Paahteessa ja kivikossa.

Ihanoo syyskuun alakuu!

Alakuun vähän kuulumisia tiältä!
Syksyinen muikunpyynti on alakanu. Nuapur on viritelly verkkonsa vesille, Häiskyn luoto ja saaret, Sötsöt joita on neljä terva- maja- hauta- ja selekäsötsö on niitä paikkoja josta muikkuu pyyvetään tässä lähellä, Orivedestä. Siellä suattaa Saimaannorppakin näkkyy. Muikkuja käyp verkoista napsimassa. Mukavia nimiä noilla saarilla, jottainhan ne merkihtöö, liekkö tervoo poltettu tuolla tervasötsössä! Verkoille uamulla viijen jäläkeen moottorvene män ja jo kaheksan aikaan meille tul 2kg. kauniita hopeakylykijä. Voissa paistoin ja kyllä ol hyviä, syötiin hyvällä halulla. Miekin nuorena tyttönä isän kanssa muikkkuu suuresta Säynejärvestä olin pyytämässä, sormet ol jiätyy kun kaloja verkoista silivittiin pois myöhään syksyllä. Helenallekkin vein paistettavaks. Miun anoppi ol kala- immeinen ja rantakalan hiän keitti aina järviveteen. Tämä järvi on hyvässä, jopa erinomaisessa kunnossa veden laadun suhteen vielä nytkin. Tuttavalle tuota asioo wikibediasta tarkistin.

Hyvänkokosia ovat. Tosissaan lähiruokoo. Peratessa tämänkokosia tien tuohon peräaukon etupuolelle poikittaisen viillon ja kaikki suolet suap hyvästi vetäneeks piän kanssa pois. Miähnäpussit on jo täyttyny, ei vielä kuvussa oo. Nyt on tätä paikallista puhekieltä!

Viljanpuintiin tiistaina muatilalla piästiin, kauralla nyt  alotettiin. Normivuosina ohrat joutuu ensimmäiseks.

Nyt on ollu lämmintä. Karhunvadelmat on ruvennu kuitenkin kypsymään. vaikka kovasti eppäilin.  Kasvilavoista ja -huoneesta on syötävee suatu minkä on tarvittu ja säilöttykin on. Omenia on syöty ja pakastettu, hillotttu, ja piirakaks viännetty.

Vasemmalla Pekka, joka ei vielä oo kypsä. Samo keskellä jonka toinen vanhempi on valkeakuulas ja on hyvä syönti- ja talousomena. Huvitus on hyvä syöntiomena ja nyt sato alakaa olla käsitelty. Punakaneli ja Moskovan päärynäomena eivät vielä oo valamistuneet. Päärynät Olga jota ei syö 'erkkikään' ei oo vielä kypsä ja vuottaa siiderintekijöitä. Tshizhovskaja on viitävaille valamis syötäväks.

Ylempi kuva Olgasta ja alempi tuosta herkkupäärynästä . Kookkaiks kasvovat omenat ja päärynät vaikka on ollu kuivoo. Valtaosa omenista ja päärynät on muatilalta, niistä riittää meijän molempiin huusholleihin ja kylällekkin. Karhutkin herkuttelloo niillä korpeen vietynä.
Sateita ei oo liiemmalti suatu ja muata kun kaivetaan on se rutikuivoo. Sitä ihmetellään mihin ne sataneet veit on männy, järvenpinta laskoo  ja ennustettu on syyskuun loppuun asti laskevan.

Sitten tuohon otsikkoon! Autotallin luona tienvieressä kasvo iso koivu, muutama vuos sitten se kuajettiin ja rinteessä ol isokasa ihan hiekkoo. Sitä ei Pekkakaan tiiä mistä se siihen on tullu ja hiänkin muistaa jo yl kuuskymmentä vuotta. Aurinko paistaa aamulla ja päivällä, ja on ihan kuuma ja paahteinen paikka. Rupesin siihen muutamia vuosia sitten kerreemään kivikkokasveja.

Kasvit näissä kuvissa ovat ja kaikki ei taija ihan hyvin näkkyykkään.
-Sulkaneilikka 'Dinetta Pink'
-Rantalaukkaneilikka 'Splendes' 3kpl
-Rantalaukkaneilikka 'Alba'
-Kaukasianmaksaruoho 'Punanahka'
-Maksaruoho 'Firecracker'
-Maksaruoho 'Strawberries and grem'
-Kaukasianmaksaruoho,  valkokukkainen.
-Kaukasianmaksaruoho 'Splendens'
-Ketoneilikka 'Aric Fire' valko-punainen
-Ketoneilikka 'Prilliant'
-Ketoneilikka vaalean punainen
-Kissankäpälä
-Lewisia (Lewisia cotyledon)
-Kattomehitähti
-Kivikkomehitähti, punainen ja vaalea.
-Rauniokilkka
Osan oon tänäkesänä hankkinu ja ovat pieniä.

Luonnosta oon siirtäny!
Sianpuolukan
Mesimarjan kotipuolesta. En oo tiällä meilläpäin tavannu ensinkään mesimarjoo.
Taivaansinisen kissankellon matalan, pikitienvarresta.
'Pörrinmökiltä' hyvin mataloo liilana kukkivoo kangasajuruohoa.

Iheksiään on lennähtäny!
Harakankello
Päivänkakkara
Mänty. Tämä on ihan paras. Kaks vuotta sitten keväällä, sain kuningasidean ruveta leikkoomaan sitä. 2/3 ossoo vuoskasvaimesta pois ja nyt se on söpöistä söpöin. Jos saisin pitäneeks sen bonsai -puun tyyppisenä. Esterin synttäreillä kun siellä piäkaupunkiseuvulla käytiin, Olli jo aiemmin kysel missä haluttas käyvä. Esitin mie kirpputoria, miulla on tarvis seuraavaan tilkkutyöhön, miesten kauluspaitoja. No niitähän löyty tosi hyviä. Samassa pihapiirissä ol puutarhamyymälä ja siellä ol erikoisia kasveja. Yhtenä omistajana tuossa liikkeessä on telekkaristakin tuttu pihojen suunnittelija. Siellä ol miehen mittanen, miusta se vaikutti vuorimännyltä  jota ol käyty oksista ohjailemaan ja leikkoomaan hyvissäajoin ja vuoskasvaimet typistämään. Ol kyllä hienon näkönen, hintookin yl 300. Tuota ois kiva kokkeilla vaikka ihan tavallisella männyllä! Vähän isommalla taimella.
Kivimuurii tehtiin vähän hillihtemään kaikkia turaheiniä, tuosta ojanpenkasta. Ois se hieno kun tuo alue peittys noista kasveista, huoltokäytävä vuan jäis. Kitkemistäkin siinä on, monesti oon tänäkesänä polovistunu heiniä nyppimään.

Vähän lähempänä autotallii alue jatkuu multavampana, siinä kasvaa isojen kivien kainalossa.
-Vuoriarho
-Euroopanalppitähti, saksankielisellä nimellä edelweiss. Sveitsin kansalliskukka. Siihen laitoin   karkiita sorroo ja hiekkoo mullan sekaan, jotta talavehtis. Muutaman talaven on selevinny.
-Kultahappomarja, tästä tykkeen kovasti, ja viihtyny se on jo monta vuotta.
-Nuokkuhelmikkä, luonnonheinä joka ei lähe kuleksimaan ja on kaunis kasvutavaltaan ja   kukkiessaan.

-Pikkuherukka, se istutettiin 9vuotta sitten ja on ihan mahoton levviijä. Leikkoon noita rönsyjä   lyhhyymäks joka vuos. Kaunis syysväri.
Kolome katajoo 'Urho' varjostusverkolla suojataan ja sijotaan nuo oksat suppuun, ovat aika hyvät. Huutokosken taimitarhalta  tilasin samaan aikaan kuin kolome serbian kuusta.
-Siperiankärhö sininen. Se myö kuletettiin muatilalta ja muahan istutettin, sepä rupes nousemaan   noihin katajiin ja nyt keväällä raudotusverkosta sille tuki tehtiin. Leikkoomalla sitä kurissa pietään.
-Pensaruusu 'Sointu'
-Kotkansiipi, autotallin seinänvieressä, sitä ollaan jo siirretty tuohon mehtäpuutarhaan.

Samasta alueesta, vähän er kohasta. Tuo vartonainen paahteisten kasvien alue tuolla ylempänä, on noin 5neliöö (empä osannu tuota pikkukakkosta m-piälle tehä, neliömetriks). Siinä maksaruohot, ketoneilikat  ja mehitähet on jo mukavasti käyny kasvamaan. Niitä harvennan kuhan liiaks alakaavat alloo vallata. Ihmettelen miten hiekassa hyvin kasvavat!

Daaliat ja puuliljat on käyny kukkimaan ja liljan tuoksu leijailoo pihapiirissä. Ihana tuoksu, kun ei olla hajuallergisia, niistä kuvia otan seuraavaks.

Tännään männään tuonne Joensuuhun, assiita on molemmista pihoista ja samalla käyn vähän puutarhamyymälässä kukkasipulien tarjontoo kahtomassa.

Mukavia syyspäiviä teille! Kiitos kun kävit lukemassa!

Mielenkiintoinen homma!

Viime postauksessa uhkasin laittoo seuraavaan postiin mehtäpuutarhasta, vaan ei oo esittelykuntoon keritty kaikkii kivikasoja vielä sijoitella. Siitä postaus siirtyy tuonnemmaks!

Nyt on mielenkiintoinen homma miulla männeillään! Miulle tarjoutu ihan ainutlaatuinen tilaisuus johon minnuu ei erikoisemmin tarvinnu houkutella! Kiitos Arjalle tästä mahollisuuvesta ja tälle herttaselle kärhöpariskunnalle.💗

Muutama viikko sitten kukkaystävä soitti miulle ja pyys mukkaansa kärhöharrastajan luokse. Tämä mieshenkilö on pitkään harrastanu kärhöjä ja ihe niitä jalostanu ja risteyttäny. Ikä alakaa tällä kärhö-pariskunnalla olla korkii ja sen innoittamana olivat ottaneet tähän kukkaystävään yhteyttä, saadakseen jatkoa jalostamilleen kärhöille.
Heillä ol rankkasateet hakannu paljon kärhöjen kukintoja ja koko kasveja, vaan suatiinhan niistä kuitenkin pistokkaita. Miulla män ihhaillessa ja yritin pittee mielessäni suamani opit! Niin kuvat jäi ottamatta tuosta kauniista kärhöpihasta.

Yksitoista erilaista pistokasta sain. Heillä ol juurrutus hormoonii pussi jiäny ja senkin sain mukaani. Pajussahan on tuota sammoo hormoonii ja se on käyttökeleposta näihin pistokas hommiin.

Tähän rupesin noita oksia erottelemaan. Ohjeet suatiin leikata pistokas, lehtihangan alapuolelle jätettiin muutaman sentin pätkä vartta . Seuraavan lehtihangan yläpuolelle muutama sentti vartta ja poikki. Alinta varrenpätkee ruaputeltiin terävällä veihellä ja alimmat lehet pois. Ylempään lehtipariin jätettiin vuan toinen lehti. Sitten kastoin juurrutus hormooniin ja istutus. Tein multaseoksen pistokkaille, johon laitoin kylvömultoo, lannotettuu turvetta hiukan ja ihan säkkimultoo ( ei mustoomultaa). Lisäks hienojakosta soraa lisäsin vähän ilimavuutta antamaan.
Sitten istutus ruukkuun ja alin lehtihanka myös multaan.

Tuota istutusvaihetta ennen ehin kaikki varastot ja suvunkin varastot tyhjiä isoja korkillisia pulloja. Muutama panttipullokin piäs pohjastaan. Pohjat leikkasin pois ja kun mullan olin istutuksen jäläkeen kastellu, painoin pullon siihen. Nyt oon jokapäivä puhaltanu pulloon hiilidioksiidii.
Kyllä tämä on jännee vuottoo suanko juuret yhteenkään taimeen!

Jalostaja ol nimenny nämä risteytykset perheenjäsentensä ja tuttujensa nimisiks. Muutaman mainitsen.
Kerttu, isokukkainen myöhään kukkiva.
Ronkaalan Helmi, isokukkainen. Valkoinen punaisella viirulla.
Tanja Helena suuri punainen kukka, muuttuu vaalean punaiseksi vanhetessaan.
Martta, suuri sininen kukka valkealla sisuksella.
Lyydia Kornelia, vaalean violetti pilkullinen.

Kylläpä ois mukava nähä nämä ja muutkin nimeltä mainitsemattomat, kukkimassa omassa pihassa.
Näistä poiki miulle idea enskevättä varten.

Muutama kärhökuva omasta pihasta.

Loistokärhö 'Blue Angel' Taustalla Mustilanhortenssia ja etualalla vanha vaaleanpunainen syysleimu.

Metsäpuutarhaan viimesyksynä istutettu 5euron loistokärhö So Many Purple Flowers.

Viinikärhö 'Polonez'. Toinen kesä männeillään.

Huonekukissa on yllätys.

Empä tienny viirukirjotähen kukkivan. Itäikkunalla on tämän paikka. Suurinosa orkideoista on ulukona kuistilla suamassa shokkihoitoa. Perhoset on vuan sisällä. Lämpimän kasvit värjöttellööt kylymässä ilimassa. Oiskohan ens talavena kukintoo näkyvissä järkytyksestä!

Entisöintipiirin opettajalta, Eskolta sain viime keväänä kaks vanhoo kantoo soilikkeja. Tehtiin vaihtokauppa, mie annoin hänelle jalopuuta lankun ja sain nämä ihanuuvet! Molemmat alottelloot kukkimista. Kiitämpä Eskoakin.😊

Toivotaan näitten viihtyvän meillä.

Miehissä on monia kasviharrastajia ja taitavia semmoisia. Eivät rönsyile kaikkia kasveja, vaan taitavasti hoitaavat kukkansa.

Nukkahulluruoho jonka koulinnassa keväällä pein 'humalan' kukkii nyt ja uusia nuppuja kehittellöö.

Puhtaan valkoiset on kukat, kun ovat täysin auki. Kukka kestää kaks päivee. Eivät kasvaneet nyt metrisiks pensaiks ja siemenpiikkipalloja tuskin kerkiväät tehä. Onneks jäi siemeniä.
Kylymä kesä ei näille oo mieleen!

Lopuks laitan marjaisen kuvan. Säilörehunteko on männeillään ja päivällä siellä ol päiväkahvilla täytekakku kuuvesta marjasta. Vadelma ol täytteenä. Kuvvoohan en muistanu kakusta ottoo ja lopuista marjoista keitin hillon. Pensasmustikat on nyt meillä ollu 9vuotta ja tänävuonna on satoa  suatu runsaasti. Karviaisia, vadelmaa, mustikkaa, mansikkaa ja herukkaa on hillossa.

Omenista Huvitus on nyt syöntikypsee ja runsaasti on syötykin. Ei oo kääriäisen reikiä tänävuonna.

Ens viikosta on luvassa kaunista ja lämmintä. Vettä on nyt suatu ja ois hyvä noitten viljojen valamistumisen suhteen säitten pouvistuu!

Kiitos kun kävit plogissani!

Ompahan kesä!

Meillä on kylymä! kaks viikkuu on pohjosesta ollu ilimavirtaukset ja lämmintä tänäkin uamuna seihtemän astetta. Päivällä muutama aste enemmän. Kasvillisuus ei jalakojaan jatka, vettä on suatu nyt ihan mukavasti, vaan kylymyys jarruttaa. Yhtään daalian kukkoo ei vielä oo näkyvissä, pienet nuput on näkyvissä, kaikissa ei niitäkään. Viljojen valamistuminen mietityttää, tarvihtooko puimurii pellolle ajoo ennen talaven tuluu! Tämä keski-karjala on kärsiny erikoisen hankalista ilimoista kevväästä lähtien!
Yläkuvaks vaihoin lumpeen kukan. Soutamalla käytiin Anttilanlahessa kahtomassa kun valkolumpeet ovat kukassa. Se on metka kasvi. Kukka on vuan uamupäivän auki, iltapäivällä supussa. On se upea kukka!

Touhuu on ollu runsaasti. Olli ol perheineen kesälomalla ja miulla män Esterin kanssa aika mukavasti. Huimoo on kehitys tuossa iässä. Yönsä nukkuu Ester hyvästi, melekein kellon ympäri, eikä inahustakaan myö yöllä kuultu. Niinhän se isänsäkin ja Villekin nukkuvat pieninä. Kahen viikon piästä tehhään reissu sinne piäkaupunki seuvulle synttäreille. Kokonaista 1 vuosi tulloo täyteen kullanmurulle.

Kylymyyvestä huolimatta kuitenkin kukkia on näkyvissä. Lumikärhö Summer Snow ja kärhö jonka nimmii en nyt sua mieleeni, oiskohan lyhtykärhöjä? on nätti yhistelmä. Tuo lumikärhö ryöhyvää jokapaikassa. Ainakin neljä metrii pitkät on köynnökset ja nousoo vieressä olevaan luumupuun latvaan. Ei se tuessaan kestä!
Mantsuriankärhö joka kuuluu lumikärhöihin,  sillon tappotaavii edeltävänä kesänä kukki ihan mahottomasti, nyt sen hankalan talaven jäläkeen on muutama kukkiva köynnös.

Hyvän tuoksunen on ja kaunis tämäkin.

Tarhalyhtykärhö Princess Kate kukkii pionin piällä ja runsaasti on vielä nuppuja aukiimatta. Kukkii myöhään syksyllä.
Isokukkasiakin on kukassa.

Rantapenkissä lapinnauhukset ja breeriamesiangervo kurkottelevat korkeuksissa. Tuo breeriamesiangervo on levinny jo mukavasti. Pikkusen kuvan reunassa näkkyy virginiantädykettä. Korkeista perennoista tässä penkissä on vielä purppurapunalatva, joka ei vielä kuki.


Varjoliljat ja marhanliljat kukkivat myös kauniisti jo joitakin viikkoja sitten. Näistä kaunottarista oon erikoisen ilonen. Ensimmäisen kukan tek punanen kanadanlilja ja on mielenkiintosta nähä onko kasvutapa samanlainen kun tuolla keltasella sisarella. Kaks vartta kasvatti tämä punanen ja luulin sen jo hävinneen kokonaan. Korkeutta ei näille nyt kuivuuvesta ja kylymyyvestä johtuen tullu ja tuo keltanen ei jaksanu kerroksia monia tehä.

Liljoissa värililjat on kukkinu ylenpalttisesti. Tiikerililja vielä on nuppuasteella kuten jalommatkin lajit. Nupulla on ensimmäiset puuliljatkin. Myyrä ol syöny talaven aikana kaikki sahramililjan sipulit ja nyt on miun valakosipulin kynsiä laitettava liljojen ympärille.

Käsitöitä en juurikaan kesällä tie, nyt on poikkeus!

Kesäkuulla kerroin Heinäveden tilkkuplaneista ja sinne mänöstä! Kurssi kesti kolome päivee ja olivat mukavat päivät. Uamusta iltaan ommeltiin ja leikattiin. Aiheena ol eläimet. Miullapa olkin muut suunnitelmat.

Otin kuvat näistä ja tein miekin ketun nuaman harjottelutyönä. Lintuja ja kissojakin muut tekivät ja peittoja ja lemmikin alustoihin hyödynsivät näitä plokkeja.

Mie tein liinan puutarhapöyvälle syksyy silimälläpitäen. Keväisempiä liinoja miulla on kukkaisia ja vaaleampia.
Kaikki sai alakunsa jo toistakymmentävuotta sitten! Oltiin Kanadassa käymässä ja tie vei Quebegin provinsissa Amish kylän ohi. Siellä kylässä män ällistellessä sitä meininkii ja kaupassa en älynny heijän taidokkaasti tehtyy liinoo ostoo, ois ollu värikkäitäkin töitä tarjolla. Tilkkutyöt hyö ompeloo käsin, sähköjähän heillä ei oo. Jäi  harmittamaan kovasti ja ajattelin ommella nyt sellasen värikkään.
Keväällä sain antikvariaatista tilattuu KAFFE FASSETIN tilkkutöiden taikaa kirjan. Oon jo pitemmän aikoo ehtiny hänen kirjojaan ja ihastunu värikkäisiin geometrisiin kuviohin.
Fassettihan painattaa kankaat Intiassa ja raidotus on jo kuvottu kankaaseen. Suomessa ei näitä kankaita oo myynnissä ja vähemmän näyttäs olevan muuallakin kuin tuolla amerikoissa.
Kankaaks tilasin Tilkkutexistä Batiikkilajitelma 'Jelly roll' ja viis senttiset kaitaleet leikkasin er levysiks kaitaleeks joista sitten ompelin noin 12cm. pintoja.
Ensimmäisessä kuvassa on miun ensimmäinen koneompelutyö. Alakoulussa tehty neulatyyny, ikkee suattaa olla jotakuinkin 50 vuotta ja  sitä miulla tulloo neulatyynyistä eniten käytettyy. Villasta on täyte ja neulat sujahtaa hyvästi siihen.

En ajatellu kaitaleitten levveyttä enkä värejä erikoisemmin. Yllätin itseni  ja ihastuin noihen poltetun oranssin sävyihin ihan erikoisesti. En oo tähänasti ollu oranssin ystävä. Ois näitä värejä kaitaleissa suanu olla enemmän.

Valamis liina, ohut puuvillavanu on välissä ja vanhasta kankaasta on vuori.
Ja jotta värejä riittäs pöytäryhmässä, kuvan otin myös tuoleista. Niitten päälliset on jo ollu vuosia. Nypläyspiirin opettaja ol marimekolla ompelijana ja hiän toi miulle niitä leikkuutähteitä pyytämättä. Kun ties miun ompelevan. Muistan kun mietin, mitä niistä tekisin kun ovat niin voimakkaita värejä ja tilikut ol pieniä. Tumma sininen kehyksissä yhistää ja vähän hillihtöö tuota väritystä. Eipähän monesti oo tänäkesänä istuskeltukaan pöytäryhmän iäressä kahvittelemassa. On ollu niin kylymät ilimat!
Alemmassa kuvassa on värit vähän hämäkät.

Liinahan poiki meille sitten bileet! Ajattelin kuhan tuohon mehtäalalle suahaan muuri tehtyy ja liina valamiiks on meillä kekkerit ja Olli on lomalla. Liina uuvistettiin sitten illalla ja sukua käy Esterii tapaamassa ja ol siinä tytöllä ihmettelemistä, kun ol vieraita niin monta. Muurista ja mehtäalasta on seuraavassa postauksessa.

Toivotaan syyskesästä kaunista ja lämmintä, ihan noitten viljojen tautta. Kuivuus on koetellu muualla suomessa ja meillä kylymyys. Yhellä viikolla ol muutama hellepäivä.
Uunii meinattiin lämmittee tännään ihan lämpimän vuoks. Samalla ohrapuuron suap iltaseks. Marjasopan kanssa on herkkuu. Mustikoita ei tiällä ollu. Nuuksiosta Ollin pere ol paljon tänäkin vuonna suanu kerättyy. Ester ol mukana ollu ja nukkunu päiväunensa siellä. Kuvia laittovat kun viltillä istuu ja varvuista noukkii mustikoita. Kova tyttö on marjoja syömään muutenkin ja vadelmia mehästä Pia keräs herkuiks. Viinimarjatkin männöö vähän irvistellessä!

Kiitos kun kävit blokissani.

Mummolan meininkii!

Torstaina suatiin kauankaivattuu vettä, kymmenkuntamillii satel hissukseen. Kuivaanmuahan se ol tarpeen ja viljanorraille ja säilörehunurmille parasta pitkän kuivuuven jäläkeen. Puutarhoo ollaan kasteltu letkuilla, uppopumppu on laiturin reunaan sijottuna koko kesän ja se on oiva apu. Satamalla satanutta vettä ei kuitenkaan mikkään kastelu voita! Kasvustot on nyt reheviä, rikkaruohotkin! ja kitkemistä on ollu ja on etteenkinpäin.

Sormustinkukat on vallanneet tämän penkin. Ikkunanalla on pionipenkki, aika sekalainen. Kuolan- ja ruusupionin alotellessa. Nyt on kukassa, (alla olevat pionikuvat samasta penkistä). Keväällä nyhin noita sormustinkukkia pois paljon ja katkon nyt kukittuu pois niitä siementämästä.

'Karl Rosenfield', taustalla, tälle kerittiin uus tuki laittoo kevväällä. Raudotusverkosta, metrinen tuki tehtiin ja se on hyvin riittäny tukemaan kukat. Perällä vasemmalla 'Sarah Bernhardd' ja etualalla 'Dr. Alexander Fleming' jäi kunnolla tukematta samanlaisella tuella kuin tuo tumma ja kukkien painosta taipuvat. Ens kevväänä jatketaan tuota  tukien tekemistä! Rullatavaroo on tuo verkko ja tais olla 3millistä lanka. 'Festiva Maxima' Huitel puolessatoistametrissä ja sillä ei metrinen tuki riittäny. Tuettiin lisäks kepeillä ja vihreellä matonkutteella.

On vähän valju kuva Maximasta. Kärhö 'Prinses Kate' nous 'kirsikaks kakkuun', satteessa taipu kukat vielä alaspäin ja ensimmäisen kerran juhannukseks kunnon kimpun ruahin ottoo pöyvälle.

Tässä 'Barbara'. Tähän penkkiin oon istuttanu isokukkasta vanhoo vaaleanpunasta jörinii, asterin taimia, hämähäkkikukkoo (sain itämään 12 valakosta ja 4 punasta), jättiverbenoo myös on. Kärhöjä ja liljoja myös kukkii ja oon tavotellu koko kesän kukintoo.
Pionia miulla on muissakin penkeissä ja ne vasta pulleita nuppuja rupivaa aukomaan.

Tukiasiat on miusta haasteellisia. Velpoika on miulle hitsannu muutamia hyviä tukia, sano nyt lopettavansa ja Pekka ei rytmihäiriö tahdistimen tautta sua hitsata. Ville ei ruppii semmosii töitä tekemään ja onhan hänellä muutakin työtä, vaikka toisille antoo! Ammattikoulukohan on seuraava vaihtoehto. Halluisin kauniita, tarpeeks korkeita kestäviä tukia. Kärhöille korkeita. Raudotusverkostakin suap rautalangalla kohtuullisia, kantti kertoo kantti.

Köynnöshortenssia taustalla ja etualalla perhoangervo. Kukkien muoto tässä ihastuttaa. Toinen herkkä ja toinen runsas. Ihmettelin miten tuo vasen reuna kuvasta on tuommonen, siinähän on valotoloppa! Sullautuu kyllä hyvästi reunaan.

Aitan piässä karhunvadelama 'Sonja' kukkii kovasti. Paikka on paahteinen ja himoitsen sitä piikitöntä siperialaista karhunvadelmoo tuohon toiseen laitaan seinee. Tullookohan aikanaan läpipiäsemätön viidakko tästä, pyrkii kovasti pois isosta rumpuputkesta.

Pensasruusuista kukassa nyt. 'Ilo'

Autotallin nurkalla 'Sävel' ja alla 'Lumo' Kauheine piikkeineen.

Kauniita ovat ruusut, ihan kotimaiset jalosteet. 'Ilo'  kun käyp kukkimaan, tulloo haikii miel ja mieleen äitvainaja ja se kun isän kanssa tulivat aina sitä kahtomaan. Äit nyt sieltä pilivenreunalta kahteloo ja isä joutu kevätkesästä hoitokottiin, kun ei pysy pystyssä ja jalat ei kunnolla kanna. Mittään ei löytyny tutkimuksissa syytä. Yksinasuminen ei onnistu.
Siirrettiin Iloa, tuohon mehtäalallekkin.

Valtavaks ryöhähti tuo valeangervo. kyökin 120cm. ikkuna taustalla. Harmittaa tuo talon väri, miten kuva muuttaa harmaan siniseks!

Taisteluu on tehty rantapenkissä ja toivottavasti tuotti tulosta. Viimekesänä otin kukkaystävältä revonpappuu ja rantapenkin piähän sen tökkäsin vuottamaan tuonne mehtäalalle piäsyy. Sepä tykkäskin paikasta ja tänävuonna rupes piippoja tekemään sinne sun tänne, nurmikollekkin. Piippa kun ilimesty otin ja nyhin pois, mitä enemmän nyhin, sitä hanakammin tul uusia. Lopulla turvauvuin
roundoppiin ja myrkytin piäpuskan ja ilimestyvät piipat. Ei auttanu ja uusia vuan putkahtel. Pelekäsin sen valtoovan koko penkin ja eikun kaks viikkuu sitten ruvettiin kaivamaan sitä pois.  Myrkytyksessä osumoo sai kukintoonsa alottava kurjenpolvi ja esikoita. Juuret ol oikein elinvoimasia, pieniä silimuja ol siellä mullanalla vuottamassa pintaan piäsyy ja  toivottavasti kaikki suatiin pois. Kurjenpolovet, mitkä ol siästyny istutettiin puhistamisen jäläkeen takasin ja toivon niitten toipuvan.
En kuuna kullanpäivänä ennee tuota kasvii kahokkaan. KAUHII kokemus ol. Pilvikirsikka kuajettiin pois ja pienet taimet myrkytin. Kantoon, joka kymmeneen vuoteen ol kolomekymmensennttiseks kasvanu Pekka sahalla kuopan tek ja siihen ihan laimentamatonta kyseistä ainetta kuajettiin, ahnaasti on imeny ja monesti on lisätty liäkettä. Mie ihan trauman sain näistä kahesta kasvista. Onko kolomas jo vuottamassa. Mongolianvaahtera on täynnä kukkia ja tutkin niitä, osassa on lenninsiivet ja rupivaako niistä kasvamaan uusia!

Onneks penkin toisessa piässä on kaunis kurjenpolvikasvusto, jos ei selevii revitty.

Oiskohan Tarhakurjenpolovi 'G. x magnificum', nimlappu on katteissa ja en ennee muista oonko ostanu vai suanu alun. Ihan kommii kasvi jokatappauksessa. Kookas kasvusto on ja kun aurinko kiäntyy penkistä pois, kukat ihan hehkuu siniliilana.

Lopuks sitten hellä tapahtuma, munat on kuoriutunu.

Kranssi sai asukkaita. Pikkulinnunpesä ilimesty tuohon ja en tunnista tuota pikkulintuu. Kuvan kun otin, hättääntyneenä emo lentel, enkä kiusoo enempee. toivottavasti pojat nähhään ja tunnistettaan.

Kauniita kesäisiä päiviä ja kiitos kun kävit blogissani!

Juhannusterveiset!

Nyt piäsin puutarhablogihin vierailemaan. Kuviensiirto ja kommentointi tökki jonkunaikoo. Ollin perhe tul juhannuksenviettoon ja sain häneltä apuja tähän ongelmaan!

Juhannusviikko olkin meillä kiireinen. Säilörehunteko siiloihin ol ja Helenalle työvuorot sattu just sillätavalla, jotta mie olin rehuntekijille muonamestarina ja ensimmäinen juhannus kun en karjalanpiirakoita leivinuunissa paistanu. En oikein kerinny ja hellekkin ol syynä. Vettä kaivattas nyt viljanoraille ja heinäsängille!

Läkähyttävä helle on onneks loppunu ja siedettävä ilima on tällähetkellä.

Puutarhassa on kukkeinta kukintoo ja pionit on nyt piäosissa. Kuvat laitan nyt luonnonkukista. Juhannusaattona kun työt on suatu tehtyy ja tupa siivottuu on miulla perinne käyvä luonnonkukista kimppu pöyvälle. Seppeleissä alempana on samoja kukkia, päivänkakkara, harakankello, hiirenvirna, suolaheinä, apila, koiranputki, poimulehti ja niityleinikki ol tälläkertoo.

Valkolehdokit ulukosaunan vieressä kukassa ja tuoksu leijuu ilimassa illalla. Ilokseni ovat levittäytyneet ihan isommalle alalle vanhassa koivikossa. 

Tänäpäivänä meillä olkin vieraita ja pienet serkukset malttovat kuvassa olla. Luvan kysyin ja julukasta suan kuvat.

Ester mietteliäänä nurmikolla kukkaseppele piässä. Ja sitten serkukset. Inna ja Ester.

Ester ol kovasti kiinnostunut Innan seppeleestä. 

Kun vuan terveinä kullanmurut saisivat olla, on hartain toiveeni. Ollilla alakaa kolomen viikon piästä kesäloma ja sitten suan hellitellä pitemmän ajan Esterii. Vauvauinnissa on jo käyny Ester ja ei vettä pelekee. Järveen uimaan nyt illalla meinovaat viiä. Tiiä minkälainen vespeto hänestä tulloo kuhan vähän kasvaa. Hyvä uimataito ois tarpeellinen osata ja tiällä on oiva tilaisuus sitä opetella tulevaisuuvessa. 

Taustalla sormustinkukat jotka on myrkyllisiä, tarkasti vahittiin jotta eivät koskemaan noita piässeet!

Mukavoo juhannuksen jatkoa ja kauniita kesäpäiviä teille.

Kiitos kun kävit blogissani!