Sieniä sattaa!

 Heinäkuu on ollu sateinen kuukaus tähän mennessä. Vielä ensviikollekkin lupailoo sateita, vaan ei mahottomia määriä. Pouvistuu pitäs ja vähän lämmetäkkin iliman, jotta viljat joutus. Meilläpäin sanotaan jyvien tulevan maijolle nyt. Viileetä on ollu ja sen innoittamana perjantaina paistoin ruisleipee leivinuunissa. Karjalanpaistin pyhänseuvuks laitoin uuniin hautumaan. Mukava ol, kun uuni lämmitti huoneetkin.

Lämmin leipä ja siihen oivariinii sipasu, on kyllä maukas palanen.

Nyt on ollu kaikenlaista puuhoo ja ei oo postauksii tullu tehtyy pitkäänaikaan. Ajattelin kuvia laittoo tuolta mehtäalalta ja jokusen muunkin kuvan. 

Matka alakaa tuosta hiekkakummulta, nyt on leikattu jo tuo bonsaipuu, iso mänty tien toiselta puolelta on käpyjään ahkerasti puottanu ja siemenet levinny ojan reunaan ja siitä on alaku tuohon leikattavaankin mäntyyn tullu. Vielä suap tuo isompi mänty kasvoo, pois sahataan muutaman vuoden piästä, liian lähelle tietä tulloo muuten. Neilikat ja ajuruohot runsaasti kukkivat, täänkuun alussa, tuossa hiekkakummulla. Tuo muovi on sitävarten, yritän tuhota semmosta hyvin ärhäkästi leviävee pientä vaaleanpunakukkaista kukkakasvia, joku harsokasvi se on, alkuperä tuntematon ja korkeutta heinämäisellä kasvilla ei oo kun viitisen senttii, pitkän juuren ujuttaa hiekkaan ja kohtalaisen heleppo on kitkii, kahotaan miten tässä käyp, onnistuuko hävittäminen. Oon suanu rikkaruohot aika hyvin pitäneeks tuosta kummulta pois. Tuossa oikiissa alareunassa näkkyy muutama oksa pikkuherukkoo, sitä pittää rajottoo kovalla kädellä, pitkät oksat juurtuu herkästi ja valtovaa alaa. Kaunis on kyllä syksyllä, punaisessa värissään.

Nyt männään pihatien yli mehtäalalle. Esittelen nyt vaahteroita ja muitakin puita, mitkä on istutettu 2018 ja myöhemmin. Puuvartisista suurin osa silloin istutettiin. Taimet tilattiin Mustilasta ja Huutokosken taimistosta, vaahterat olivat pieniä piiskataimia. Isot taimet oisivat olleet kalliit ja hyvin kaikki lähtivät kasvamaan, pienestä koosta huolimatta. Isompia taimia on hankittu osaksi. Ensimmäisenä  vastaanottaa tuolle alalle astuttaessa  Acer barbinerve - viitavaahtera. On ehkä liian kuivassa paikassa ja mietitään siirtoa kosteampaan paikkaan.

Acer komarovii - Koreanperhosvaahtera, punaisine oksineen. On vähän arka näille seutuville, joka kevät muutama kuiva oksa on leikattava.

Acer spicatum - tähkävaahtera. Ensimmäinen joka kukki ja siemeniä tekköö. Aika roteva kasvunen.

Acer tegmntosum - Amurinvaahtera. lehet on vähän liuskottuneet ja runko pitkittäisraidallinen vihreä. Kangasmaitikka on levinny tuohon aluskasvillisuudeksi.

Acer plananoides 'Drummondii' kirjovaahtera. Pikkusen näkkyy tuossa oikiillapuolella purppuraheisiangervo 'Diabolo'.

Acer triflorum - huntuvaahtera. Tämän istutin 2021 kuva on vähän epäselevä tura ja ois nuo sormustinkukat joutanu kitkii pois ennen kuvaamista.  Lehen muodon näkköö.

Acer saccharinum - hopeavaahtera siirrettiin tähän varsinaiseen pihaan ja lehtien alapinta on siinä tosiaan  hopean värinen. Jos rupivaat siementaimia tekemään niin hanakasti, kuin metsävaahtera, hävitetään pois sitten näitä. Syysvärien johosta näitä istutettiin ja mielenkiinnosta, seleviväätkö näillä korkeuksilla.

Alnus incana f. angustissima - sulkaharmaaleppä 'Johanna'. On kovasti liuskottuneet nuo lehet ja tämän tilasin Huutokosken taimistolta. Leppeehän tällä alalla kasvo alunpittein ja pihlajoo. Allerginen oon pihlajille, niin paljon oon kitkeny pieniä taimia pois.

Corylus avellana - Euroopanpähkinäpensa. Tämäkin on Huutokoskelta. Maatilalla on suuri pähkinäpensas ja kauniit keltaset norkot keväällä siinä on. Meille ei oo allergia oireita tehny kukkiessaan. Eikä hasselpähkinöitäkään tie, toinen pitäs olla rinnalle ristipölytykseen.

Syriga reticulata - likusterinsyreeni. Puuna ostettiin ja ei arvattu runkoa suojata. Pikkukauris pukki, hankas runkoon sarviaan ja hetihän se kuoren rikkoonnuttua rupes juuresta vesoja nostamaan. Nyt on kaikilla lehtipuilla rautaverkko rungolla suojana suojana läpi vuoden.

Amelanchier lamarckii - rusotuomipihlaja 'Härkätien Herkku' . Kaunis kukkiessaan ja marjaaikaan. Eilen ensimmäiset tämän kesän marjat syötiin ja makeita olivat.

Kaks koristeomenapuuta jo aiemmassa postauksessa esittelin ja yks syötävä omenapuu, jonka oon ihe varttanu siitä ukonpuun oksasta, joka kasvaa siellä lapsuuskotini mailla. Antonovkaan on vartettu. Vielä jokunen puukin sopii, pilvikirsikkakin ois kaunis, vaan en sitä istuta. Varsinaisessa pihassa ol ja juurivesaa rupes mahottomasti kasvattamaan, koko puu kaadettiin ja suatiin pois juurivesatkin. Tammi tuolla jo kasvaakin.

Alueella kasvaa luonnostaan mäntyjä, pihlaja ja koivuja. Koivujen lähelle on vältetty istuttamasta mittään, on se semmonen rohmu vedelle. Koivuja napsitaan pois, kun nämä nuoremmat puut kasvaa mittoo.

Havuista mainittakoon. Pseudotsuga menziesii - douglaskuusi. Niitä on kolome tällä alalla ja kasvatin ne kymmensenttisistä pienistä aluista, mehtään istutettaviks. Maatilalla jouvuttiin kaivamaan pois siilo työmaan alta, niitä sinne ja tänne istuteltiin pihapiirien reunamille. Kauniit kävyt on douglaskuusessa.

Tuossa etualalla on Cercidiphyllum japonicum - pikkulehtikatsura, kaunis pikkupuu. Tuoksuu sateenjälkeen piparkakulle ja taustalla tuo douglaskuusi. Vanha kuusikko suojana.

2021 keväällä istutettu siemenkasvatus, Abies holophylla - ussurinpihta. Pihtakuusia oon kasvattanu pienestä alusta mehtään taimiksi ja ostanu tuonne tilalle isompiakin taimia puutarhaan. Tämä on pihdoista ainut, jota ei pihtakirva vaivoo. Se on hyvä asia, kauneuden takia. Näitä tilasin viisi ja kolome annoin veljelleni ja kaks on tällä alalla.

Picea mariana - mustakuusi. Tämä on kaunis, kuusien sukuun ja mäntyjen heimoon kuuluva pikkupuu. Näitä on tälläalalla viis kasvamassa.

Tänä keväänä ostettu Picea abies - kultasurukuusi 'Haapasten kulta'. Tavallisia ssurukuusia Picea abies f.pendula. Niitä on kolome jo suurempoo kasvaa tuon alueen perällä.

Mehtäalan kasvien esittely jatkuu tuonnmpana, pensaista ja kukista tulevissa postauksissa ja vielä laitan kuvan syötävästä sadosta mehtäalalla, tehtiin kaks suurta kasvulavaa keväällä ojalinjalle. Tuohon linjalle ei mittään istuteta isompoo, jos joskus pittää auvasta vesiputken tai valokuidun takia.

Porkkanoo, sipulii, naurista ja punajuurta on kasvamassa näissä. Samettikukkaa hämäämässä ötököitä. Mustilanhortenssia kasvaa tuonnimaisen lavan päädyssä ja varjolilja tuossa lavojen keskellä. Tuon lilja on mysteeri, istutettu sitä ei oo, vuosittain runsastuu tuossa ja annetaan olla.

Mehtäalalla on meillä muutostyö käynnissä, kuhan pouvistuu. Muurii jatketaan ja antura on valettu. Köynnösruusu Flammentanz piäsöö ruukusta, jos onnistuu tää meijän projekti.

Tuo haravakoneen pyörä pitäs suaha muurattuu jatkokseen. Oikiissa reunassa viitavaahtera.

Vanhempi poikamme oli perheineen kesälomalla tiällä, ainu kuva minkä heistä hoksasin ottoo, on veneretkelle lähöstä. Luvan kysyin, suanko julukasta. Pienenmiehen kanssa mummo ol ihmeissään, kun kaikki kodinkoneet, mistä ääntä lähti, kiinnosti. Pyykkikoneeseen lapsilukon vanhempansa laittoivat piälle ja en muistanu kyssyy, miten se suahaan pois. Sai ohjekirjoo ja kännykkee tutkii, kunnekka sain sen pois. Pikkuneiti ja mummo ol bestiksii. Pikkuserkukset kävivät täällä uimassa mummonsa(sisareni) kanssa  ja sitten paistettiin muurinpohja lettuja, leikit pienillä kävivät hyvin yksiin.

On syötäveekin puutarhasta suatu. Mansikkoo kahesta pitkästä lavasta on pakastettukin ja syöty mahareppuun, jogurtin sekaan ja puuroon lisäks. Raparperin kanssa mansikoista kiisseliäkin monesti oon keittäny Mansikkatilalta käytiin talaven marjat pakkaseen. Kasvihuoneesta tomatteja ja kurkkuja on suatu. Avomaankurkuista riittää säilöttäväksikin. Lehtitilliä oon pakastanu ja uusinta kylyvöksen tein  niistäkin. Sokerii laitan par ruokalusikallista per/l. Hyvä saalis yhelle päivälle, kun syötiinkin paljon.

Ensimmäinen kanttarellimuhennos on syöty ja kyllä se on hyvänmakuista. Nyt niitä kasvaa, kun vettä on satanu runsaasti. Poutoo nyt kaivattas!

Kiitos kun kävit lukemassa.