. Tummanvihreet lehet on oikiisti köynnöshortenssialla, miten nyt kellertavalta näyttääkin. Nuoko kukat heijastaa väriä?

Mustilanhortenssia (Hydrangea paniculata 'Mustila') Nämäkin pensaat kasvaa tuossa mehänlaitapenkin taustalla. 


Etualalla punainen Väriminttu. Mustilanhortenssia on kaunis pitsimäisillä kukillaan kukkiva pensas ja ei tuulet ja tuiskut sitä nujerra. Kuivat kukinnot keväällä leikkoon pois ja kuivia oksia poistan, muuten ei tarvii leikata.


Tämän kuvan otin tuolta tilalta, tämmönen kaunotar se on kun vapaasti suap kasvoo puolelle ja toiselle. Hyvässä muassa, konevarasto taustalla. 


Syyshortenssia (Hydrangea Paniculata 'Magical Fire') kasvaa tuolla rannimmaisen valotolopan juurella. Kuvaus tälle pensaalle antaa korkeutta 125-150cm. Alakaa olla niissä mitoissa. Ei pitäs häiritä valoa. Verkolla on suojattava tämäkin, jänis ohikulukiissaan katkoo muuten oksia. Viininpunaiseks muuttuu kukat myöhemmällä. 
Tuolla taustalla pikkusen näkkyy pieni taimi tolopan takana.  Syyshortenssia 'Sundae Fraise' kasvaa metriseks ja viimetalavena siitä lumenpainosta murtu muutama oksa ja ei nyt vielä kuki.

Tähän kohtaan istutetuilla ois tarkotus peittee tuota valotolopan vartta.


Samaan syyshortenssioitten sukuun kuuluva 'Wim's Red', kolomatta vuotta kasvaa ja näyttää vahvasorttiselta, nyt kukat on muuttunu roosanpunaiseks.

Nämä on tässä varsinaisessa pihassa kasvamassa ja juurelle katetta lisätään vuosittain. Hyvässä kasvualustassa ovat, ei lannoteta. Näissä kukinnot on enempi pystyt ja eivät niin mahottoman painavia.

Sitten käväistään tuolla mehtäalalla ja siellä on penkissä kaks jo kolome kesää kasvanutta. Ostin rungollisen, kasvutavaltaan mukavan 'Limelight ' lajikkeen. Pikkusen vihertävät on siinä kukinnot.


Kasvutapa ei näin täyvessä penkissä piäse oikeuksiinsa, pitäs olla ympäristä vapaana, oon istutellu perennoita ympärille ja karsintoo on niille tehtävä enskeväänä.

Toinen samassa penkissä on alesta ostettu 'Grandiflora' joka on suuri, komeasti kukkivana tuolla maatilalla.


Tuossa etualalla on Grandiflora ja taustalla Limelight rankan sadekuuron jäläkeen. Märät painavat oksat sijottiin jotenkuten jotteivat reppiis. 

Soittelin puutarhuri ystäväni kanssa, jotta minkä virheen mie tien, kun nää isompikukkaset ei kestä sadetta. Hän sanoi jottei sille oikein mittään maha. Hänelläkin ovat nurinniskoin. Kauneus kärsii jokatappauksessa. Nyt keväällä leikkasin tuolla tilalla olevan Grandifloran rankasti, lyhensin ja poistin oksia, ei se  mittään auttanu. Kukat ovat taipunu . Pahimmoilleen sattu sateet.

Vähän kuivempaan paikkaan toissakeväänä istutin, ihan vahingossa tul kolmioon. Mustilanhortenssia, pallohortenssia ja syyshortenssia.


Etualalla 'Vanilla Fraise', taustalla oikealla Pallohortenssia (Hydrangea arborescens 'Annabella') ja vasemmassa nurkassa Mustilanhortenssia. 

Penkkiin istutin vuos sitten matalakasvusen ja tukevaoksaisen Syyshortenssioihin kuuluvan 'Bobo' lajikkeen. Ajattelin siitä tulevan sopivan kumppanin kumopatakuusi 'Hiisi' havulle. Muutoksii on keväällä tehtävä, ovat liian lähekkäin penkissä kasvamassa. 


Kaks kukintoo tek tämä 'Bobo', on noin  kuuskytsenttinen pehko ja mittasin ihan tuon kukinnon, 35 senttii korkii on. Enempi ylöspäin suuntautunu tuo kukinto ja vahvat oksat on. Kokoonsa nähen jättiläinen on kukinto.

Kahvinporoja kerräilen ja niitä keväällä juurelle laitan, happamoittamaan kasvualustoo hortenssioille.

Kovasti tykkeen Hortenssioista ylipiätään!

Sattu tuolla mehtäalalla köynnösukonhattu hollille ja kuvan otin siitä, paljon on kukkia yhessä varressa.


On miusta pitempi tuossa tuessaan ja yks verso tässä on. Toivottavasti runsastus ja talavesta seleviytys. Toista kessee on nyt kukkimassa.


Metsäasteri taitas olla tämä kukkija. Viimekesänä kasvatti lehdistön ja nyt kukkii. Penkissä miulla on ja suap luovuttoo paikkansa jollekkin 'hienommalle'. Mysteeriö on miten tää miulle on tullu, en muista kenenkään antaneen ja esikasvattanu oon taimet. Pitkään sain vuottoo mikä käyp kukkimaan ja jo rikkaruohoks ajattelin. Siirrän tuonne mehänreunaan.

Lopuks sitten syötäveekin kuvaan ja hyvä hillo tulkin!




Kerroin aijmmin Karhunvadelman ('Sonja') kukkivan kovasti. Satoakin on suatu, ei varmaan kaikki kerkii kypsyy raakileista. Kaks kertoo viikossa on kerätty kypsät ja pakastan kokonaisena ja nyt keitin hilloks karviaisen 'Hankkijan herkku' ja pensasmustikka 'North Blue' kansaa. Mustoo tul hillosta. Pirteä karviinen anto kirpeyttä miedoille muille marjoille. Tein unelmakääretortun voi/vaniljatuorejuusto täytteellä ja väliin laitoin tuota hilloa, syöjät ihastelivat makua. Tämä hillo soppii hyvin valkohomejuustonkin kyytipojaksi. Aitojaankin keitän hilloa noista karhunvadelmista.
Tuossa ensimmäisessä kuvassa on oikeenpuolimmainen karviais lajike 'Lepaan punainen' vanha hyvä syöntimarja. Kun kävimme Esterin 4-v. synttäreillä vein marjoja sinne viemisiks ja syötäväks., mukava ol kahtuu, kun Asserille äitinsä halakas karviisii syötäväks. Ensin imeskel sisukset ja sitten kahella hampaalla järsi kuoret. Herkkuu ol. Karviista en pakasta kokonaisena, miusta väkevöityy pakkasessa. Villellä ol vuosia sitten Venäjänajokoira Ronja ja sekin tykkäs karviisista. 'Hinnonmäen keltainen' lajike on todella hyvä ja isomarjanen lajike. Puskista vetel koirakin, piikeistä huolimatta. 

Viimeisen kuvan laitan tuosta meijän kulkuoven pielestä. En aijemmin oo mukulapegonioita mukulasta kasvattanu, keväällä tilasin mukulat, mix pakkaus ol. Punaisen värin mukula ol hapannu jo tullessaan ja sen sai viskata pois heti. Keltanen ja valakonen on ilahuttanu tänne asti. 


Kokkeilen suaha talaven yli mänemään nämä, valoisassa paikassa.

Kiitos kun kävit lukemassa!









 


Kevät mielessä.

 Jokohan ois kovimmat pakkaset ja lumisateet tältä talavelta loppunu! Meillä on ollu kovia pakkasia ja runsasta lumentuloa koko talavi. -36 ...

Suosituimmat artikkelit