Elokuun kuvia.

 Ensimmäinen pistokkaasta kasvattamani kärhö 'Pilkukas' on kukassa. Nuppuja on paljon aukeamatta vielä ja on vähän kaksjakoset ajatukset tästä kukkijasta. Kuvassa ei tarkkaan näy, mutta kukan terälehissä on pieniä vaaleampia pilikkuja. Terälehet on kauttaaltaan pilkullisia.

Korkeutta tällä on nyt pari metrii ja kukkia on enemmän auki nyt, kuin kuvassa.  Etempee kun kahtoo, pilikut sulautuu muuhun väritykseen. Iloinen oon kun sain kukkimaan.

Tähän on istutettu muutkin pistokkaista kasvattamani kärhöt, muissa en vielä nuppuja oo havainnu. Hyvin ovat kasvaneet kuitenkin.

Samaan penkkiin istutin myös kanadalaiset ruusuni 'Morden Centennia' ja 'Lambent Closse' ja ranskanruusu Merveillen. 

'Lambent Closse'

Reunaan tilasin Hongiston Taimiston uusista jalosteista Ryhmäruusu 'Unelma' Ruusun jalostus on aloitettu kanadalaisesta Frontenac- lajikkeesta joka risteytettiin ensimmäisessä vaiheessa Morden Fireglow ruusun kanssa. Monen risteytyksen lopputulos on 'Unelma' ja 'Anelma'. Tavoitteena härmän kestävät ja terveet lajikkeet.

'Unelma' on nyt lähteny hyvin kasvuun ja kukkinu on heinäkuun lopulta lähtien. Uudet kasvustot on nyt kasvanu n.60 senttisiks. Suapi nähä miten talavehtii ja jos on kestävä meijän korkeuvella, hankin Anelmankin. Joku mato on nakerrellu lehen reunoja, kotiloita meillä ei oo

Lisukkeeks istutin kärhöpenkkiin jöriinejä, gladioluksia, tähtikesäputkii, asteria, kosmoskukkia ym. Ei käyny mielessäkään, jotta ne kasvoo huilottaa korkiiks ja nuoret ruusuni jiävät jalakoihin. Tulevaks kesäks on kasvit suunniteltava paremmin.

Tuolla asterien ja daalian välissä on tuo ylemmän ruusukuvan ruusu.

Kärhöissä  Tarhaviinikärhö 'Krakowiak' kapsahti luumupuuhun kukkimaan, edelleen on kukkia täynnä , Taustalla Tarhakellokärhö 'Rooguchi' on jo lopettanut kukinnan. Etualalla keväällä ostettu tarhakellokärhö 'Aljonushka' Vanha isokukkainen vaaleanpunainen jöriini kasvaa tässä penkissä ja aukoo nyt ensimäisiä kukkiaan. Vasemmassa reunassa näkkyy lehtiä ja tumma koristedaalia 'Arabian Night' on tuossa ihan vasemmassa reunassa. Nyt on daalia heimon kasvit jotenkin myöhässä, esikasvatin ja kuivana aikana kasteltiin, en tiiä mikä niihen kasvuu hijasti. Tukemistöitä on pitäny tehä tänävuonna kasveille.

Loistokärhö 'Jackmanii', myöhään noussu tarhalyhtykärhö 'Princess Kate', tarhaviinikärhö 'Purple Flowers' myös kukkivat.

'Jackmanii' kukkii keskiosistaan eniten, latvuksissa ei montookaan kukkoo oo ja kuva on keskeltä, vierestä loistokärhö 'Blue Angel' ei nyt tänä kesänä noussu, toivotaan ens kesänä kukkivan.

'Princess Kate', pelekäsin jo hävinneen, mutta sieltä vuan nous, ei samalla lailla kuki, kuin viimekesänä. Kukkii kuitenkin. Nuo kukat on loppujenlopuks aika isoja. Tukikin ois korkiimpi paikallaan. Tämä on pionipenkissä ja Loistokärhö 'Multi Blue' asustaa samassa penkissä. Se kerkis jo lopettamann kukintansa.

 

'Purple Flowers' kukkii tuolla mehtäalalla, valakonen Loistokärhö 'Destiny' ja Ville de Lyon eivät oo näyttäytyneet tänä kesänä. Toivottavasti vielä nähhään.

Liljat kukivat elokuulla hyvin. Huumavasti tuoksuivat puuliljat, koko pihapiiri tuoksui hienolle.

Puulilja 'Pretty Woman' on ylivoimaisesti tuoksuvin. Kukat on oikiisti puhtaan valakoset ja taustalla Virginiantädyke on kova kimalais mangneetti. Nämä on rantapenkissä ja muut korkiit perennat on lapinnauhus ja purppurapunalatva, joka nyt on kukassa. 

Ruusulilja 'Natalia' ja Ranskantulikukka. Ranskantulikukkoo haaveilin pitkään ja lopulla siemenistä kasvatin tätä. Ihana on kyllä, ukontulikukkoo tul jostakin tänne silloin eka vuosina ja sitä hävitetään pois, kun  huomataan ruusukkeita.

Näistäpä on nimet hakusessa ja elokuulla kukki ja kukkii muitakin liljoja. Nämä nyt kuvissa. Tuo alempi on orientaal liljoja, mikä lie tuo ylempi. Siitäkin kovasti tykkeen ja se kasvaa tuolla mehtäalalla.

Tuolla mehtäalalla preeriapenkissä kukkivat nyt mm. kesäpäivänhatut, Tämä hehkuu ihan auringonpaisteessa. Talavehtivat myös useammat taimet. Siellä on nyt mesibaari auki, paljon liihottelee perhosia siinä ja muitakin pörriäisiä ahkerasti. Siementen keruuta pittää nyt ruveta poutasina päivinä tekemään. Pöyvällä maljakossa olevista koristeporkkanoista on siemeniä liinalle tippunu ja ne on tuollakin preeriapenkissä jo varmaan valameita kerättäväksi. 

Kruunuvuokon ohjeilla kasvatin samettikukkia ja ne onnistui erinomaisesti. Niistäkin suan siemeniä.

Istutin niitä tuohon risuveneeseen ja ihaillu oon kauniita syksysiä värejä niissä. Toiseen päähän uutta lajiketta istutin ja se ei mäne jatkoo, hyvin on hömeröitä väreiltään.

Hortenssiat on nyt upeassa kukassa. Jatkuvat sateet suuria kukkia painaa maata kohti, onneks on poutasempiakin jaksoja välissä ja vähän kukinnot kuivahtaa.

Rungollinen syyshortenssia 'Limelight' aloittaa mehtäalalla kukkimista. Kilpiangervon kukintoo, Lehtoängelmee ja Japaninjaloangervo 'Montgomery' tuossa etualalla. Taustalla vähän puutarha kompostii pilikottaa.

Viimeseks kuvaks laitan ihanan, jo talavetuksessa hävinneeks luulemani, koristedaalia 'Creme De Cassis'. Nyt on miun huolella nimikoitava jo kukassa ollessa nämä, niin keväällä suan selevän. Juurakoita on aika paljon ja nimilappuset aina sotkeutuu. Nyt aloittelloo kukinnan tämä kuvan daalia. Hallaöitä ei kaivata nyt lähiaikoina. 

Aukiimaan käyny nuppukin musta on melekein. Kauniita kyllä ovat.

Tiilimuuri on jatkettu ja haravakoneen pyörä suatiin paikoilleen,  vielä on vähän ympäristötöitä kesken ja kuoppa ruusulle kaivamatta. 

Kiitos kun kävit lukemassa.

 

Sieniä sattaa!

 Heinäkuu on ollu sateinen kuukaus tähän mennessä. Vielä ensviikollekkin lupailoo sateita, vaan ei mahottomia määriä. Pouvistuu pitäs ja vähän lämmetäkkin iliman, jotta viljat joutus. Meilläpäin sanotaan jyvien tulevan maijolle nyt. Viileetä on ollu ja sen innoittamana perjantaina paistoin ruisleipee leivinuunissa. Karjalanpaistin pyhänseuvuks laitoin uuniin hautumaan. Mukava ol, kun uuni lämmitti huoneetkin.

Lämmin leipä ja siihen oivariinii sipasu, on kyllä maukas palanen.

Nyt on ollu kaikenlaista puuhoo ja ei oo postauksii tullu tehtyy pitkäänaikaan. Ajattelin kuvia laittoo tuolta mehtäalalta ja jokusen muunkin kuvan. 

Matka alakaa tuosta hiekkakummulta, nyt on leikattu jo tuo bonsaipuu, iso mänty tien toiselta puolelta on käpyjään ahkerasti puottanu ja siemenet levinny ojan reunaan ja siitä on alaku tuohon leikattavaankin mäntyyn tullu. Vielä suap tuo isompi mänty kasvoo, pois sahataan muutaman vuoden piästä, liian lähelle tietä tulloo muuten. Neilikat ja ajuruohot runsaasti kukkivat, täänkuun alussa, tuossa hiekkakummulla. Tuo muovi on sitävarten, yritän tuhota semmosta hyvin ärhäkästi leviävee pientä vaaleanpunakukkaista kukkakasvia, joku harsokasvi se on, alkuperä tuntematon ja korkeutta heinämäisellä kasvilla ei oo kun viitisen senttii, pitkän juuren ujuttaa hiekkaan ja kohtalaisen heleppo on kitkii, kahotaan miten tässä käyp, onnistuuko hävittäminen. Oon suanu rikkaruohot aika hyvin pitäneeks tuosta kummulta pois. Tuossa oikiissa alareunassa näkkyy muutama oksa pikkuherukkoo, sitä pittää rajottoo kovalla kädellä, pitkät oksat juurtuu herkästi ja valtovaa alaa. Kaunis on kyllä syksyllä, punaisessa värissään.

Nyt männään pihatien yli mehtäalalle. Esittelen nyt vaahteroita ja muitakin puita, mitkä on istutettu 2018 ja myöhemmin. Puuvartisista suurin osa silloin istutettiin. Taimet tilattiin Mustilasta ja Huutokosken taimistosta, vaahterat olivat pieniä piiskataimia. Isot taimet oisivat olleet kalliit ja hyvin kaikki lähtivät kasvamaan, pienestä koosta huolimatta. Isompia taimia on hankittu osaksi. Ensimmäisenä  vastaanottaa tuolle alalle astuttaessa  Acer barbinerve - viitavaahtera. On ehkä liian kuivassa paikassa ja mietitään siirtoa kosteampaan paikkaan.

Acer komarovii - Koreanperhosvaahtera, punaisine oksineen. On vähän arka näille seutuville, joka kevät muutama kuiva oksa on leikattava.

Acer spicatum - tähkävaahtera. Ensimmäinen joka kukki ja siemeniä tekköö. Aika roteva kasvunen.

Acer tegmntosum - Amurinvaahtera. lehet on vähän liuskottuneet ja runko pitkittäisraidallinen vihreä. Kangasmaitikka on levinny tuohon aluskasvillisuudeksi.

Acer plananoides 'Drummondii' kirjovaahtera. Pikkusen näkkyy tuossa oikiillapuolella purppuraheisiangervo 'Diabolo'.

Acer triflorum - huntuvaahtera. Tämän istutin 2021 kuva on vähän epäselevä tura ja ois nuo sormustinkukat joutanu kitkii pois ennen kuvaamista.  Lehen muodon näkköö.

Acer saccharinum - hopeavaahtera siirrettiin tähän varsinaiseen pihaan ja lehtien alapinta on siinä tosiaan  hopean värinen. Jos rupivaat siementaimia tekemään niin hanakasti, kuin metsävaahtera, hävitetään pois sitten näitä. Syysvärien johosta näitä istutettiin ja mielenkiinnosta, seleviväätkö näillä korkeuksilla.

Alnus incana f. angustissima - sulkaharmaaleppä 'Johanna'. On kovasti liuskottuneet nuo lehet ja tämän tilasin Huutokosken taimistolta. Leppeehän tällä alalla kasvo alunpittein ja pihlajoo. Allerginen oon pihlajille, niin paljon oon kitkeny pieniä taimia pois.

Corylus avellana - Euroopanpähkinäpensa. Tämäkin on Huutokoskelta. Maatilalla on suuri pähkinäpensas ja kauniit keltaset norkot keväällä siinä on. Meille ei oo allergia oireita tehny kukkiessaan. Eikä hasselpähkinöitäkään tie, toinen pitäs olla rinnalle ristipölytykseen.

Syriga reticulata - likusterinsyreeni. Puuna ostettiin ja ei arvattu runkoa suojata. Pikkukauris pukki, hankas runkoon sarviaan ja hetihän se kuoren rikkoonnuttua rupes juuresta vesoja nostamaan. Nyt on kaikilla lehtipuilla rautaverkko rungolla suojana suojana läpi vuoden.

Amelanchier lamarckii - rusotuomipihlaja 'Härkätien Herkku' . Kaunis kukkiessaan ja marjaaikaan. Eilen ensimmäiset tämän kesän marjat syötiin ja makeita olivat.

Kaks koristeomenapuuta jo aiemmassa postauksessa esittelin ja yks syötävä omenapuu, jonka oon ihe varttanu siitä ukonpuun oksasta, joka kasvaa siellä lapsuuskotini mailla. Antonovkaan on vartettu. Vielä jokunen puukin sopii, pilvikirsikkakin ois kaunis, vaan en sitä istuta. Varsinaisessa pihassa ol ja juurivesaa rupes mahottomasti kasvattamaan, koko puu kaadettiin ja suatiin pois juurivesatkin. Tammi tuolla jo kasvaakin.

Alueella kasvaa luonnostaan mäntyjä, pihlaja ja koivuja. Koivujen lähelle on vältetty istuttamasta mittään, on se semmonen rohmu vedelle. Koivuja napsitaan pois, kun nämä nuoremmat puut kasvaa mittoo.

Havuista mainittakoon. Pseudotsuga menziesii - douglaskuusi. Niitä on kolome tällä alalla ja kasvatin ne kymmensenttisistä pienistä aluista, mehtään istutettaviks. Maatilalla jouvuttiin kaivamaan pois siilo työmaan alta, niitä sinne ja tänne istuteltiin pihapiirien reunamille. Kauniit kävyt on douglaskuusessa.

Tuossa etualalla on Cercidiphyllum japonicum - pikkulehtikatsura, kaunis pikkupuu. Tuoksuu sateenjälkeen piparkakulle ja taustalla tuo douglaskuusi. Vanha kuusikko suojana.

2021 keväällä istutettu siemenkasvatus, Abies holophylla - ussurinpihta. Pihtakuusia oon kasvattanu pienestä alusta mehtään taimiksi ja ostanu tuonne tilalle isompiakin taimia puutarhaan. Tämä on pihdoista ainut, jota ei pihtakirva vaivoo. Se on hyvä asia, kauneuden takia. Näitä tilasin viisi ja kolome annoin veljelleni ja kaks on tällä alalla.

Picea mariana - mustakuusi. Tämä on kaunis, kuusien sukuun ja mäntyjen heimoon kuuluva pikkupuu. Näitä on tälläalalla viis kasvamassa.

Tänä keväänä ostettu Picea abies - kultasurukuusi 'Haapasten kulta'. Tavallisia ssurukuusia Picea abies f.pendula. Niitä on kolome jo suurempoo kasvaa tuon alueen perällä.

Mehtäalan kasvien esittely jatkuu tuonnmpana, pensaista ja kukista tulevissa postauksissa ja vielä laitan kuvan syötävästä sadosta mehtäalalla, tehtiin kaks suurta kasvulavaa keväällä ojalinjalle. Tuohon linjalle ei mittään istuteta isompoo, jos joskus pittää auvasta vesiputken tai valokuidun takia.

Porkkanoo, sipulii, naurista ja punajuurta on kasvamassa näissä. Samettikukkaa hämäämässä ötököitä. Mustilanhortenssia kasvaa tuonnimaisen lavan päädyssä ja varjolilja tuossa lavojen keskellä. Tuon lilja on mysteeri, istutettu sitä ei oo, vuosittain runsastuu tuossa ja annetaan olla.

Mehtäalalla on meillä muutostyö käynnissä, kuhan pouvistuu. Muurii jatketaan ja antura on valettu. Köynnösruusu Flammentanz piäsöö ruukusta, jos onnistuu tää meijän projekti.

Tuo haravakoneen pyörä pitäs suaha muurattuu jatkokseen. Oikiissa reunassa viitavaahtera.

Vanhempi poikamme oli perheineen kesälomalla tiällä, ainu kuva minkä heistä hoksasin ottoo, on veneretkelle lähöstä. Luvan kysyin, suanko julukasta. Pienenmiehen kanssa mummo ol ihmeissään, kun kaikki kodinkoneet, mistä ääntä lähti, kiinnosti. Pyykkikoneeseen lapsilukon vanhempansa laittoivat piälle ja en muistanu kyssyy, miten se suahaan pois. Sai ohjekirjoo ja kännykkee tutkii, kunnekka sain sen pois. Pikkuneiti ja mummo ol bestiksii. Pikkuserkukset kävivät täällä uimassa mummonsa(sisareni) kanssa  ja sitten paistettiin muurinpohja lettuja, leikit pienillä kävivät hyvin yksiin.

On syötäveekin puutarhasta suatu. Mansikkoo kahesta pitkästä lavasta on pakastettukin ja syöty mahareppuun, jogurtin sekaan ja puuroon lisäks. Raparperin kanssa mansikoista kiisseliäkin monesti oon keittäny Mansikkatilalta käytiin talaven marjat pakkaseen. Kasvihuoneesta tomatteja ja kurkkuja on suatu. Avomaankurkuista riittää säilöttäväksikin. Lehtitilliä oon pakastanu ja uusinta kylyvöksen tein  niistäkin. Sokerii laitan par ruokalusikallista per/l. Hyvä saalis yhelle päivälle, kun syötiinkin paljon.

Ensimmäinen kanttarellimuhennos on syöty ja kyllä se on hyvänmakuista. Nyt niitä kasvaa, kun vettä on satanu runsaasti. Poutoo nyt kaivattas!

Kiitos kun kävit lukemassa.

Lopultakin!

 Otsikko kuvovaa hyvin mitä myö on touhuttu nyt männeellä viikolla. Suatiin kärhöpenkki valamiiks! Kerroin jo aiemmin tästä tulevasta projektista, 2020 kävin kukkaystäväni kanssa pariskunnan luona jossa herrahenkilö oli nnostunu risteyttämään kärhöjä. Silloin sain miekin pistokkaita juurrutukseen. Kaikkia en suanu juuria tekemään, vaan kahestatoista sain seihtemään juuret. Kellarissa talavetin tänneasti ne ja nyt suatiin penkkiin istutettuu.

Innotuksen penkin paikasta anto miehelleni sattunu tapaturma vuos sitten. Itänurkassa tonttiamme kasvo kolome, jo suureks kasvanutta Koreanpihtoo. Joka kevät yhteen ja sammaan räkätti tek pesän ja mie olin sotajalalla sen kanssa, kun siinä ennestään ollu kukkapenkki vaati hoitotoimen piteitä, hyökkäil se aina äkäsenä minnuu kohti ja likas huivin tai takin. Viimekeväänä pesimäpuuhat ol vasta edenny pesäntekoon ja myö ruvettiin sitä pessee puottamaan, ol se aika korkiilla ja jatkettavalla varrella olevalla oksasahalla sohittiin sitä pessee. Ei suatu puttuumaan, oksat on tihhiissä ja tikkaat käytiin avuks. Päiväkahvin jäläkeen uus yritys, mie jäin tupapuolelle pöytee siistimään ja en kerenny tikkaita pitämään. Olivat korkiit kolmio tikkaat ja senhän tietää miten siinä kävi. Solisluu murtu Pekalta ja pesänpuotto loppu siihen. Hävetti hiukan sairaalan lääkärille sannuissa, missä hommassa tapaturma tul. Räkätti istu myöhemmin pesässä ja hauto munansa rauhassa ja naurattel partaansa! Kevättalavella veljeni ol meillä kuatelemassa isoja koivuja rannasta Pekan kanssa. Piätettiin kuatoo koko pihta pois, olivat vähän liian tihhiissä alunpittein ja se tapaturmapuu kuavettiin siinä puunkaato operaatiossa pois. Ei oo kahteen jäläkimmäiseen hevänny pessee tehä räkätti. Mehtee on ympärillä, tehkööt sinne pesänsä.

Taustalla ihan ojan reunalla on unkarinsyreenii ja ne ei näkyny ollenkaan, nyt avartu näkymä niihenkin ja pihanpuolelle suatiin kärhöpenkki tehtyy.

Ol siinä aikamoinen kaivaminen tuossa penkissä. Muistelin tätä tonttii raivatessa kiviä haudatun noille seutuville ja joka kerta kun lapion painalti muahan, kivi kalahti. Onneks ei ollu kuution kivä ja pois suatiin rautakangella ja lapiolla kaivettuu. Koko penkki on 50-70cm. syvä ja täytetty hyvällä peltomullalla ja komposti lannalla. Tuohon kärhöjen reunaan etenkin panostettiin. Heinäseipäistä tehtiin tukirakennelmat ja tiheäsilimänen muovitettu, vihreä verkko, mihin kärhöt suavat tarttuu kiinni, laitettiin noitten seipäitten väliin.  Nostetuista kivistä tehtiireunusta ja tuonne seipäitten taakse vielä multoo laitetaan ja katetaan se sitten Muutamassa on nuppuja jo ja juuret ol hyväks muodostunu. Nimiä noilla kärhöillä on mm. 'Sofia Kaisa', 'Pilkukas', 'Lyydia' ja 'Martta'. Kolomen nimilaput ol hukkunu ja mielenkiinnolla vuotan miten kukkivat. Martan juurtuneen taimen sain Kukkaystävältäni kun oma pistokas ei juurtunu. Äitini muistoks sen halusin, olihan äitini nimeltä Martta.

Kaks Canadalaista ruusua 'Morden Centennia' ja 'Lambent Closse' on myös. Hankin ne 2021 ja kellarissa talavetin, viime kesänä kukkiakin näin niistä . Aika syvään nekin istutin. Samoin siirrettiin tuolta mehtäalalta kaunis Ranskanruusu 'Merveille'. Valakoset akileijat ja helmipensas päädyssä saivat paikan myös. Vaaleanpunaista isokukkasta vanhoo jörinii ja muitakin hempeitä kesäkukkia istuttelen tähän penkkiin. Vanhempi osa tästä penkistä nostetaan ylös myöhemmin ja laitetaan samaan korkoon.

Ei oo aiemmin 'Makamik' näin kovasti kukkinu ja mahoton pörinä kuuluu puusta. Mehtäalalla 'Dolgo' ja 'Kirjailija' ovat myös kukassa.

Tulppaanit ja muut sipulikukat on pistäny parastaan ja ilahuttanu kukillaan, muutama kuva niistä. Vielä riittää kukkivia ja tuo keltanen kerrottu kukka ol valtava kooltaan.

Mehtäalalla paraikaa on kolmilehet kukassa. Serkkutyttöni laitto muutama vuos sitten Isokolmilehen siemeniä Canadasta ja nyt kolome on kukassa niistä, kukka vanhetessaan muuttuu osin punertavaks.

Koittelin kiäntee tuota kukkoo, en kovasti uskaltanu ohjata ettei katkiis. Oonpa onnellinen näistä kukkivista. Isokolmilehen kerrattu muoto 'Flore Plena' neljällä kukalla kukkii.

On kyllä aika hieno tämä kaunokainen, taustalla jo isoks kasvanut Punakolmilehti kukassa ja Nuokkukolmilehti kantopenkissä kukkii myös, kuten myös tuo keltakolmilehtiin kuuluva nimetön.

Sattu tuolla mehtäalalla Idänarjohiippa 'Lilafee' ja Tummahelmililja 'Fantasy Creation' pörrösine kukkanuppuineen myös hollille ja kuvan nappasin niistä. Tuo Tummahelmililja kasvaa Kotkansiipien alla Pystykiurunkannusten seassa ja häviväät sitten myöhemmin kesällä suurten lehtien suojaan.

Lopuks laitan kuvan terttutulppaaneista. Nimi on nyt hukassa tällä lajilla, kaunis ja myöhänen tulppu kasvaa rantapenkissä ja toinen terttutulppaani lajike 'Night Glub' vanhanmökin päätypenkissä. Se on vielä nupulla.

Somasti sattuu nuo violetit laukatkin samaan kuvaan. Tässä rantapenkissä on suuret perennat, tulppaanien taustalla Virginiantädyke. Huiteloo kahessa metrissä kukkiessaan.

Nyt puutarhassa on kaikenlaista kasvavuu nähtävissä, puissa ja pensaissakin. Kaks pensasruusuu meijän on alas leikattava, huonosti talavehtivat. Lehtiä tulloo vuan muutamaan oksaan puskassaan. Toinen on tarhakurtturuusu 'Snow Pavement' ja  toinen tarhakurtturuusu 'Sävel'. Vanhemmat kärhötkin on huonosti nousseet, vaikka on kasteltu. Suap nähä nousootkaan. Eletään toivossa!

Kiitos kun kävit lukemassa.