perjantai 23. lokakuuta 2020

Voihan emolevy!

Elossa ja terveenä ollaan, vaikka ei kommentointeja ja postauksia ookkaan näkyny. Kokkeilen onnistuuko postauksen tekeminen. 

Kaksviikkuu sitten lauantaina aamulla olin tietokoneella ja sulukiissa jätin sen päivittämään ja sulukemaan omineaikoneen, niinkuin monesti aiemminkin. Iltapäivällä Pekka hepäs kahtuu sähkönkulutusta koneelta, (hiän seurovaa sitä tarkasti). Koneppa ei ollukkaan sulukenu ihtiinsä, tai ol niin hyvästi, jotta ei aukiimaan suatu.


Muanantai kun koitti, eikun tuohon nuapurkuntaan Kiteelle viemään konetta ja siellä ammattitaitonen tietokoneista tietävä selevittel, jotta emolevy on männy. Sitä ei kannata korjata ja uus kone on ostettava.  Hyllyssä sitä ei ollu. Meillä on pöytäkone ja ei läppäriin haluttu käyvä vaihtamaan. Kuulemma vähemmän pöytäkoneita ostetaan. Joensuusta varmaan ois löytyny, vaan tykätään meijänkin euroja pyörittee pienemmässä kaupassa lähempänä.  Näppäimistö ja iso näyttö jätettiin entiset. Kunnossa ovat. Edellinen kone ei ollu vanha. Joskus harvoin päivitys kuulemma voip konneen suaha tilttiin.


Myyjä tilas meille uuven koneen ja se tulkin muutamaan päivään. Uus piuha koneelta, näytölle pit tilata myös. Liikkeessä meille kaikki ohjelmat ja asetukset, sähköpostit sun muut laitettiin valamiiks. Sanomalehti Karjalainen suatiin ihe asennettuu. Diklehtii luvetaan ja viikonloppuna lehti lehti ilimestyy. Paikallislehti Koti-Karjala ilimestyy lehtiversiona, dikinä sekin nähtäs ja Maaseuvuntulevaisuuven kuletan tilalta luettavaks. Siinä kerran kuukauvessa  ilimestyvä Kantri on mieluinen lisä.

Mutta! Miun blogi, muuten toimii, kommentointeja en sua lähtemään nimellä. En muistanu tarkistuttoo siellä liikkeessä tätä ja nyt vaikka mitä oon kokkeillu, en sua muutettuu. Helena on nyt kiireinen ja hiän varmaan suap tään korjattuu kuhan joutaa! Käyn lukemassa teijän postaukset ja muutaman kokeilun oon tehny, kommentoin kuhan suan entiset toiminnot! Ei oikein oo tekniikka meillä hallussa, tään tietokonneen kanssa!

Kuvat on marraskuunkaktuksista, jotka heti kun sisälle toin, rupesivat nuppuja tekemään ja kukkimaan runsaasti. Tuo alempi on nyt kaikki nuput aukassu. 

Vielä on ulukona kukkivia vaikka ol jo muutamana yönä pakkasta.


Valakonen syysvuokko 'Honorine Jobert' ei viimekesänä lehtiäkään kasvattanu, nyt on kasvanu jo melekein 80senttiseks ja on runsastunu, viimeset kukat on kuvassa. Ilahuin kovasti kun lehet kesällä hoksasin, on kolomatta vuotta penkissä, kiven kainalossa. Koivunlehillä suojoon talaveks.


Tilasin keväällä valakosen vuorijumaltenkukan, liila miulla on. Sain karvakonnanliljan. Heti kun lehtiä rupes kasvattamaan älysin jotta ei sinnepäinkään oo lehet. Kukkii nyt ja vieläköhän aukasoo nuo nuput. Sateista on ollu.


Kerkis se meilläkin tuo syyskimikki 'Brunette' kukkimaan, lehet on niin tummat jotta tuskin erottaa. Aika varjosessa kasvaa mehtäalalla. Vierellä syyshortenssia 'Grandiflora'. Tämä piti sitoja hyvästi, kukat on niin painavat. Tuo kimikkikin on lähemmäks metrinen. Tuolla taustalla pilikottaa syyshortenssia 'Limelight' rungollinen ja kyllä sekin kukkaan kerkis. On varmaan liian varjossa ja siirretään keväällä aurinkoisempaan. Kuva on ennnen pakkasia, viimeviikolta.

Ruskasia kuvia tällähetkellä on kaks. Tuurenpihlaja ja Japaninverivaahtera


Tuurenpihlaja on 10vuotta vanha ja autotallin vinttiin mänevien rappujen alta vielä viimeset lehet villiviinistä näkkyy. Tuurenpihlajoo suosittelin Ollin perheellekkin, enskeväälle kuhan pihamuata piäsööt laittamaan talolleen.


Japaninverivaahtera män ihan tulpunaseks ja näinäpäivinä kellariin viiään. Mongolianvaahtera muutaman lehen värjäs, on vielä ihan tummanvihree muuten. Samoin tuolla mehtäalalla atsaleat on vihreitä, tässä pihassa atsalea 'Ruususen Uni' muuti värinsä ja mustikat samoin. 
Ruska on kaunis ollu päärynöissä ja metsävaahteroissakin tilalla. 


Käpyjä kerättiin tuolla tilalla olevista, omenapoimuri ja tikkaat ol apuna kun surukuusesta harottiin. ovat tuossa oikiissa laijassa vuuassa. Pienet kävyt vuuan etupuolella on Serbiankuusesta ja tuossa etualalla on Oregon-männyn, meillä käytetään Lännendouklaskuusen nimmii. Erikoinen tuo nimi, mänty onkin kuusi. Kävyt on kauniit


Hauskat väkäset.  Kaikissa näissä er lajien kävyissä on suurinpiirtein samankokoset siemenet ja kokkeillaan jos itämään suatas. Tuo Douglaskuusi on arvokasta puuta sahateollisuudelle tuolla Yhdysvalloissa. Hyvin on kasvanu muatilallakin ja alakaa olla kuitupuun mitoissa tämä mistä kävyt kerättiin. Pienempiä on melle tänne siirretty muutama vuos sitten, tuohon mehtäalalle.


Hanhet on jatkanu matkoonsa etelään, muutamia valakoposkia vielä eilen näky järvellä. Kuva on Joutsenista. Oisivatkohan hevänneet nurmikolle tulla syömään kun huomasin ja sain hämärän kuvan, pimmiinä päivänä otettuu. Nuo tummat on tämänkevään poikasia. Kaunis on kun hohtavan valakonen Joutsen lentää tummoo vedenpintoo viistäen. Joutsenet lähtöö sitten kun järvii rupivaa jiätämään, ja paljon niitä on. Juluma lintu on reviriinsä puolustamaan, sorsat ovat ajaneet Anttilanlahesta pois. Ovat kuin lehmiä pellolla, kun syömässä ovat!

Tänäviikonloppuna on kässämessut netissä ja niitä on mukava seurata ja ensviikonloppuna, jos ei peruutusta tule on kansalaisopiston kässäpiiri meillä kirkonkylällä. Muutamaviikko sitten ol kansallispukumessut netissä ja meinas työt jiähä tekemättä, seurasin tarkasti niitä. Tilikkupeiton meinasin Esterille tehä osittain aplikaatio menetelmällä kässäpiirissä. Keväällä hyö piäsöö muuttamaan taloonsa ja siihen tähteen.

Toivottavasti tää postaus lähtöö ja suan kaikki ok. koneelle ja kommentoimaan piäsen lähiaikoina.

Kiitos kun kävit lukemassa.













Metsäpuutarhan esittely jatkuu.

Nyt tul pitkä tauko postauksessa! Heinäkuulla likottelin kullanmurua, vanhempansa  olivat alakuun etätöissä ja tarha kiinni. Sitten uudella ...

Suosituimmat artikkelit