lauantai 16. lokakuuta 2021

Hissukseen.

Otsikon mukaan tiälläkin hissukseen on käyty lähestymään talavii. Ens viikolle on ennustettu jo lunta ja ränteekin . Vielä on miulla puutarhahommiakin tekemättä ja tulppaanin mukuloita istutettavana. 

Nyt on ollu pitempi aika kun seleviin postausta tekemään. Puinnit tilalla loppuivat jo kuukaus sitten ja sato jäi puoleen normaalista. Kyntöjä on vielä tekemättä ja eihän se vielä varmaan maita jiävytä niin ne suapi tehtyy. 

Meijän porukan peruna kasvo hyvin! Mie pappuilin velpojalle kesällä kuivuuven aikaan, jotta mitenkä sille potatille käyp kun vettä ei saa. Sattu vielä hyvin hiekkapitoseen kohtaan kasvamaan. Niin veljeni sano miulle, jotta potatti ei tarvii vettä kun keittovaiheessa ja se kyllä nyt piti paikkoonsa. Suatiin suuri sato ja kuorineen keitettäviä perunoita on vähän. Muussi ja laatikko linjalla männään enimmäkseen.

Kellarissa ovat siellä lapsuuskodissani ja kymmenen tuommosta perunalaatikkoo suatiin. Lajikkeet tänä vuonna Colomba, hyvä yleisperuna. Uutuus meille, kehuttu punainen Motzar, ihana keltamaltoinen uuniperuna, ja kiusauskin tulloo herkullinen.  Siiklii ol vähän, sitä kasvatin myös laatikossa Rannanpihassa kesällä syötäväks. Yks uus jäsen suahaan meijän potatti kommuuniin, nuorin sisar ilimottautu ens kesälle mukkaan. Viis jäsentä +puolisot on sitten tässä porukassa. 

Puolukkoo ol nyt mehissä paljon ja myökin kerättiin sitä runsaasti. tein pitkästä aikoo viinihapolla mehhuu ja kyllä glökin pohjan suap maukkaan. Mehupulloista kuvan laitan kauniin värin tautta. Hyvin säilyy pullossakin ja pakastin suurimman osan. Mukava on viiä kyläreissullakin viemisiks.

Kasvihuoneesta oon melekein kaikki tyhjentäny, muutama chili vielä siellä on ja vaikka ei lämmitystä oo, kuitenkin vielä kypsyvät. Tulevalla viikolla raivataan tyhjäks, meillä ei tässä rannassa oo halloja ollu. Viinirypäle vuan sinne jiäpi. Riehaantu kesällä kasvamaan, jotta tuuletusikkunasta pihalle tul.  Kuvassa oon sisälle kypsymään ottanu viimesii kasvihuoneen kasvatuksii. Omenasato ol myös hyvä, loppukesän sateet kasvatti kokoa ja Antonovka ja ukonpuun omenia on varastoitu, säilyy sivu joulun. 

Miulle sattu muutama viikko sitten tapaturma ja se on hijastuttanu hommia. Oltiin tuolla mehtäalalla töissä ja Pekka kasvikompostii kiänti toiseen, etulaudat on irrotettavii ja ne ol siinä muassa vieressä. Mie mänin siihen jottain viemään ja en jalakoihini kahtonu, sen kerkisin tunnistoo kun kumpparin kärki pikkusen hipsahti lautaan ja kuavuin, mahalleni mätkähin, oikii olokapiä, oikii kätisellä tietysti eillä. Koski saakelisti ja ajattelin käsvarren katkenneen, ei onneks. Kuvassa käytti ja ei murtumiakaan oo, lihasperänen revähtymä varmaan. Saunareissulla oon järveen männy, jos se kylymä ves auttas tuohon vaivaan.Nyt suan jo ihe takin piälle. 

Pekka on auttanu daalian juurakoitten nostossa ja  ne on vanhassa mökissä kuivamassa. Pelakuutkin siellä talavehtii. 

Kellariin muatille viiään kuhan ovat kuivahtaneet. Nyt viimeset pelakuuamppelit sisälle otettiin ja eilen otin syksyllä kukkivat kaktukset sisälle ja viimeset keijunmekot varastoon vein. Keijunmekot ei vielä oo kypsyttäny siemeniään ja annan niitten rauhassa valamistuu. Kahon sitten leikkoonko emot vai viskoonko pois. Ahkeraliisat onnistu erittäin hyvin ja vuotin niitten tekevän siementä, ovat vissiin steriilejä ja en suanu kerättyy omista enskevääks siementä.

On meilläkin ollu ruskavärit nähtävissä. Mehtäalalla kukkii vielä kärhöt 'Ville de Lyon' ja valakonen 'Destiny' jonka kello on sekasin. Heinäkuulla vasta punnerti ihtensä näkyviin ja nyt on nuppuja usseita vielä aukiimatta.



Kermesmarja on kerenny kypsyttee marjansa, vaan syyskimikki 'Brunette' ei onnistunu kukkimaan, valakoset helemet jäi aukiimatta kukkavarteen.

Tuo mehtäala on jotenkin suppu mehän keskellä ja siinä lämpö viipyilöö pitempään kuin tässä rannassa. Kuva kermesmarjasta on viimeviikolta. Kauniit värit on pienissä Lännenpagodinkanukassa ja Dahurianalppiruusussakin.


Tässä Dahurianalppiruusussa on lehet kuin puolukassa ja osan on puottanu pois. Vielä on pieni, noin puolimetrinen. Innolla vuotetaan näitten kasvuu ja jos vielä kukkiakin näkis. Suojataan verkolla, tämän alueen läpi kulukoo pikkukauriit ja ne ei oo mittään syöny, vaan kaikki puut on suojattava jotta eivät hankoo sarventynkiään. Kesällä verkotettiin jo koristeomenapuu 'Dolko', Rusotuomipihlaja 'Härkätien Herkku', Likusterinsyreeni ja vaahterat. Pihtakuusien runkoon kun eivät piäse niin hampaillaan katkoovat oksat. Koko alue on aijattava ja osin jo aijattukin ja kuhan homma suahaan loppuun tulloo ne sitten tähän varsinaiseen pihhaan, ei hyvä juttu ensinnäkään.  

Kommein ruskapuu on meillä Tuurenpihlaja ja se on jo kookas puu, autotallii korkeempi, . Kuvan laitan nyt lehettömänäkin jossa marjat on puussa. Räkättejä ei oo tiälläpäin ja seurasin tinttien ja mustarastaitten syövän niitä. Mongolianvaahtera on normaalisti värjänny lehtensä punaseks, nyt ol ihan keltanen koko puu. 


Marjat ei paljon erotu, ennenkuin lehet lähti. Nyt on tuulinen päivä ja puu lehistä paljas.


Lämmin kesä on suanu havupuutkin käpyjen kehitykseen ja suvun jatkamiseen. Mehtäpuita en monesti oo nähny näin runsaasti käpyjä tehneen. Kuvat on Kanadanhemlokin pikkukävyistä ja tutkin niissä olevan siementä. Kokkeilen idättämistä. Alemmassa kuvassa Pensassembra on kehitelly oksien kärkeen mukavasti pieniä käpyjä. 


Kovasti koristeellinen pikkukäpy, oisko kaks senttii pittuus kanadanhemlokin kävyssä.


Monta luonnon tarjoamaa näytelmee on nähty. Suuria sinisorsaparvia muuttomatkalla on meijän rannassa nähty, usseina päivinä peräkkäin.Tuossa vanhassa kuusikossa ihmeteltiin kullanmurun kanssa kun mäyrä loppukesästä rupes huussinaan yhtä kuusen juurta pitämään, olpa tyttö kertonu isälleen kun kottiin mänivät, miten monta kakkakassoo olkin tehny, ruokavalio on sillä kasvisvoittoinen, mm. omenat ja pihlajanmarjat. Lähellä se varmaan asustaa, ei vuan vielä oo keksitty missä ja muatilalla on kommiit ketunpojat rehusiiloilla ja pihapiirissä vakituiset kävijät. Lähellä olevalla tilalla on kanoja ja ne nousivat yöks terijoensalavaan orrelle. Kettu vuotti puun alla kanapaistii, (nyt kanat on jo kanalassa) ja sillä ovat niin kauniiks ihtensä lihotelleet, miekin näin ne ja ei kapisia kettuja oo. Samoten muutama viikko sitten ol hirvisonni tullu lähelle navettoo. Koululaiset linja autosta olivat kuvanneet sitä. Kuus piikkii sarvissa puolellaan ol ollu sillä komistuksella.

Viimesen kuvat laitan ryhmäruususta. Kymmenen vuotta nämä on kasvanu tässä pionipenkin reunassa, iliman mittään temppuja talavisuojauksessa. Nimmii en löyvä mistään tälle kaunottarelle ja ehtiny oon kuvastoista mikä tämä vois olla. Kolome tanakkoo, piikkistä, pitkee 80cm. vartta ja nuppuja aukiimatta vielä. 
'Queen Elisabeth' kasvaa matalampana ja kukka on suurempi, löyhempi kerroksiltaan. Hieno väriltään!


                                                   

                                                               Kiitos kun kävit lukemassa!











                                                                   







lauantai 14. elokuuta 2021

Metsäpuutarhan esittely jatkuu.

Nyt tul pitkä tauko postauksessa! Heinäkuulla likottelin kullanmurua, vanhempansa  olivat alakuun etätöissä ja tarha kiinni. Sitten uudella talolla terassien lopetus ja piha alueen kiveystä ei lapsen kanssa voinu ajatellakkaan. Olivat hyö viikon lomallakin tiällä meillä. Hyvät on leikkipuistot siellä kaupungeissa. 

Kotona kastelut hoitu kotimiehen toimesta ja kyllä meillä olkin kuivoo ja kuumoo. Onneks on tuo iso allas vieressä ja uppopumpulla ja letkuilla veden sai siirrettyy. Kastelu ei oo sama kun satanu vesi, huomasin. Jörkiinit ei nyt kovin korkeiks ja loistaviks kasvanu , mutta on muita syksypuolen kukkijia lisäks. 

Aloitetaan ajankohtasista kuvista ennen tuonne mehtäalalle mänemistä.

Mesibaari on tässä hiekkakummulla auki! Koristelaukka 'Millenium' on oiva perhos- ja pörriäiskasvi. Osa perhosista säikähti ja lehahti pois, nämä sissit eivät pelänneet. Nyt on ollu mahtava perhoskesä ja muutkin pörriäiset on viihtyny erinomaisesti. Itikoitakin on ollu runsaasti! Harvinaisempia Ritariperhosiakin useita näky heinäkuulla, muutkin isot päiväperhoset esiintyy sankoin joukoin.


Leppäyökkösen  toukka ol käyny nakertamassa alppiruusun lehtii. Pitkät mustat haituvat on noissa
kuppeissa ja kuukletin olevan meleko harvinainen meillä tuo yökkönen. Kuva ei nyt oo erikoisen hyvä.




Puuliljat, 'Pretty Woman' ylinnä, sitten 'Anastasia' ja alimmainen 'Altaria' jaksoivat kuivuuvesta huolimatta kukkii kauniisti ja huumaava tuoksu leiju koko pihassa. Tuolle alimmaiselle on tuki pitäny laittoo, toiset kestää pystyssä, vaikka ovat puoltoista metrisii.


Mehässä mustikat ol nuppineulanpiän kokosii, suonlaiteilla ois voinu olla isompii, van ei nyt lähetty ehtimään kun vuos sitten kerättiin paljon ja vielä riittää ens kessään reilusti syyvä. Kuva on pensasmustikoista 'North Blue' on lajike. Ei millonkaan aiemmin oo näin mahottomasti marjonu, raakileita on runsaasti vielä kypsymässä. Lajikkeista 'Aino' ja 'Alvar' tänävuonna vähemmän tek.




Verbenat eivät kärsineet kuivastakaudesta, tähkäverbena ja jättiverbena huiteloot kahessa metrissä ja tämä tähkäverbena on mainio kasvi, kukkinu on jo kuukauden ja vielä on tähkässä nuppuja aukiimatta. Taivaita kurkottelloo!

Metsäpuutarhasta esittelen nyt suurten kiintokivien aluetta, joka jatkuu ja päättyy preeriapenkkiin.

Tästä lähetään. Nämä kivet on suuria, eivät suurella kaivurilla nytkähtäneetkään ja näitten ja tuo oikealla olevan ensimmäisen istutusalueen välissä on litteistä luonnonkivistä ladotut rappuset. Korkeusero tässä kohtoo tuonne ylimpään kohtaan on vaille metri. On varmaan järvenpohjakallioo, laineet on liplattanu tälläkin alalla siihen asti kun itämeri on laskenu nykyseen korkeuteen n.10000vuotta sitten. Kivissä olevoo sammalta yritetään varjella, näiltä isoilta kiviltä pit pestä kaikki mullat pois ja toivotaan sammalen alakavan pikkuhiljaa levitä. Noissa rakosissa sitä jo on. Ympärillä oleville kiville on sammal jo hiipinä.

Näitten kivien välissä oleva multatila ei oo kovin paksu, kuitenkin taponlehti jota siirsin tuosta varsinaisesta pihasta on kahteen vuoteen peittäny tämän alan mukavasti. 

Paikka on suurten kuusten pohjoispuolella ja vain aamuaurinko hetken paistaa näille. Näitten kivien piällä ja koloissa kasvo leppee, pihlajoo ja korpipaatsamoo alunpitein, ennen mylleemistä. Kivistä ei ollu tietuukaan  aiemmin, vain multakumpu jota sammal ja metsäimarre aluskasvillisuutena peitti.Leppä ei huonossa muassa kasva ja ne puut puottivat lehtensä ajansaatossa tähän maatumaan, istutusvaiheessa lisättiin kompostii ja sillä nämä ovat hyvin kasvaneet, oisko sitä mykörritsoo luonnostaan tähän lepän juuriston nystyistä kehittyny. Kaikki kasvit on siirretty ja jaettu tuosta varsinaisesta pihasta. Ihastuin näihin kiviin ja mielestäni tämä kivien alue on koko Rannanpihan paras kohta. Liekkö nämä kivet jotenkin luovuttanu kosteutta tähän, kun kuivanakaan aikana ei kasteltu muuta kuin tuota ahkeraliisa istutusta.


Tässä on keväinen kuva ja nyt ollaan jo noustu tuohon tasamualle. Erilaiset lehtimuodot omaavat ja muuten mieluiset kasvit on istuteltu tähän. kohtaan. Osa on siirrännäisii ja loput puutarhalta ostettu. Kaikki muut talavehti hyvin, vain valkoinen loistokärhö 'Destiny' heräs vasta myöhemmin heinäkuulla. 



Nyt näyttää tältä tuo ylemmän kuvan alue, sekalaiselta. Tämä ala jiäp aikanaan muutamalle havulle ja pensaalle. Kumopatakuusi 'Hiisi' kasvaa tuolla keskellä, missä valakonen lappu on. Samoin pensasmagnolia ja pensas mainen likusterinsyreeni. Luutakuusta ja muutamoo muutakin erikoisempoo kuusta tähän penkin ulukopuolelle haaveilen. Leikkoomalla muotoiltuja en hanki.


Takapuoli tuosta ylemmästä kuvasta. Riippakuusi 'Inversa', vasemmalla ja sen takana koreanvaahtera.  Höyhenpensas on tuossa keskellä reunassa ja oikiissa reunasaa pikkusen pilikottaa Keltajapaninangervo 'Magic Carpet'.


Päivänsilmä ja kultapäivänlilja alla, ovat värisävyltään miun mieleiset keltaset ja piässeet tähän alalle.


Etualalla purppuraheisiangervo 'Little Angel' kaunis matala pensas. Tuo päivänlilja on oikiisti enempi tuon päivänsilmän kanssa samanvärinen, ihana oranssinkeltainen. Pikkusormustinkukka tässä rinnalla kukki. Kukkaystävältä sain valamiit taimet vuosi sitten ja nyt kukki ekakerran.


Tässä välimuuria preeriapenkkiin ja huomasin  kuinka 'Ville de Lyon' kärhö on tuestaan yhen oksan tuohon muurille tehny. Jalokurjenpolvi 'Orion' siinä tuen juurella myös on.


Viinikärhöihin kuuluva 'Purple flowers' kiipivää siinä heinäseipäistä tehyssä tuessa. Vitosen makso syysmyynnissä muutama vuos sitten ja kukkii kyllä sen eistä.

Nyt vaihtuu ylimpään osaan tätä istutusalaa.


Preeriapenkissä kasvaa reunoilla erivärisii matalempia siemenkasvatuksii. Kesäpäivänhattu ja hulluruoho. Kosmoskukka ja leikkokärsämö, joka on talavehtinu.


Punainen kesäpäivänhattu, leijonankita ja heliotrooppi. Matalat auringonkukat ja syyshohdekukat  taaempana.


Tsinniat, matalat syyshohdekukat ja ihan tuossa edessä yks talavehtinu laventeli, näytti jopa kukkansa.


Hämähäkkikukat on rakkauskasvi miulle, pakkasessa on puolet tämän siemenpussin sisällöstä vuottamassa enskevättä. Eriväriset kookkaat punahatut ja sinipallo-ohdakkeet ovat nyt talavehtineet vuoden, hämähäkkikukat on kasvanu korkeiks, eikä punahatut paljon pienemmiks jiä. Punahatuissa käyp paljon perhosia.


Keltasta matalampoo kaunopunahattuu, tuossa reunassa ja rikkaporkkana Darakin siinä on. Harmaamalvikki vielä nuputtelloo.


Kaunopunahattu 'Green Twister' tämä vaalea. Katsura näkkyy tuossa oikiissa reunassa ja taustalla Douklaskuusi.




Ruusulilja 'Natalia' ja keltainen kesäpäivänhattu. Alemmassa kuvassa Asteri aloittelloo kukintoonsa.


Sain vuosia sitten blogiystävältä syyshohdekukan siemeniä ja yhen talaven ovat talavehtineet. Metrisenä, tanakkavartisena kasvavat ja värejä on useita, kirjaviakin. Oon molempiin päihin tätä istuttanu tälle 'preerialle'. Daalioitakin muutamia on tässä ja heiniä havittelen vielä. Uskaltasko istuttoo, vai valtovaako koko penkin. Tämä penkki on kyllä aika täys, tukevavartisia ja vielä ovat tuulia kestäneet. Tähän jo aurinko paistaa melekein koko päivän.

Jännä miten monenlaista kasvualaa suatiin yhteenpötkään. Verkolla suojataan talaveks tuota keskiosaa ja pensaita. Vaahterat ilimanmuuta, ne tilasin Mustilasta 2018 ja hyvin ovat kaikki sieltä tulleet pärjänneet, kovatkin pakkaset.

Kantopenkki ja muurattu muuri on seuraava aihe. Hauskoo ol kaks vuotta sitten ummikoilla muuroominen!

Kiitos kun kävit lukemassa!
 














lauantai 12. kesäkuuta 2021

Hellettä.

Nyt on ollu kuumoo ilimoo jo kohta kaks viikkoa. Helepotusta on onneks luvassa. En täämmösistä ilimoista tykkee, kun pihalla meinovaa paistuu, itikatkin kiusovaa jopa auringon paisteessa. Nyt kaivattas jo vettäkin taivaalta, kylyvetyt oraat ja puutarhakin ovat janoisia . Vielä yhen päivän suavat traktorii pellolla kylyvökonneen kanssa pyöritellä ja sitten on kaikki kylyvetty. Normaalisti työt mitkä kuukauteen tehhään, nyt on vajaaseen kahteen viikkoon tehty ja se on jo aikamoinen rutistus. Vähille unille on Ville renkinsä kanssa jiäny.

Meitä on kottaraiset illauttanu tänäkeväänä ja ahkerasti kaks pariskuntoo napsii syötävee nurmikolta ja tuosta pellolta poikasilleen. En vuosiin oo kottaraisia nähny ja vähenevän karjatalouden uskon olevan osasyyllinen näittenkin katoon, niinkuin monen pörriäisenkin.

Nytpä se miullekkin tää ohjelma temput tek. Tuonne ylös tuleva kuva on pikkunen vasemmassa reunassa ja vaikka mitä tekis, kuvan koko ja paikka ei muutu. Päivityskö sen tekas. No nyt männään iliman ja laitan kuvan jalosyreeni 'Moskovan kaunotar' tähän väliin. Ihana on.

Lupasin kirjottoo tuolta mehtäalalta ja nyt on kaikkii muutakin. Sinne männään blogin loppupuolella. Harvakseltaan kerkiin nyt julukasta uusia postauksia ja nyt on läpileikkaus koko puuhamaasta!


Sisällä kukkimaan rupes 2020 yhteistilauksesta tullu Dentrobium nobile risteymä. Kuuluu puikkokämmeköihin. Kolome issoo kukkoo  n. 5cm. halakasijaltaan on nyt auki ja muutama nuppu vielä on aukiimatta. Hauskat silimät on tuossa huulessa. Miusta kun tuntuu tuo kukka olevan ylösalasin, vaikka tässä asennossa ne oikiisti on tällä varressa. Keikiin nämä kukat kehitty ja päävarsi ol kukkinu ennen miulle tulemista.

Vanhat alppiruusut tässä varsinaisessa pihassa on kauniissa kukassa. Haagat tässä kukkivat.


Pionit alottelloot myös kukkimistaan. Kesähamonen ja valakonen liljakukkainen tulppaani 'Tres Chic' ovat kauniit kukkijat yhessä. Tulppaani on myöhäsempiä lajeja.


Vanhanmökin päädyssä Kuolanpioni on nyt kooltaan suuri ja hienosti kukkii, aika pyörii on pensas puolvarjossa.


Aamulla hetken ja illalla hetki tähän aurinko piäsöö paistamaan. Kiinanpioni on vähän ahdingossa tuossa vasemmassa reunassa. Alapuolen kuvassa nimetön yksinkertanen tummanpunainen. Väri on oikiisti tosi tumma. ekan kerran kukkii neljällä nupulla. Lehti muistuttaa Kuolanpionii. Oisko nimiehotuksia?


Tuurenpihlaja on nyt komeassa kukassa ja pörriäisitä ei oo puutetta. Surisoo koko puu.




Nurkkapenkissä Kivikkosuopayrtti kukkii liilan värisenä ja kukat tuoksuu hyvälle. En tunnista saippuan hajua niissä. Ussiimman värisiä on tätäkin lajia ja vois kokkeilla muitakin kasvattoo. Pallerolaukkojen heinämäisiä lehtiä sieltä alta puskoo.

Matkanvarrella tuonne mehtäalalle kuivassa kennäässä Rantalaukkaneilikka 'Spelendens' on nyt parraimmillaan.


Jaan nyt ossiin tuota mehtäalaa ja alotan tuosta mehä reunasta. Siinä on kolome kivillä reunustettuu istutusalaa pitkittäin. Keskimmäinen tosin jatkuu sitten enemmän keskelle päin koko alloo ja päättyy sitten preeriapenkkiin. Se ei nyt oo kuvissa. Rakenteita tässä kohtoo on vesisäiliöt ja kompostit, alakupiässä mehänreunassa.


Nyt ollaan tulevan portin paikalla. Iso pihlaja on tuossa muurin alussa.  Aamuaurinko ja hetken aikoo iltaaurinko paistaa tähän mehänreunaan. Rantaanpäin on vanhoo kuusikkoa ja muuten ympärillä sekamehtee. Kokoala on vajaa puol hehtaarii. Oikiillepäin rakentuu tää mehtäpuutarha. Aijataan koko ala aikanaan, ei piäse hirvet ja kauriit sitten tähän. Meillä ei vielä oo sitä peuroo, pienet kauriit kulukoo tään alueen läpi ja vahinkoja ei muuta oo huomattu, yhen douglaskuusen hankas hengiltä. Hirvi on kulukenu tuolta perältä muutaman kerran. Ei tullu tähän alalle.
Kivimuuria on tähänasti tehty kolome. Tässä alussa ensimmäinen mikä yltää tuohon isoon kiveen jota ei ruvettu jumpuumaan kaivurilla ylös. On kivanmallinen ja sammalta kasvaa piällys. Tuo taaempana oleva muuri on kaivurilla tehty, kivet ol isoja ja ei käspelillä ois suatu tehtyy. Sen takkoo pilikottaa kompostit ja tuonne muurin toiselle puolelle on kolome kartiotuijoo istutettu. Siinä niitten juurialue on nyrkin kokosilla kivillä piällystetty ja siinä on vauvala, missä pienet taimet ruukuissa säilyy. ja vesiastiat on iäressä. Kivet on tästä alalta ja jemmassa vielä on , rakennella vaikka muuria.


Tässä polun oikiille puolelle jiäpi iso kivillä rajattu istutusala. esittelen sitä nyt. Tämä alue on rinteessä ja ei ves vaivoo millonkaan. Koreanperhosvaahtera on ensimmäisenä. Penkissä  on havuista, japaninmarjakuusi joka kittuutti tuossa vanhanmökin piässä, huonossa paikassa, siirron jäläkeen on kasvanu hyvin.. Se on tuolla keskempänä. Pensassembra on oikiissa reunassa taaempana, siirrettiin varsinaisesta pihasta, alppiruusujen puristuksista, on kasvanu vähän kallelleen ja naruilla on pistetty oikiimaan, nyt on punasia kukintoja, (jotka ei oikiisti oo kukkia) tuossa alakuvassa. Laitan tuohon alemmaks kuvan tilalta isosta surukuusesta jossa hyvin selevästi näkkyy tuo keväinen (kukinto) hedekäpy ja emikäpy molemmat tuossa surukuusen oksassa näkkyy. Puhelimella kuvan otin ja on oikein hyvä väriltään.




Pensasembran taustalla Kilpiangervo ja jalommat angervot reunassa, joku kirjava kuunlilja pilikottaa tuolla välissä. Kääpiökuusi 'Repens' ja pesäkuusi 'Nidiformis' Löytyy samoin tästä alueesta. Hibatuijoo oon kokkeillu ja se ei siiä aurinkoo, umpimehtään vein ja siellä voip hyvin. On metrinen nyt.

Valakosta vuorenkilipii vuos sitten ostin ja istutin, metka on. Kukkii valakosin kukin alakuun, vanhemmiten kukka punastuu. Pienempi on kuin Herttavuorenkilpi.





Valakonen särkynytsydän 'Alba' on alareunassa selevinny nyt kaks talavii ja ensimmäiset kukat niän.


Tässä kuvassa jo viikko sitten kukassa keltakielokki ja punakolmilehti, kukki nyt kuudella kukalla. On kaks siementainta tehny, toinen tuossa kultateseman vieressä, jota vuos sitten kasvatin siemenestä. Ylempänä haalean keltanen amerikankullero. nuori jouluruusu alareunassa ja hämyvuokkoa  tuolla taaempana. Kuvan oon ottanu seisomalla tuolla penkissä ja on sen tautta kallellaan. Tämän alan ja seuraavan isojen kivien alan välissä kivistä ladotut rappuset ylemmä, ne jätän seuraavaan postaukseen.
 



Alppiruusuista roskalavalta pelastettu Roseum 'Elegans', kukka on iso, ja alemmassa kuvassa kevätatsalea. Taustalla syyskimikki 'Brunette' ja töyhtöangervo ovat rinnakkain ja Pioni 'Bartzella' tuossa vasemmassa alareunassa, ei oo vielä kukkinu.

Alareunassa on tuivioita ja pikkusydäntä. Sitä on miulla vaikka toisille antoo, kasvaa hurjasti rantapenkissä. Kullero on nyt kukassa juurella mm. kiehkurakieloa ja kieloa jonka lehti on kirjava. Suanu oon kukkaystävältä sen.  


Monta perennoo ja muitakin kasveja jäi nyt esittelemättä tästä alueesta. Jouluruusut jotka oon tilannu ulukomailta ja jaloangervot. Rotkolemmikit ja kuunliljat. Mahtuu tuohon kaks hortenssiookin. Liljat ja sipulikukat kukkii myös tässä. Heiniäkin on muutama lajike. Monet tämän alueen kasvit on siirretty muualta tai jakotaimia. 
Katteita on havuilla ja isoimmilla pensailla ja kitkemällä tätä hoijan. Rikkaruohoja ei oikiistaan oo, muutama heinätupas aina pois otettavia, koivuntaimia ja vadelman taimia aina nyppäsen pois. Mehän oma samettinen sammal valtovaa tuota pohjoo ja suap ollakkin. Koivut meinataan kuatoo tiältä alareunasta kokonaan pois. Ovat rohmuja vedelle ja ravinteille.

Oon noihin havuihin ihastunu ja niitä tähän mehtäalalle kerräilen erlaisii. Kuhan havut ja pensaat kasvaa tässä kohtoo, siirrellään tuas noita perennoja. Arvokkaimmat miulle, jouluruusut ja kolmilehet suap olla ikistumillaan tässä.

Siihen ajatukseen, jotta mehtä omansa ottaa ja valtovaa tämän alan aikanaan, oon soppeutunu, siks puita ja pensaita pien ykkösasiana suaha tähän mehtäalalle (Arboreetum on liian iso sana tähän kohtaan) ja jotakuinkin koko alalle kerräillään isompia kasveja. Vielä jaksetaan ja kyvetään hoitamaan näitä pieniäkin söpöläisii kukkia.
Ens postauksessa on sitten kaks  aluettetta tiältä alareunasta ja yritän sen suaha  nopsaan aikaseks. Tiilimuurikin tällä alalla on ja sen tekeminen on oma juttu ja se ol mukava homma.

Lopuks kuva tästä varsinaisesta pihasta. Kurjenmiekasta, oiskohan peräti kuningatarkurjenmiekka vai (siperialainen) kun nuo kukat on tuon väriset.  Saaripalstan Sailahan sen suattaa tietee. On ollu jo tuolla muatilan kukkapenkissä miulla aikoinaan ja siirretty tänne.


Nyt on pitkä postaus monesta kohtoo. Kiitos kun kävit blogissani lukemassa. 







Hissukseen.

Otsikon mukaan tiälläkin hissukseen on käyty lähestymään talavii. Ens viikolle on ennustettu jo lunta ja ränteekin . Vielä on miulla puutarh...

Suosituimmat artikkelit