Varisevia lehtiä

 Nyt on kelit muuttunu tuuliseksi. Eilen vielä kuvia räpsin mukavassa kelissä, mutta yöllä alako kovasti tuulemaan. Vettä ei oo paljon satanu ja kukkasipuleita piilotellessa, totesin muan olevan kuivoo. Kukkasipuleista senverran, tilasin tulppaaneita, mm. Darwin Hybrid tulips. Sipulien kokoluokka on XXL ja mahottomia monstereita olivatkin ja jos ei myyrä yhytä niitä, mielenkiinnolla keväällä vuotan kukkimaan. Ainahan mitä kookkaampi sipuli on, sen parempi. 

Samaan tilaukseen laitoin pitkästäaikoo myös hyödettävät joulutulppaanit. Jännä nähä onnistuuko jouluksi kukkiminen.

Pakkasella ei vielä oo meillä käyny, Daaliat on vielä penkissä ja eilen pelakuut vietiin vanhaanmökkiin talavehtimaan. Aikapaljon niitä onkin kerääntynyt. Kovassa tuuliaisessa ois riippuvat varmaan puonnu ja oksia katkeillu.

Ruska näyttäytyy vielä, ennenkuin tuuliainen riipii lehet puista, Tuurenpihlaja nyt vasta alakaa muuttoo lehtien väriä ja enemmän ruskeanoranssi on yleisilmeeltään.

Japaninvaahtera 'Dissectum' on punaisin väriltään tällähetkellä ja tämä talavehtii kellarissa. Mongolianvaahtera on vielä täysin vihreä ja keltainen on muilla vaahteroilla yleisväri. Koreanperhosvaahtera puotti jo lehetkin pois.

Mehtäalalla tähkävaahtera on kauniin sitruunankeltaisen värin suanu. 

Kymmenen vuotta kesti entiset risuaijan tolopat, jotka lehtipuusta siihenhätään laitettiin. Nyt on kuusesta toloppia uusittu, homma on vielä kesken. Aitaan suahaan materiaalii lissee nyt syksyllä. Koivuja kaadetaan rannasta.

Metrinen huntuvaahtera rupivaa värittymään, sormustinkukka on ruusukkeitaan juurelle tehny. Pois nyhän ne.

Pikkuherukka ja Japaninhappomarja on väriä ottanu ja autotallin päädyssä villiviini, virpiangervo ja juhannusruusu myös ovat kauniit.

Taustalla Serbiankuusta ja pihlajaa. Se on hetken punaruskeassa värissään tosi hieno.

Neilikkaruusu 'F.J.Grootendorst' vielä jaksaa kukkia ja koko kesän loisti kauniina.

Valtavat valkoposkihanhi miärät on tiällä ollu ja kun käyvät tuossa järvessä leppeemässä, kuuluu humahus kun lentoon lähtevät. Ei ministeri Mikkosta oo näkyny ohjailemassa hanhipelloille näitä.

Lopuks laitan kuvan miun nukkeharrastuksesta ja viimenen tekele sadepäivänä valamistu. Seuroon Kaffe Fassettii feispuukissa ja siellä näin erilailla toteutetun lumileobardin. Siitä idea kolahti. Suomessa Fassettin kankaita on hankala suaha, ainakin semmosissa väreissä mitä tarvihtis. Kangas ois pitäny olla mustat pallukat vaaleella pohjalla, nyt on toisinpäin.

Nukkemaaleilla nuo silimien keskukset maalasin ja kirjontalangoilla tein ripset ja ympärykset. Tämän tekemisessä opin, turha on männä 'merta etemmäks kalaan'. Karvakangasta on nuo karvat ja siinä olkin työmua löytee sitä. Sain tilaamalla. Lähi kangaskaupassa kävin hiljattain ja heillä on ollu sitä myytävänä pitkään. Ylähyllyllä ol ja sen tautta ei silimään sattunu aiemmin. Sain myös opin, sitä ei leikata, vaan repästään haluttu pätkä. Onneks en kerinny vielä leikata. Hame on tyllii ja organtsa päällä, jonka helmillä ja paljeteilla koristelin. 

Talavella voisin esitellä laajemminkin noita tekeleitäni.

Kiitos kun kävit blogiani lukemassa.