Lopultakin kevät!

Tuas on vierähtäny aikoo kun konneelle kerkisin. En oo joutanu kommentoimaankaan teijän kauniita kevätkukkijia! Jospa nyt vähän kerkiis panneutumaan tähän bloggailuunkin!

Nyt on ollu tapahtumia usseita ja postaus on pitkähkö!
Lopullakin kevät saapu meillekkin. Vielä on pelloilla pohjolaijoilla lunta vaan se sullaa, kun lämpimämpiä kelejä on luvassa. Viimeviikko ol vielä sateinen ja mie istuin kasvihuoneessa risutöitä tekemässä, Pekkakin autto tässä. Kylän kommein poika on meillä puolen kilometrin piässä, opastamassa tietä tänne.

Tässä olkii viäntämistä, sormet hellinä. Silloin kun muutettiin tänne tein vähän pienemmän. Tästä tul melekein metrinen. Nuapurit jo kysel, mihin poika on hävinny kun entinen hapertu ja poltettiin. Mökkiläiset juhannukseks aina päivänkakkaraseppeleen hattuun laittoivat sille entiselle. Toivottavasti tällekkin!

Katiska on antanu meille runsaasti kaloja ja ahven on nyt kutena. Meillä on vakituinen kivi minkä juureen katiska kevväällä viiään. Työjärjestys meillä on se, Pekka soutaa ja mie nostan katiskan. Tulpa nyt muutamapäivä sitten runsaasti kaloja. Hyvä kun jaksoin katiskan nostoo järvestä. Ol isoja ahvenia. särkii ja 1,6kg hauki. Sen fileroin ja jauhoin ja haukipihveiksi paistoin. Äitienpäivänä ol muun ruuan lisukkeena ja kaikki tykkäsivät.

Ahvenia ollaan syöty melekein joka päivä. Esterille ei vielä annettu.
Viikonloppu mänkin miulla Esterin kanssa ja huushollihommissa. Eikä Esterin syönnistä tullu mittään kun setä Ville istu ja söi vieressä. Män vuan kahtuissa. Ol miusta hellyttävä näky. Hauska on seurata hänen kehitystään.

Pihamuat on suatu haravoituu molemmissa pihoissa. Käytiin Helenoo auttamassa siinä hommassa.
Kukkapenkkejä tiällä nyt siivoilen ja ne jotka kerkisin ensimmäiseks, ovat jo kukkimista alottaneet.

Rantapenkissä aika hyvä yhistelmä väriensä puolesta.

Penkissä josta syksyllä valakosesta jouluruususta joku söi nuput on kuitenkin jottain siästyny. En muistanukkaan tuota tummempoo olevankaan. Yhellä kukalla kukkii.

Kevätkaihonkukka ja kevätkurjenmiekka kukkiivat nyt parastaaikoo.
Tulppaanit ja narsissit alottelloot kukintoo ja kohta on värejä enempikin.

Suikeroesikko on tukehtuu kukkiinsa. Vieressä karpaattienkello on kasvunsa alottanu.

Vuokot on nyt parhaillaan ja mikähän tuo alimmainen on. Nuppu on tämmönen punerva, kukka puhtaan valakonen. Hämyvuokko tämä ei oo.

Mehtäpuutarhaan kuuluu kummia!

Sain parhaan Äitienpäivälahjan ikinä!
Viimeviikolla Ville tul yhtenä iltana tiällä käymään ja lähti tutustumaan meijän 'kivierämaahan'.  Mie palapatin perässä ja kahoin kun hiän piätään puistel. Sano sitten meille. Teillä männöö ikä ja terveys kangella ja lapiolla näitä jummutessa. Miulla on kaivur tuossa lähipellolla ja hiän tuop sen ja perkovaa kantoja ja hautovaa kiviä seuraavana päivänä. Myö sanottiin, jotta hänen töitään ei sua häiritä tää projekti. Niinpähän seuraavana päivänä toi kaivurin traktorin lavetilla

Iltapäivällä alotti ja illalla yhentoista jäläkeen ol homma selevä. Peltomultoo ol rakennusrojekteista hänellä kasassa ja neljä peräkärry kuormoo toi siitä meille.

Mänhän siinä monta hyvvee kivvii sinne monttuun ja yks atsaleakin. Ol siinä lappu juuressa, vaan ei sitä kaikkii kerkii kahtomaan ja ol ison kannon takana, noin puolmetrinen. Kiviä vielä jäi meillekkin jummuttavaks ja lissee suahaan jos tarvihtoo.

Miulle tul kiire kerätä korvasienet tuolta alalta pois. Siitä puita toissasyksynä kuajettiin ja muata jo rikottiin, niin siihen yllätyksenä korvasienet tul.
Kyllä siinä äitille kyynel silimäkulumaan tul, miten kultanen poika ol!

Tämmösii isoja kölliköitä ol kymmenkunta. Lauantai iltana herkuteltiin koko porukan kanssa korvasieni-kasvis piirakalla.  Siinä piirakan paistossa ol tramatiikkookin!
Miulla ol piirakka sähköuunissa. Juusto ol piällä jo vähän värrii ottanu, kun räppäs sähköt poikki. Näitä lähikuntia riepottel Osmo myrsky. Yhtäkkiä käy tuulemaan ihan mahottomasti, järvi ol musta väriltään ja arveltiin mehtee kuatuvan. Muatilalta muutamia puita kuatu, vaan velpojilla tul isot savotat. Siellä Kiteellä rajanpinnasta ne suihkuvirtaukset alako ja puistelivat mehtee nurin. Juurineen kuato ja osa tukeista on katkenneet. Hurja on näky. Kattoja repi ja talojen piällekkin kuato puita. Ajallisesti viitisen minuttii ol mellastus kestäny!
Varttitunnin ol sähköt meillä poikki ja piirakka paistu hyvästi loppuun.
Velpojille sähköt tul vasta reilun vuorokauven jäläkeen. Onneks ol aggregaatti traktorin perrään sähkyy jauhamaan ja saivat lehmänsä lypsettyy. Linjat on paikoin solomussa vieläkin.

Viimesyksynä tuollealalle tehtiin mehänreunaan jo vähän  istutusta ja pihlajan alle saniaispenkkii alotin. Japanin hiirenporras ei vielä oo noussu, nousookaanko? Tarha-adiantum ainakin yks on elossa. Kampasaniainen ja ituhärkylä myös ovat elossa.

Turvesuolta otin jonkun heinätupsun viimekesänä ja se tek mukavat kukinnot.

Toivottavasti ei käy levviimään. Penkki on hyvin hapan kasvualustaltaan. Istutin siihen sipulikukkiakin pieniä ja krookukset jo kukkivat. Tiarellojakin ja pienen kääpiöängelmän siihen laitoin myös viimesyksynä. Mielenkiinnolla vuotan mitä siihen nousoo!

Nyt ol harvinaisen paljon kerrottavvoo.

Kiitos kun kävit lukemassa!