perjantai 28. kesäkuuta 2019

Mummolan meininkii!

Torstaina suatiin kauankaivattuu vettä, kymmenkuntamillii satel hissukseen. Kuivaanmuahan se ol tarpeen ja viljanorraille ja säilörehunurmille parasta pitkän kuivuuven jäläkeen. Puutarhoo ollaan kasteltu letkuilla, uppopumppu on laiturin reunaan sijottuna koko kesän ja se on oiva apu. Satamalla satanutta vettä ei kuitenkaan mikkään kastelu voita! Kasvustot on nyt reheviä, rikkaruohotkin! ja kitkemistä on ollu ja on etteenkinpäin.


Sormustinkukat on vallanneet tämän penkin. Ikkunanalla on pionipenkki, aika sekalainen. Kuolan- ja ruusupionin alotellessa. Nyt on kukassa, (alla olevat pionikuvat samasta penkistä). Keväällä nyhin noita sormustinkukkia pois paljon ja katkon nyt kukittuu pois niitä siementämästä.


'Karl Rosenfield', taustalla, tälle kerittiin uus tuki laittoo kevväällä. Raudotusverkosta, metrinen tuki tehtiin ja se on hyvin riittäny tukemaan kukat. Perällä vasemmalla 'Sarah Bernhardd' ja etualalla 'Dr. Alexander Fleming' jäi kunnolla tukematta samanlaisella tuella kuin tuo tumma ja kukkien painosta taipuvat. Ens kevväänä jatketaan tuota  tukien tekemistä! Rullatavaroo on tuo verkko ja tais olla 3millistä lanka. 'Festiva Maxima' Huitel puolessatoistametrissä ja sillä ei metrinen tuki riittäny. Tuettiin lisäks kepeillä ja vihreellä matonkutteella.


On vähän valju kuva Maximasta. Kärhö 'Prinses Kate' nous 'kirsikaks kakkuun', satteessa taipu kukat vielä alaspäin ja ensimmäisen kerran juhannukseks kunnon kimpun ruahin ottoo pöyvälle.


Tässä 'Barbara'. Tähän penkkiin oon istuttanu isokukkasta vanhoo vaaleanpunasta jörinii, asterin taimia, hämähäkkikukkoo (sain itämään 12 valakosta ja 4 punasta), jättiverbenoo myös on. Kärhöjä ja liljoja myös kukkii ja oon tavotellu koko kesän kukintoo.
Pionia miulla on muissakin penkeissä ja ne vasta pulleita nuppuja rupivaa aukomaan.

Tukiasiat on miusta haasteellisia. Velpoika on miulle hitsannu muutamia hyviä tukia, sano nyt lopettavansa ja Pekka ei rytmihäiriö tahdistimen tautta sua hitsata. Ville ei ruppii semmosii töitä tekemään ja onhan hänellä muutakin työtä, vaikka toisille antoo! Ammattikoulukohan on seuraava vaihtoehto. Halluisin kauniita, tarpeeks korkeita kestäviä tukia. Kärhöille korkeita. Raudotusverkostakin suap rautalangalla kohtuullisia, kantti kertoo kantti.


Köynnöshortenssia taustalla ja etualalla perhoangervo. Kukkien muoto tässä ihastuttaa. Toinen herkkä ja toinen runsas. Ihmettelin miten tuo vasen reuna kuvasta on tuommonen, siinähän on valotoloppa! Sullautuu kyllä hyvästi reunaan.


Aitan piässä karhunvadelama 'Sonja' kukkii kovasti. Paikka on paahteinen ja himoitsen sitä piikitöntä siperialaista karhunvadelmoo tuohon toiseen laitaan seinee. Tullookohan aikanaan läpipiäsemätön viidakko tästä, pyrkii kovasti pois isosta rumpuputkesta.

Pensasruusuista kukassa nyt. 'Ilo'




Autotallin nurkalla 'Sävel' ja alla 'Lumo' Kauheine piikkeineen.


Kauniita ovat ruusut, ihan kotimaiset jalosteet. 'Ilo'  kun käyp kukkimaan, tulloo haikii miel ja mieleen äitvainaja ja se kun isän kanssa tulivat aina sitä kahtomaan. Äit nyt sieltä pilivenreunalta kahteloo ja isä joutu kevätkesästä hoitokottiin, kun ei pysy pystyssä ja jalat ei kunnolla kanna. Mittään ei löytyny tutkimuksissa syytä. Yksinasuminen ei onnistu.
Siirrettiin Iloa, tuohon mehtäalallekkin.


Valtavaks ryöhähti tuo valeangervo. kyökin 120cm. ikkuna taustalla. Harmittaa tuo talon väri, miten kuva muuttaa harmaan siniseks!

Taisteluu on tehty rantapenkissä ja toivottavasti tuotti tulosta. Viimekesänä otin kukkaystävältä revonpappuu ja rantapenkin piähän sen tökkäsin vuottamaan tuonne mehtäalalle piäsyy. Sepä tykkäskin paikasta ja tänävuonna rupes piippoja tekemään sinne sun tänne, nurmikollekkin. Piippa kun ilimesty otin ja nyhin pois, mitä enemmän nyhin, sitä hanakammin tul uusia. Lopulla turvauvuin
roundoppiin ja myrkytin piäpuskan ja ilimestyvät piipat. Ei auttanu ja uusia vuan putkahtel. Pelekäsin sen valtoovan koko penkin ja eikun kaks viikkuu sitten ruvettiin kaivamaan sitä pois.  Myrkytyksessä osumoo sai kukintoonsa alottava kurjenpolvi ja esikoita. Juuret ol oikein elinvoimasia, pieniä silimuja ol siellä mullanalla vuottamassa pintaan piäsyy ja  toivottavasti kaikki suatiin pois. Kurjenpolovet, mitkä ol siästyny istutettiin puhistamisen jäläkeen takasin ja toivon niitten toipuvan.
En kuuna kullanpäivänä ennee tuota kasvii kahokkaan. KAUHII kokemus ol. Pilvikirsikka kuajettiin pois ja pienet taimet myrkytin. Kantoon, joka kymmeneen vuoteen ol kolomekymmensennttiseks kasvanu Pekka sahalla kuopan tek ja siihen ihan laimentamatonta kyseistä ainetta kuajettiin, ahnaasti on imeny ja monesti on lisätty liäkettä. Mie ihan trauman sain näistä kahesta kasvista. Onko kolomas jo vuottamassa. Mongolianvaahtera on täynnä kukkia ja tutkin niitä, osassa on lenninsiivet ja rupivaako niistä kasvamaan uusia!

Onneks penkin toisessa piässä on kaunis kurjenpolvikasvusto, jos ei selevii revitty.



Oiskohan Tarhakurjenpolovi 'G. x magnificum', nimlappu on katteissa ja en ennee muista oonko ostanu vai suanu alun. Ihan kommii kasvi jokatappauksessa. Kookas kasvusto on ja kun aurinko kiäntyy penkistä pois, kukat ihan hehkuu siniliilana.

Lopuks sitten hellä tapahtuma, munat on kuoriutunu.


Kranssi sai asukkaita. Pikkulinnunpesä ilimesty tuohon ja en tunnista tuota pikkulintuu. Kuvan kun otin, hättääntyneenä emo lentel, enkä kiusoo enempee. toivottavasti pojat nähhään ja tunnistettaan.

Kauniita kesäisiä päiviä ja kiitos kun kävit blogissani!



33 kommenttia:

  1. Kesän lumoa!
    Sormustinkukat ja pionit kuuluvat rakkauskukkiini! <3
    Leppoisia kesäpäiviä sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Susanna.
      Ensimmäisen kerran sormustinkukat näin runsaasti kukkivat! Pitkään oon tätä vuottanu.
      Mukavia kesäisiä päiviä siullekkin!

      Poista
  2. Tuossa pionipenkissä on jotain valloittavan kaunista. Siellä ne ovat sulassa sovussa niin pionit kuin sormustinkukatkin. Yritin vuosia sitten saada sormustinkukkia kukkimaan tietyssä penkissä. Siirtelin taimia muualta ja koitin kaikin tavoin saada aikaan yhtenäisen sormustinkukkakasvuston. Ei onnistunut ja minä luovutin. Kukkikoon, missä lystäävät. Ja senhän ne tekevät. Täällä on tänä vuonna varsin vaisu sormustinkukkavuosi, minkä ymmärtää. Pari edellistä oli oikein runsaita. Levätköön välillä.
    Vettä saatiin keskiviikkona ja torstaina täälläkin. Torstaina vettä satoi pitkään ja kovastikin ja se oli kaikki tervetullutta. Silti on yhä aika kuivaa.
    En ole revonpapua koskaan ajatellutkaan istuttaa, vaan nytpä en ainakaan sitä tee. Olen useamman vuoden taistellut japanin/jättitatarin kanssa ja tuntuu, että vihdoin alat olla voitolla, joskaan en vielä voittanut. Tatar tekee valtavan juurakon, jonka pois saamiseksi tarvittaisiin kaivuri. Ihmisvoimat eivät siihen riitä. Samoin nyt yritän päästä yhdessä penkissä vuorikaunokista eroon. Kuvittelin kaivaneeni sen viime kesänä huolellisesti, mutta niin vain uusia taimia ilmestyy. Seuraan tilannetta ja kitken. Ellei se auta, kaivan koko penkin uudelleen auki. Jatkossa suhtaudun erittäin epäileväisesti kaikkiin helposti leviäviin kasveihin. Niistä tulee äkkiä riesa.
    Siellä ne pienet linnunpoikaset kasvattavat lentovalmiutta. Ovat löytäneet mielenkiintoisen pesäpaikan.
    Oikein hyvää viikonloppua ja alkavaa heinäkuuta sinulle Ulla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Between. Kyllä tykkeen nyt tuosta penkistä. Hyvä pari ovat pionit ja sormustinkukat! Ei onnistu sormustinkukkien ohjailu, ne vaeltaa kulkurin lailla ja ovat kyllä ihania. Kuivuushan se noitakin koettelloo.
      Ilimeisesti vähemmän teille sato. Mehtäpalovarotuksesta piättelen! Kymmeneen sentiin kastel muan tiällä ja ihan kuivoo on alla. Tuleva viikko näyttää satteiselta, mansikkatilallisille huono!
      Miulla ei keltasia kukkia oo kun muutama ja ajttelin tuohon mehtäalalle tekeväni penkin ihan keltavoittosen. Onneks en kerinny sinne viiä! Moinen kasvi pitäs hävittee yhettömmään taimistoilta. Noita levviiviä miekin kartan ja entistä enemmän kiinnitän huomioo näitten kokemusten jäläkeen. Homma on kaivoo pois juuria pienemmissäkin kun tattaressa.
      Mukava nähä pienet linnunpojat, rauhassa suavat olla ja lähtii mualimalle.
      Mukavoo pyhäpäivee ja tulevoo viikkoa!

      Poista
  3. Voi kun on kaunis pionien ja sormustinkukkien yhteiskukinta! Minä sain loppukeväällä purppurapunalatvan jakopalan ja sen juurakon seassa oli kasvin antajan sanoin "villilupiinia". Minä jo silloin arvelin, että onkohan revonpapua ja varmuuden vuoksi revin kaikki pois. Toivottavasti sain jokaisen juurenpätkän, ettei pian ole puutarhasani inhottavaa, keltaista maanvaivaa. Joillakin kasveilla pitäisi olla taimistoilla isot varoituskyltit, että istutettava ainoastaan ruukkuun tai tarkasti eristettyyn paikkaan. Meillä on myös satanut muutamana päivänä. Ei vielä ihan kuivuudesta kärsitty, mutta hyvää sade jo teki. Sai lisäksi myös sadevesitynnyrin täyteen kasteluvettä, niin ei tarvitse vesijohtovettä käyttää. Onkohan kranssin asukas harmaasieppo? Sillä on ainakin tapana tehdä pesiä mitä erikoisimpiin paikkoihin. Söpö paikkavalinta kieltämättä. Hyvää viikonloppua ja kesäkuun loppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minna. Pionit on miun istutammii vaan sormustinkukat eivät oo miun aikaansuannosta. Kauniita ovat! Muanvaiva on tuo revonpapu, jos on kasvamassa. Oon sammoo mieltä jotta taimistoilla pitäs lakatit olla, mitkä on ärhäköitä levviimmään. En hirmusta koristearvuu niä tuon levviimisen tautta.
      Tulevalla viikolla on paljon satteita luvassa, ei miärällisesti. Jokapäivä kuurottelloo, jos ennusteisiin on luottamista. Taivaalta tullu ves on kullanarvosta ja hyvä kun talteen suapi. Harmaasiepoks miekin sen eilen hokasin, kun pensaan oksalla näin emon. Suavat olla rauhassa, herkästi poikaset liian aikaseen pesästä voip lähtii, jos häiritään. On se metka lintu pesäpaikkoineen! Mukavoo pyhäpäivee ja heinäkuun alakuu!

      Poista
  4. Kaunista kukintaa! Sormustinkukkia on meillä ollut kovin vähän tänä vuonna vaikken niitä ole mitenkään karsinut viime vuonna. Meillä on tulikukat ottamassa vallan muutamassa penkissä ja niitä täytyy alkaa rajoittaa. Samoin viiruhelpistä alkaa tulla melkoinen riesa kun en silloin joskus tajunnut sitä istuttaa juurimaton kanssa (vaikka enpä tiedä olisiko sekään auttanut).
    Suloisen paikan ovat linnut valinneet pesälleen.
    Mukavaa viikonlopun jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anni. Kaunisti kukkivat nyt, harmi kun pionien kukinta noppiisti ohi männöö. Kahtelis noita pitempäänkin! Meille tul sitä ukontulikukkoo multiin mukana ja sieltä tiältä aina joku pilikistää, lehet on kauniit en anna kukkii! Viiruhelpistä oon kuullu, peltoon jotkut viljelijät vuosia sitten sitä laittovat ja kaukolämpölaitoksiin poltettavaks paalasivat. Nyt sitä on hankala suaha pellosta pois!
      Ahkerasti ruokkivat vanhemmat poikasia, kranssin pesen kuhan poikaset lähtöö.
      Mukavoo pyhäpäivee ja heinäkuun alakuu!

      Poista
  5. Tänä vuonna tuntuu pionitkin olevan korkeampia kuin joinain muina vuosina. Tukia on vaikea löytää tarpeeksi korkeita ja kestäviä kaupasta. Jotkut rimpulatuet ovat katkenneet turhankin nopeasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vaalean vihreää. Viileä ja kostii alakukesä varmaan kasvatti pionitkin! Kaupasta ei tarpeeks korkeita tukia löyvä tai ovat mahottoman kalliita. Tuo rullatavara raudotusverkkuu on miusta hyvä pioneille. Korkeuven tuelle suap ihe miärätä ja tiällä ei koko rulloo tarvinnu ostoo.

      Poista
  6. Kauniita kukkia :) ja paljon:)))
    Ihania nuo sormustinkukat.kerrassaan.
    "rikkaruohoja ,huh´´´niitä on tälle suvelle riittäny:))
    ihanan kodin pikku-linnut saaneet:)),luottavaisia ihmisiin:))
    Suloisia kesäpäiviä Mummolaan :))
    Kiitos Ulla!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Liisa.
      Ihania ovat sormustinkukat (dikitalis), siitä on kehitetty ennenmuinoin syvänliäkettä rytmihäirihöin ja edelleen sitä käytetään.
      Luonto ei muata paljaana pie ja rikkaruohot valtovaat mullikon.
      Kyllä nuo pikkulinnut on metkoja, pesäpaikan harmaasiepot keksiit vaikka minne.
      Ihana sana, Mummola:)
      Sulosia kesäpäiviä sinnekkin Liisa!

      Poista
  7. Voi hitto - puolitoistametrinen pioni! On mahtikukka. Vuorirevonpapu on vallannut täällä entisen tallin sivupenkit kokonaan. Ei mahda mitään - tosin myrkkyvastaisena ihmisenä saatan taipua Rouduppiin. Ihan kamala kasvi, jota kenenkään ei kannata istuttaa mihinkään. Niitä juuria olen kaivanut monena vuonna, ja ne on varmaan yhtä syvässä kuin kortteellakin. Eli kahdessa metrissä. Tässä on vuosien taistelut tiedossa.

    Hurjan ihanan runsaina kukkii puutarhasi, ja tuo kranssin linnunpesä on kyllä tosi liikuttava! Onnea toivotan sen asukeille siiville pääsyssä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tita. Korkiiks kasvo pioni. On ylleensäkkin aika kookas! Hurja kasvuvoima on tuolla revonpavulla. En miekään ensimmäiseks myrkkyihin tartu, vaan ajatus siitä jotta mie riesaks jättäsin noita ärhäköitä levviijiä heittäsin, kauhistuttaa! Ei pilvikirsikastakann kymmenen vuotta sitten kukkaan sanonu sen levviivän ja nyt se taitaa listoilla jo seurattavana olla. Kortetta meilläkin putkahtelloo joistakin paikoista, se on heleppo kitkii. Hävittämmään ei sitä pysty. Metrien syvyiset on juuristot ja on luonnon omia kasveja.

      Kasvuolosuhteet on nyt mieleen kasveille! Kevään viileyvestä tykkäsivät, puissakin on hyvät vuosikasvut. Paikanhan keksivät linnut pesänsä laittoo. Poikaset kurkistelloot jo reunan yl ja muutamassa viikossa lentoon lähtööt! Ei voi muuta kun ihhailla suomen kaunista luontuu ja eläimistöö!

      Poista
  8. Hurjana on sinulla kukinta, piuninpeijoonit ovat ihan pitelemättömiä.

    Taidan olla maailman ainoa ihminen jonka pihalla (Espoossa) vuorirevonpapu kuoli ensimmäisenä talvenaan. Enää en uskalla yrittää.

    Sormustinkukkia pitääkin laittaa, joskus niitä pihassa oli mutta taantuivat mokomat, tai sitten kohdalle osui liian innokas kitkijämummo.

    Juuri tänään viimeksi manasin heppoisia pionitukia, Sarah B. makasi lappeellaan eikä aitasta löytynyt yhtään pätevää tukea, pitää lähteä rautavarastolta kysymään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hirnakka. Pionit on hienoja ja arvoperennoita. Ei suotta niitä kehuta!

      Ei kannata kokkeilla vuorirevonpappuu!

      Tiällä sormustinkukat viihtyyt erinomasesti, muatillla muutamia yksilöiä kukkii. Ovatkohan vähän kranttuja kaunottaria paikasta!

      Hepposii ovat valamiit tuet! Noppiisti verrko peitty lehdistöön ja on tanakka tuki. Onhan niitä varmaan myynnissä hyviäkin, hinta vuan tuppovaa olla miun rahapussille liikoo!

      Poista
    2. Klorofyllin sivuilta bongasin joskus takavuosina itse betoniraudoitusverkosta hitsaamalla tehtyjä pionitukia, olivat kyllä pätevän oloisia ja ihan takuulla ikuisia. Pitäisi sen verran hankkiutua hitsausoppiin, että saisi omat pensastukensa tehtyä!

      Poista
  9. Onpa runsasta ja kaunista kukintaa. Sormustinkukat ja pionit samassa penkissä näyttävät kuin satukirjan kannelta. Sormustinkukissa on kyllä se ikävä puoli, että ne tekevät niin valtavasti siementaimia, jollei kukkineita varsia katkaise ajoissa.
    Olipa tosi ikävä kokemus revonpavusta. Toivottavasti se nyt voitettu.
    Mistähän mahtaa johtua, että postauksesi eivät päivity iPadiin? Pöytäkoneelle kyllä.

    VastaaPoista
  10. Kiitos Kruunuvuokko kommentista. Mukavannäköset on pionit ja sormustinkukat yhessä. Siementaimia kyllä runsaasti tulloo ja nyhtäny kevväällä niitä oon pois ja katkonu kukkavarsia kukinnan jäläkeen. Hiekassakin kasvavat, sinnikäs on.
    Revonpapu ol ikävä kokemus. Tänävuonna oonkin uusissa hankinnoissa ensimmäiseks kysyny levviimisestä niin puilla ja pensailla, kuin perennoillakin.
    Tuohon päivittymiseen en ossoo kyllä mittään sannuu. Kyselmpä Helenalta jos hiän ossois siihen jottain sannuu!

    VastaaPoista
  11. Tukijutut ovat minustakin hankalia, koska en itse osaa värkätä juuri mitään. Ja pionit tarvitsevat aika vahvat tuet🤔
    Meillä revonpapu on paikassa jossa se pidetään trimmerillä ja r-leikkurilla kurissa. Minä tykkään kyllä kasvista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista Ritavuoren juurella. Tukiasiat on pohdinnassa. Jos on rehevee kasvuu tarvitaan vahvat tuet. Makuja on monia sanotaan, hyvä jos soppii rehentelemään ja ruohonleikkurhan sitä kurissa pittää!

      Poista
  12. Oiiih mikä ihana mummola meininki!! Olipa sitkeä kasvi tuo revonpapu! Toivottavasti ongelam on nyt voitettu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos SariHanne. Kauniisti kukkivat nuo sormustinkukat ja pionit. En nyt oo mittään havainnu piippoja tuosta revonpavusta, joka päivä kahtelen sitä kuitenkin! Sitkii kasvi on!

      Poista
  13. Voi, miten ihanaa kukkarunsautta! Tosi näyttävä yhdistelmä nuo pionit ja sormustinkukat. Kauniita kesäpäiviä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tiiu. Hyvin opivat yhteen nuo mummolankukat! Toivotaan lämpimämpiä ilimoja etteenpäin!

      Poista
  14. On teillä upea kukkiva piha tosi kaunis paljon iloa katseltavaa. Minullakin on revonpapua kasvamasse täytyykin ruveta repimään sitä pois hyvissä ajoissa ettei tule hirveää riesaa kun on noin kova leviämään !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Irma vastauksesta. Kova on revonpapu levviimään. Hävitin koko kasvin. Tännään käytiin kitkemässä yhen ladon vierestä jättipalsamii! Nuapurit olivat pihhaansa sitä aikonaan tuonu ja nyt se kuleksii minne sattuu. Sillä meiningillä hävitettiin revonpapu pois, jotta ei piäsis levviimään etemmäks!

      Poista
  15. Ihana tämä sinun pionien ja sormustinkukkien yhdistelmä. Pionien tuentaa olen myös miettinyt. Pitää kehitellä koska ensivuonna niitä varmasti tarvitaan jo.

    VastaaPoista
  16. Kiitos Nila. Nyt on kukintansa melekein kaikki sormustinkukat lopettaneet ja leikelly oon varret pois. Nuo tukiasiat on kovasti mietinnässä tiälläkin. Tanakat tuet on suatava, on ne niin painavat nuo kerratut kukat.

    VastaaPoista
  17. Onpa mummolassa hyvä meininki. Ihanan paljon sinulla on sormustinkukkia. Meillä on vain viisi, ja niistäkin nautin niin suunnattomasti. Meilläkin on revonpapua ja on aikamoinen riesa kun leviää niin runsaasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anneli. Tänävuonna sormustinkukat ihan villisti kukkivat. Toivottavasti siulla ei revonpapu joka paikkoo valtoo!

      Poista
  18. No jösses, kuinka paljon kauniita kukkia.

    Mulla on itellä tämä kesä ollut vihreämpi kesä, joten ihailen värikkäitä kukkiasi. En muista, koska olisin nähnyt noin upeita sormustinkukkia. Köynnöshortensiakin ihan valtava ja sellainenhan siitä tulee, kun kasvi viihtyy. Taitaa olla vuosien työ.

    Mukavaa syksyn alkua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Kukkivat nyt runsaasti nuo sormustinkukat!

      Köynnöshortenssia on ollu meillä kasvamassa 9vuotta. Istutettiin se issuu kivvii vasten ja toivottiin nousevan kivelle mehtäänpäin. Sepä kiänskin ihtensä valluu kohti ja piti tehä tuki sille. Hieno kasvi se on!

      Mukavoo syksyn alakuu siullekkin!

      Poista

Kevät mielessä.

 Jokohan ois kovimmat pakkaset ja lumisateet tältä talavelta loppunu! Meillä on ollu kovia pakkasia ja runsasta lumentuloa koko talavi. -36 ...

Suosituimmat artikkelit