Myyrän kehvelit!

Lämpimiä ja kauniita päiviä on ollu tiälläkin. Järvessä on jiät sen näköset jotta ei pitkään mäne kun sullaat paikoilleen. Lunta on vielä autotallin vieressä olevassa kukkapenkissä, joka päivä kuitenkin kinos pienenöö. Vettä kaivattas pelloillekkin varjopaikoille lumensulattajaks. Ja luonto tykkeis sateesta. Nurmikko on jo käyny vihertämään. Lumet kyllä pihasta hävis vauhilla.
Nurmikkuu on haravoitu ja kukkapenkkejä siivottu. Mehtäpuutarhan tekele on vielä kuusikon suojassa lumivaipan alla. Mäntyjen alla olevissa rodoissa ja atsaleoissa on pulleita nuppuja, vielä on verkoilla suojattu. Miusta tuntuu, jotta oon raitisilima myrkytyksen suanu. Yön nukun kuin tukki lähemmäks viittä. Talavella kun ei lypsylle kiirettä oo, herätään jo neljältä.

Katiska tänä uamuna vakikiven juureen vietiin ja toivotaan ahvenia, herkkukaloja! Normaalisti ehitään issuu kivvii jonkunaikoo, ennenkuin se löytyy. Nyt on järvenpinta niin alhaalla, jotta kivestä piälak on pinnan yläpuolella ja rannasta jo nähtiin mihin pittää soutoo. Hauvet polskii rantaveissä kutemassa ja jos ei ahvenia suaha niin viiään  katiska rantaan haukija varten.

Meijän ranta-asukkaat tukkakoskelot on jo saapuneet, suhovaat eistakasin laiturin eissä. Lähellä olevassa luhassa pessiit.

Otsikko on myyristä! Nyt ovat myllänneet meijän pihan. Käytäviä ja kasoja on ihan mahottomasti. Kukkapenkeissäkin on porattu onkaloita ja kasoja nosteltu. Joskus hautoon  kalan perkeitä penkkiin, kun kuullu oon myyrien niitä karttavan. Nyt ei auttanu valakosipulitkaan!

Ei jokapaikasta oo näin kovasti myllätty. Ei koskaan ennen oo tämmöstä sattunu. Ja tuossa vieressä olevalla pellolla ei yhtään kassoo.

Outo myyrä, tuossa vieressä reikä näkkyy vaan tulppaanin mukulat on siästyny. En oo varma onko jokapaikassa siästyneet sipulit.
Luken ennustetta kahoin ja se ennustaa 2019 syksyllä, itä suomessa myyrien huipun olevan. Hirvittää ens kevättä ajatella.

Palataampa viime syksyyn. Kävin marraskuun lopulla puutarhamyymälässä ja sieltä edullisesti ostin myyntiajan loppuja kukkasipuleita. Vein ne viileeseen varastoon ja nyt tammikuulla ne 'löysin'. Istutin suuriin ruukkuihin ja muatilan kellariin vein ne. Maaliskuulla alako piippoja näkkyy ja kolome ruukkuu kannettiin kellarista pois. Yhen heitin Helenalle ja ulukoetteisessä hänellä ne kauniisti kukki. Myö vietiin ensin viileeseen varastoon ja kun lehet ol reilun kymmen senttisii, vietiin ne vanhaan mökkiin ja takkoo ruvettin lämmittämään. Nyt pääsiäiseks ruukut kukki upeasti.

Tässä huuhtikuun ensimmäisellä viikolla. Yhtään en muistanu mitä värejä istutin ja mitä lajikkeita. Onneks nuo korkiimmat kuitenkin olin keskelle laittanu.

Vielä on muutamia myöhäsempiä sipuleita nupulla. Nuo rimpsureunaset ovat tuoksuvia. Ensimmäisenä ruukuissa krookukset kukki vähän aijemmin. Helmililjoja sinistä ja vaaleanpunaistakin istutin ja vaaleanpunaset on haalenneet melekein valakoseks. Kukintoo on ollu nyt kolomisen viikkoa ja vielä kestää jonkinaikoo.
Pakkasyöks nostetaan sisälle.
Tämä homma onnistu niin hyvin, ens keväänä yritän uuvestaan. Ja narsisit kokkeilen kanssa.

Kukkapenkeistä kuvia otin jo alakuviikosta ja penkit on vielä siivuumatta.

Talventähti ja 'Ruby Glant' krookus.

Hurja reikä tuossa taustalla, oisko krookus pahanmakunen! Hauskasti sattu rinnakkain 'Prins Claus' ja 'Jeanne d'Arc'.

Virvalilja kukinta jo loppupuolella.

Mikäs se tämä on. Syksyllä istutin syysmyrkkyliljoja ja oisko erehtyny ajasta. On kyllä aika valakii.

Ensimmäiset esikot ovat aukiimassa, skillat, lumikellot , helmililjat ja kevättähdet ovat myös kukassa.

Punajouluruusu pit miun suojata katiskaverkolla ja havuilla nyt keväällä. Viimesyksynä vaaleajouluruusu tek paljon nuppuja. Huomasin jonkun siinä käyneen ja ajattelin sen olleen myyrän. Laitoin käpälämäen myyräpastillit penkkiin ja nekin se joku söi, samoin nuput. Oiskohan ollu harakat, ei kyllä nähty mikä se ol.

Särkyneessä sydämmessä on jo näin hyvät alut, kun ei vuan kylymäs. Laitan pahvilaatikon suojaks. Valakosen särkyneen sydämmen pelekeen talaven ottaneen mukkaansa!

Nyt tul tätä postii runsaasti ja taimikasvatukset jätin seuraavaan kertaan.

Sittempä kuuletta hulluruoho humalasta,!


HAUSKAA VAPPUA

Kiitos kun kävit.

Siivotaan ja leivotaan.

Hei vuan pitkästä aikoo!

Meillä on vielä lunta runsaasti. järvellä vielä hiihtämään piäsöö ja mehissäkin.  Tänäuamuna neljän jäläkeen syväväylän Puhokseen aukasivat, sitä jyskettä pit männä pihalle kahtomaan. Tyrsky ol jäänmurtaja ja Helga laiva tul aamusta perästä. Haastavoo on vielä jiänsärkeminen ja Joensuuhun eivät vielä aukase väylee. Laivasta kuvan otin ja ettäällä on.

Aikaseen jo lintujen konsertit on kuultavissa. Lintuja on runsaasti saapunu.

Rannassa kukkapenkki on melekein paljas ja piäsiisen jäläkeen jos poutana on, piäsen sitä siivuumaan.
Ensimmäiset krookuksetkin jo pilikistellöö.

On hento liila, 'Blue Pearl'. Muutaman vuuvven ollu penkissä. Otin kuvan uamupäivällä aikaseen ja kimalaiset ol kai vielä kohmeessa kylymän yön jäliltä. Eivät vielä oo mettä imemässä. Ensimmäiset sitruunaperhoset eilen nähtiin. Muissa kukkapenkeissä on vielä paksut niatokset.

Taimikasvatukset on hyvässä kasvussa ja kellarissa olleet ruukut joissa tulppaaneja ja helmililjoja kasvaa, alottelloot  nyt kukintoonsa. Näistä molemmista laitan seuraavaan postiin! Sitä harmittelen kun en älynny narsisseja istuttoo ruukkuihin. Loppuviikosta ostan keltaset pääsiäisnarsissit pöyvälle ja pienet tete narsissit on päivät ulukona. Pakkasta on vielä yöllä senverran, en uskalla pihalle mittään jättee.


On ollu mielenkiintosia aikoja!

Kotipuutarhamessuilla Helsingissä käytiin. Perjantai oltiin koko päivä ja en yhtään kuvvoo ottanu, ei käyny mielessäkään jotta puhelin on mukana. Sitä jiätiin ihmettelemään, miten paljon ol porealtaita näytillä. Kasveja oisin kaivannu enemmän ja hankintoja vähäsen tein. Vaaleanpunasen jouluruusun juurakon ja kannan juurakoita ostin. Muutamia muitakin juurakoita ja pelakuita. Sitä kaikkii muuta ol niin runsaasti, jäi se puutarhamessujen fiilis suamatta.
Olli käy töistä lähtiissään meijät hakemassa ja vei heille. Ester vierasti minnuu mahottomasti, jonkunajan piästä tultiin jo juttuun. Lauantai aamuna kun ylös nous, kahto meitä, jotta yhäkkö nää tiällä on😊. Hyvin myö pärjättiin ja mie sain leikittee sen lauantain häntä. Vaunuissa työnneltiin ulukona ja ihmeteltiin miten tiiviisti siellä Espoossa ja tietysti muissakin kaupungeissa rakennetaan. Sunnuntaina samassa oven avvauksessa Ollin kanssa lähettiin. Olli lähti USAan työmatkalle ja myö junnaan kottii kohti. Kuvat Esteristä jäi ottamatta ja mummolan piässä sain nootteja siitä.

Sunnuntai olkin jännee. Vuoronperrään vaalien tulosta ja jiäkiekkuu kahottiin ja hyvä kun pöksyissä kestettiin, etenkin tuon lätkän kahonnassa.

Eilen illalla nähtiin sitten surulliset uutiset. Tasan kymmenen vuotta sitten huhtikuulla Pekan kanssa Pariisissa käytiin ja Notre Damen katedraalissa. Miulle on jiäny mieleen ne vankat lattialankut, jotka ihmisten kulukiisa urille ol kulunu. Samoin upeat lasimaalaukset ikkunoissa ja mahtavat urut. Ihmetellä pittää sitä rakentamisen taidon-näytettä. Onneks saivat pelastettuu mittaamattoman arvokkaita taideaarteita.

Sillä reissulla monet kerrat kuulin sanan, madam ja punasessa myllyssäkin käytiin kabaree kahtomassa.

Kukassa on sisällä amaryllis 'Sweet Lilian'. Outoon aikaan vanha mukula kukkii. yhellä vanalla ja neljällä kellolla.

Samoin keväällä kukkiva pikkunen orkidea, Maxillaria variabilis alottelloo kukintoo. Kun aurinko käyp itäikkunasta täyveltä terältä paistamaan, alakaa nuppuja ilimaantuu runsaasti ja pienet keltaset kukat aukivaa.

Vierellä on juuri valamistunu nalle Esterille. Nimeltänsä 'Armas'. Kuhan tulloovat tänne suapi kullanmuru tämän mukkaansa.

Mie kun 'rakastan' tätä harmaata lautoo. Entisöintipiirissä lopputyönä tein (on vielä vähän kesken). Paritalo linnunpöntön. Tintti soppii isommasta reijästä. Tuota pientä reikee oon miettiny, pitäskö se sisäpuolelta peittee. Vai onko se ikkunana! Ja pitäskö huopa laittoo katolle,  lumet ja veit tippuu tuon pienemmän katolle. Pönttöön ne ei piäse. Pohjakin on vielä laittamatta.

Otsikko on siivotaan ja leivotaan. Sitä oon nyt harrastanu. Tännään ol leipomista. Sämpylöillä otin liiat lämmöt leivinuunista ja kaks kakkuu, perinteisessä vuuassa tiikerikakku ja uuvessa Nordic Ware vuuassa, paistu sitruunakakku. Sain jo muutama vuos sitten joululahjaks tään vuuan ja nyt vasta sen uuvistin.

Tuossa peltipurkissa on sisällä täyttämättömät lusikkaleivät. Tuo purkki on ollu miulla kohta neljäkymmentä vuotta pikkuleivillä. Suatiin kihlajaislahjaksi iäkkäältä tädiltä. Peilovaa tuo valo vähän pahasti. On vuan niin kaunis tuo purkki, jotta näytille panin. Tuossa uuessa vuuasssa paistetusta kakusta viipaleet tulloo ihan työmiehen viipaleita. Painava on tuo vuoka, mutta tuntuu hyvältä. Lauantaina on sitten karjalanpiirakoitten ja rahkapiirakan vuoro. Leivinuuni lämmitettään ja myöhemmällä karjalanpaisti ja lammaspata suap hautuu laatikoitten kanssa. Pashan teko on lauantaina. Tien sen keittämällä. Miulle raaka kananmuna on yäk, ja sen tautta kuumennan munat, sokerin ja kerman. Muut ainekset lisseen sitten ja muottiin, harson sissään laitan valumaan.

Pääsiäistä myö juhlitaan hyvällä ruualla ja muistetaan sen perimmäistä tarkotusta hartauvella.

Nyt tul tämmönen postaus kun kukkaiset aiheet on vähissä. Pilvikirsikasta otin hyötöön oksia sisälle ja noppiisti ne vihertämmään kävivät.


Oon suanu uusia lukijia ja toivotan teijät tervetulleiks!

Hyvää Pääsiäistä ja kiitos kun kävit lukemassa!

Kevään kaipuu -haaste

Tiiu Puutarhahetki blogista ol laittanu alulle tämän haasteen.
Mie sain jo aikoo sitten tämän pohittavaksi Eiralta Hirnakan torppa blogista. Kiitos tästä!

Miulla kevään kaipuu on käynnistyny nyt vasta hiljakseen.

Kangaspuissa kangas on vielä kesken, minkä meinoon ennen kevättä suaha pois puilta. Ei sillä mikkään hätä oo, puisilla jaloilla puut seisoo. Harrastepiirit on loppusuoralla. Kässäpiiri on viimesen kerran nyt tulevana viikonloppuna ja entisöinti vielä muutaman kerran.

Lunta meillä on vielä paljon, mahottomat kasat ja lämmintä vettä pitäs ruveta satamaan ennen kuin ne sullaa. Pakkasiakin vielä napakoita on ollu.
Vanha sanonta on. Jos ei maalis muata näytä, ei huhtikaan humauta. Suapi nähä, näyttääkö tää kuu muata!

Talitintit laulaa Titityytä, teerien pukelluksen kuulin tällä viikolla, helmipöllö ei vielä puputa ja ensimmäiset laulujoutsenetkin on nähty sulapaikkoja ehtimässä.

Mielenkiintoista on vuottoo mitä lumen alta nousoo ja mitä menetyksiä on tullu. Suojattu on verkoilla ja vanhoilla lakanoilla havuja. Alppiruusut on suanu piälleen nutut vihreistä verkoista, pienimmät niistä on vielä lumen suojissa.

En malta olla laittamatta kuvvoo uskollisesta helokämmekkä Coelogyne huettnerianasta, joka  keväällä näihin aikoihin kukkii, myskille tuoksuvin kukin. Yks kukkavars on nyt kukassa ja kaks uutta vannoo työntää varsimukuloista. Catleya mitä tammikuulla vuotin kukkimaan mustutti kukkatuppensa ja ei kukkoonsa näyttäny.

Muatilalla kävin kellarissa tulppaaniruukkuja ja jörkiinin juuria kahtomassa. Siellä  pähkinäpensas on pitkät norkot kasvattanu, muutamia lämpimiä, aurinkoisia päiviä kun on, kukkii keltasena. Meillä tiällä rannassa ei tervalepät oo näin pitkällä.

Huono on tuo kuva, en ihan lähelle piässy kuvvoomaan kun korkii lumipenkka ol siinä eissä. Sitä lehettömänä kahtelin ja Pekalle sanoin juurvesoja olevan jonkinverran. Pitäs kokkeilla tännekkin sieltä ottoo niitä. Hyvin on selevinny kookkaaks, vaikka ei tiälläpäin ylleinen ookkaan.

Näitä näkymiä kaipoon, kuvat viimekeväältä.

Jiät jos tikkuloille sullaa rantaan ja etelästä sopiva tuuli käyp, kuuluu rannasta jäitten helinä. Kuulostaa kuin järvenhaltija tiukuja soittelis!

Laitur sijottiin kiinni, tuulensuunta ol luvattu semmoseks. Suattas kiäntyy laitur rannansuuntaseks. Pekan käsvars siinä reunassa näkkyy.
Kovasti vuotetaan kuvan ottamisen aikoihin meijän ranta asukkeja, tukkakoskeloita. Meistä on mukava kun ne on mieluiseks tämän paikan kokeneet ja ainakin yhtä pitkään ovat asuneet tällä rannalla, mitä myö. Moneskohan sukupolovi niillä on mänössä!

Meillä tässä rannassa rentukat ensimmäisenä kukkaan piäsöö. Mitenkähän tänäkeväänä kukkien kanssa käyp. Ves on laskenu järvessä paljon. Ja nämä on nyt kuivalla mualla.

 Valakovuokko yks kevään odotetuin!

Alppikello.  Mustilasta tilasin siemeniä muutama vuos sitten ja onnistuin taimia suamaan. Näitten söpöläisiin toivosin lissääntyvän ja tuohon uuvelle alallekkin suavani.

Palloesikolle on neitoperhonen laskeutunu.

Nyt en ihan kartalla oo, missä penkissä tämä keltakielokki on. Kuva on viime keväältä. Tilannu tämän oon Vakkataimesta, nyt kukki ensimmäisen kerran.

Tammen kukinta. Heleänvihreät norkot keväällä.

Tulppani Aikaseen kukkiva 'Antoinette' Kukka ol alakuun kellertävä, päivien kulluissa punastu. Sammaan varteen tekköö usseita kukkia. Suosittelen.

Heidinkukka vähän myöhemmin kevväällä.  Esikoissakin on tämän laisiii nuokkuvia kukkia. Niitä miun pitäs tilata. Pihlajan taimikin tuolta pilikottaa, niitä mie kitken ihan jonkunverra

Puutarhamessuille Helsinkiin ollaan mänössä. Liput uamujunnaan on ostettu ja Pasilan asemalla pois jiähään. Olli kun töistä lähtöö, käyp meijät hakemassa sitten heille.
Ester on nyt oppinu käsiensä varraan nostamaan ja työntämään ihtiinsää taapäin. Perruuttaa kuin rapu. Mukava nähä sitten kullanmuru. Helemikuulla käytiin edellisen kerran. Piäsiiseks tulloot sitten tänne.
Ruotsiin messuille mieluilin, tiältäkin Pohjolan liikenne reissun järjestää. En vuan kaverii suanu, kaikilla ol jottain muuta. Luottokaver Liisa sisko pakertaa töittensä kanssa tiiviisti vielä enskuulle, eikä nyt piässy. Monet reissut on yhessä käyty. Ne on sellasia terapia reissuja, nauretaan ja itketään.

Siemeniä oon kylyväny, tomatit kylyvän näinäpäivinä ja asterit ja samettiruusut ym. vielä on pussissa.


Kevät on ihanoo aikoo, ei aina mukana meinoo keritä!


Nyt sattu tälle puutarhurille kömmähys.

Keskiviikkona isän luokse mäntiin, tiesin auringon paistetta olevan koko päivän. Säleverho ei kiinni ollu ja aurinko piäs helottamaan täysillä. Vettä maljakossa on, vaan ei paistetta kestäneet. Harvoin oon papukaijatulppaaneja marketista ostanu.


Vielä se talavi ottensa helepottaa ja kevät saapuu.


Oon suanu uusia lukijoita ja toivotan teijät tervetulleiks!

Kiitos kun kävit lukemassa!

Puutarhavuosi 2018

Blogeissa on pyöriny jo jonkinaikoo haaste Puutarhavuosi 2018 ja mie sain tämän haasteen, Kukka&Kaali blogin Pauliinalta. Kiitos siitä!

Miulla tämä vastoominen jäi vähän viimetippaan, uus kasvukaus jo kolokuttelloo ihan het kohta! Oon jo ensimmäiset siemenet kylyväny. Chili, valakonen hämähäkkikukka ja jalokiurunkannus on multiin piässy.

1. Mitä sellaista teit puutarhassa mitä et ole koskaan ennen kokeillut?

  a. Suunnittelua / suunnitelmissa pysymistä.
  b. Laiskottelua.
  c. Kasvattaa hyötykasveja / koristekasveja.
  d. Betonitöitä / Romutaidetta.

Tässä kysymyksessä ol haastetta jo kättelyssä. Kaikkia on tullu tehtyy jossainvaiheessa aiemminkin.
Valihin laiskottelun, ol ihan pakonsanelema juttu, helteisen kesän tautta. Päivällä ol niin kuuma jotta pihalla ei voinu kun piipahtoo vähänaikoo. Syksymmällä alettiin mylleemään tuota mehtäpuutarhan pohjoo ja kiviä ja kantoja kaivamaan. Samoin tehtiin pätkä risuaitoo.

2. Pysyitkö viime talvena tekemissäsi suunnitelmissa?

  a. Tarkasti.
  b. Ai missä?
  c. Suunnilleen kyllä.
  d. Hmm... 'viheltelyä' suunnilleen.

Rönsyilöö aina nuo suunnitelmat! En hyvin tarkkoja ylleensä tiekkään.

3. Tuliko puutarhaasi kesän aikana uusia kasveja?

  a. Ei.
  b. Yksi.
  c. Muutamia.
  d. Autolastillinen... eikun kaksi... eikun.

Kyllä nyt tul autolastillisia. Kesällä tilasin matkahuollon välityksellä erlaisia saniaisia, joille tuohon mehtään tehtiin ison pihlajan juurelle kohopenkki. Isojen kivien ja turveharkoista kyhätyn reunuksen välliin se tehtiin. Mustilasta tuttu puutarhuri toi tilatut vaahterat ja alppiruusut ynnä atsaleat.  Syksymmällä havuja ostettiin ja koristeomenapuu 'Dolgo'.  Dolgosta on miulla kivat kokemukset, muatilalla arboretumissa se ol ja kevväällä valakosia kukkia täynnä. Syksyllä siihen tul mahottomasti pieniä kirkkaan punasia kirpeitä omenia. Se ol jo kookas puu ja Villen rakennusprojektin tautta sai lähtöpassit. Ei kerinny siinä hötäkässä käyvä mielessäkään kokkeilla siirtee! ja sekös harmittaa!

4. Menetitkö kasveja?

  a. En. Kasvatan vain luotettavia kasveja ja varjelen niitä suurimpana aarteinani. Mikään ei pääse              niitä tuhomaan.
  b. Joskus tulee talvituhoja, joskus kesätuhoja. Joka vuosi vähintään yksi kasvi toteaa viihtyvänsä
      paremmin jonkun toisen puutarhassa. Suurin osa kuitenkin selviää puutarhassani.
  c. Olen innostunut vyöhykkeiden venytyksestä ja haluan kokeilla aina jotain uutta ja eksoottista.
      Tuhoja tulee väistämättä.
  d. Olisit kysynyt, mikä meillä menestyy! Ei ole sellaista kasvia, jota en onnistuisi tappamaan,                  vaikka miten yritän huolella hoivailla.

Tuosta vyöhykkeen venytyksestä on miulla kokemuksia. Meille Laatokka henkii hyviä ilimoja ja uskon sen auttaneen kasvien pärjeemisessä. Lunta meillä on talavisin aina suojana.

5. Monessako puutarhakohteessa vierailit? (taimimyymälöitä ei lasketa.)

  a. En yhdessäkään.
  b. No jos tuttavien putarhat lasketaan, niin tulihan sitä muutamassa käytyä.
  c. Monta paikkaa kiersin, monta jäi vielä näkemättä.
  d. En enää muista, joka viikko vähintään yhdessä sekä Suomessa, että ulkomailla. Messut, puistot,
      puutarhat... Kaikki mahdolliset kiersin.

Kevväällä Lahdessa käytiin puutarhamessuilla. Mukava käyntikohe on  ollu ussiimpana vuotena. Tässä meijän lähellä tuttujen pihoilla kävin. Ei etemmäks selevitty lähtemään.

6. Mitä sellaista haluaisit puutarhaasi mitä et ole vielä(kään) saanut?

Eipä nyt tule oikiistaan suurempia mieleen. Siperialaista karhunvadelmoo oon ajatellu, jos se seleviis näillä korkeuksilla. Sonja meillä on, ja se ei oikein oo kerinny kypsyttee marjojaan hilloks asti. Ostin jouluks boysenmarjahilloa kaupasta, on ehkä lähinnä karhunvadelmoo, ja ol kyllä herkullista valakohomejuuston kanssa. Omasta hillosta haaveilen!


7. Mikä asia viime puutarhakaudelta tulee aina muistuttamaan sinua kesästä 2018?

  a. Lämpö ja aurinko
  b. Kuivuus
  c. Kukkaloisto
  d. Joku muu. Mikä?

Lämmintä, suorastaan kuumoo ol. Vettä sato aina viimetipassa. Suuremmilta vahingoilta siästyttiin.

8. Mikä oli suurin saavutukesi puutarhassa viime vuonna.

Kompostialueen suaminen melekein valamiiks, ympäristötöitä on vielä tulevalle kesälle lopetella.

9. Mikä oli paras ostoksesi / hankintasi?

Kitkurauta Lahen puutarhamessuilta, ei ollu kallis ja on niin kätteen sopiva.

10. Tuliko tehtyä virhehankintoja?

  a. Ei
  b. Yksi
  c. Älä edes kysy montako!
  d. Virhe? Mitä? Minullekko! Eei suinkaan...!

Tilattiin seulottuja sormenpiän kokosia kiviä polokuu varten, lähheiseltä montulta. Tulivat syksyllä pimmiillä ja uamulla kasalla ihmeteltiin, mitä nämä ovat! On siinä pieniä, vaan on isompiakin seassa, onneks ei oo kuin kaks kuutiota. Enkö osannu tarpeeks tarkkaan selittee mitä ois toivomus!

11.Mikä kasvi yllätti sinut positiivisesti?

Kasvatin kevväällä värinokkosen taimia, ne olivat heleppoja ja kauniita koko kesän. Siemeniä keräsin ja kylyvän nytkin kevväällä.
Hämähäkkikukka myös onnistu, monesti aiemmin oon yrittäny huonoin tuloksin. Sain neuvoja Kukkia ja koukeroita blogin Tuulikilta. Kiitos!

12. Mikä kasvi oli suurin pettymyksessi

Hyasinttipapu. Onnistuin kasvattamaan hyvät taimet ja istutin kukkapenkkiin. Hyvälle paikalle. Varret kasvo parmetriseks, ihan ok. Kukkia ei näkyny. Teinköhän jottain viärin!

13. Mihin käytit suurimman osan puutarhapudjetistasi?

  a. Kasvimaalle
  b. Kukkiin
  c. Kiviin / Kiveyksiin
  d. Pihan rakenteisinn, perustuksiin, toimintoihin..
  f. Puutarhamatkailuun

 Nyt vastoon kasveihin. Vastauksessa kysymykseen 3 käyp seleville mihin.

14. Mistä ihan todella innostuit?

  a. Uudesta kasvituttavuudesta
  b. Jostain puutarhafilosofiasta tai puutarhan tyylisuuntauksesta.
  c. Väreistä
  d. Ihan joka asiasta

Tuosta mehtäpuutarhan perustamisesta. On ollu mielenkiintoista kaivella sitä ja selevitellä, milloinka tässä on näilläkohilla laineet liplatellu. Tämä Saimaanvesistö on vettäytyny tuhansia vuosia sitten tähän korkeuteen, ja ol ihan pyssäyttävä hetki, kun paljastu nuo kiviröykkiöt tuolta perattavalta alueelta. Sata metrii sisämuahanpäin on selevästi nähtävissä entinen rantaviiva.

15. Mitä toivoisit tehneesi enemmän?

  a. Kastellut
  b. Lannoittanut
  c. Hoivannut kasveja
  d. Kitkenyt

Kitkemistä ja penkkien kanttausta oisin suanu tehä enemmän.

16. Mitä toivoisit tehneesi vähemmän?

  a. Kastellut
  b. Lannoittanut
  c. Hoivannut kasveja
  d. Kitkenyt

Kaikkii tein sopivasti.

17. Odotatko tulevaa / alkavaa / alkanutta kasvukautta....

  a. Suurin suunnitelmin?
  b. Kunnianhimoisin odotuksin?
  c. Kauhunsekaisin tuntein?
  d. Into pinkeänä ja sormet syyhyt?en


Suunnitelmia on. Ei kuitenkaan katastrofii tule jos ne ei niin suurina totteuvu kun oon ajatellu. Suurin homma meillä on myllätä tuota mehtäpuutarhan tekelettä. Reisuujakin on ajateltu. Suatetaan käyvä puutarhamessuilla, vaikkapa ihan Helsingissä vaihteeks. Samalla oltas Esterin uusia oppeja kahtomassa, ikkee on nyt puol vuotta. Kaks viikkuu sitten käytiin viimeks! Samoin ois mukava käyvä länsrannikolla taimistoilla. Vakka-Taimi on se unelmien kohe ollu jo muutaman vuoden.

Tämän haasteen ol alulle pannu Minna Hiidenkiven puutarhassa blogista. Kiitos hänellekkin.

En haasta nyt kettään, tämä haaste on kulukenu jo monella!

Mukavia helemikuun lopun päiviä ja kiitos kun kävit blogissani.

Timantit hangella.

Kylymee on, meillä mittar on näyttäny -28astetta kylymimmillään. Kuu on killottanu taivaalla ja suanu timantit hangella loistamaan. Vanhankansan mukkaan puolet lumista on satanu, elläinten rehuista pitäs puolet olla jälellä ja karhu on kiäntäny kylykii. Muut suattaa pittee paikkansa, miten lie tuon lumentulon kanssa, Se on epävarmoo! Viimeviikolla löyty meijän pitäjästä heikko merikotka. Ei ihan lopullisesti kuukahtanu, ennenkuin piäs lintuimmeisen hoiviin. Näläkiintyny vissiin ol. Pikkulinnut ahkerasti syöttöpaikalla käyvät näillä ilimoilla.

Kuvat otin talon molemmilta puolilta iltapäivällä. Järvellä on huono jiänkeli. Lunta paljon, välissä vettä ennen jiätä. Lumi eristää eikä kunnolla jiätymään piäse. Moottorkelekalla jotenkuten piäsöö kulukemaan. Lunta on yl puol metrii. Tuo ylempi kuva on niin sininen, jotta kylymää jo kahtuissa!

Taimikasvatusta en vielä oo alottanu, siemeniä oon ostanu ja tilatut ovat vielä matkalla. Ens viikolla varmaan ensimmäiset kylyvän. Syksyllä jo tein kylyvöjä hangen alle, toivorikkaana vuottelen kevväällä niitä. Eilen ostin puutarhaliikkeestä suppilokukan, Gloksinian ja onnenapilan mukulat. Suanko riesan jos tuon onnenapilan kukkapenkkiin laitan?

Helemikuulla laitan multiin ja varovasti kastelen, jotta ei happane tuo suppilokukan mukula.

Tammikuulla on kaks työtä valamistunu harrastepiireissä.
Kässäpiirissä ompelin tilikkutyönä vanhoista farkuista maton. Neljät housut leikkasin , vielä tähettäkin jäi. Käsin tikkasin ja ol niin paksuu juperuu ommella, sormenpiät ol hellänä. Helenalta kysyin oisko hänellä käyttöö matolle ja tuntuu olevan. Näin sininen ei miun makkuun ihan nappoo iliman punasta.

Reunasta ja tähtien saumasta tikkasin. Ohut vanu on välissä ja harmaa taustakangas.

Toinen työ on entisöintipiiristä. Hioin ja mualasin 60v. vanhan Jukka keinuhevosen. Se vuottaa tiällä meillä Esterii. Kun sain valamiiks, laitoin isälleen kuvan Esterin menopelistä. Kuulema vielä aikoo vierähtää ennenkuin laukalle piäsöö.

On siinä monta pientä vauhtii ottanu!

Tästäpä sainkin aasinsillan mukavasta runosta. Maaseudun tulevaisuuden kuukausiliitteessä Kantrissa, tammikuun numerossa ol tämä ja laitampa sen tähän teijänkin iloks.

Mukavoo viikonloppuu ja kiitos kun kävit lukemassa!