Hissukseen.

Otsikon mukaan tiälläkin hissukseen on käyty lähestymään talavii. Ens viikolle on ennustettu jo lunta ja ränteekin . Vielä on miulla puutarhahommiakin tekemättä ja tulppaanin mukuloita istutettavana. 

Nyt on ollu pitempi aika kun seleviin postausta tekemään. Puinnit tilalla loppuivat jo kuukaus sitten ja sato jäi puoleen normaalista. Kyntöjä on vielä tekemättä ja eihän se vielä varmaan maita jiävytä niin ne suapi tehtyy. 

Meijän porukan peruna kasvo hyvin! Mie pappuilin velpojalle kesällä kuivuuven aikaan, jotta mitenkä sille potatille käyp kun vettä ei saa. Sattu vielä hyvin hiekkapitoseen kohtaan kasvamaan. Niin veljeni sano miulle, jotta potatti ei tarvii vettä kun keittovaiheessa ja se kyllä nyt piti paikkoonsa. Suatiin suuri sato ja kuorineen keitettäviä perunoita on vähän. Muussi ja laatikko linjalla männään enimmäkseen.

Kellarissa ovat siellä lapsuuskodissani ja kymmenen tuommosta perunalaatikkoo suatiin. Lajikkeet tänä vuonna Colomba, hyvä yleisperuna. Uutuus meille, kehuttu punainen Motzar, ihana keltamaltoinen uuniperuna, ja kiusauskin tulloo herkullinen.  Siiklii ol vähän, sitä kasvatin myös laatikossa Rannanpihassa kesällä syötäväks. Yks uus jäsen suahaan meijän potatti kommuuniin, nuorin sisar ilimottautu ens kesälle mukkaan. Viis jäsentä +puolisot on sitten tässä porukassa. 

Puolukkoo ol nyt mehissä paljon ja myökin kerättiin sitä runsaasti. tein pitkästä aikoo viinihapolla mehhuu ja kyllä glökin pohjan suap maukkaan. Mehupulloista kuvan laitan kauniin värin tautta. Hyvin säilyy pullossakin ja pakastin suurimman osan. Mukava on viiä kyläreissullakin viemisiks.

Kasvihuoneesta oon melekein kaikki tyhjentäny, muutama chili vielä siellä on ja vaikka ei lämmitystä oo, kuitenkin vielä kypsyvät. Tulevalla viikolla raivataan tyhjäks, meillä ei tässä rannassa oo halloja ollu. Viinirypäle vuan sinne jiäpi. Riehaantu kesällä kasvamaan, jotta tuuletusikkunasta pihalle tul.  Kuvassa oon sisälle kypsymään ottanu viimesii kasvihuoneen kasvatuksii. Omenasato ol myös hyvä, loppukesän sateet kasvatti kokoa ja Antonovka ja ukonpuun omenia on varastoitu, säilyy sivu joulun. 

Miulle sattu muutama viikko sitten tapaturma ja se on hijastuttanu hommia. Oltiin tuolla mehtäalalla töissä ja Pekka kasvikompostii kiänti toiseen, etulaudat on irrotettavii ja ne ol siinä muassa vieressä. Mie mänin siihen jottain viemään ja en jalakoihini kahtonu, sen kerkisin tunnistoo kun kumpparin kärki pikkusen hipsahti lautaan ja kuavuin, mahalleni mätkähin, oikii olokapiä, oikii kätisellä tietysti eillä. Koski saakelisti ja ajattelin käsvarren katkenneen, ei onneks. Kuvassa käytti ja ei murtumiakaan oo, lihasperänen revähtymä varmaan. Saunareissulla oon järveen männy, jos se kylymä ves auttas tuohon vaivaan.Nyt suan jo ihe takin piälle. 

Pekka on auttanu daalian juurakoitten nostossa ja  ne on vanhassa mökissä kuivamassa. Pelakuutkin siellä talavehtii. 

Kellariin muatille viiään kuhan ovat kuivahtaneet. Nyt viimeset pelakuuamppelit sisälle otettiin ja eilen otin syksyllä kukkivat kaktukset sisälle ja viimeset keijunmekot varastoon vein. Keijunmekot ei vielä oo kypsyttäny siemeniään ja annan niitten rauhassa valamistuu. Kahon sitten leikkoonko emot vai viskoonko pois. Ahkeraliisat onnistu erittäin hyvin ja vuotin niitten tekevän siementä, ovat vissiin steriilejä ja en suanu kerättyy omista enskevääks siementä.

On meilläkin ollu ruskavärit nähtävissä. Mehtäalalla kukkii vielä kärhöt 'Ville de Lyon' ja valakonen 'Destiny' jonka kello on sekasin. Heinäkuulla vasta punnerti ihtensä näkyviin ja nyt on nuppuja usseita vielä aukiimatta.

Kermesmarja on kerenny kypsyttee marjansa, vaan syyskimikki 'Brunette' ei onnistunu kukkimaan, valakoset helemet jäi aukiimatta kukkavarteen.

Tuo mehtäala on jotenkin suppu mehän keskellä ja siinä lämpö viipyilöö pitempään kuin tässä rannassa. Kuva kermesmarjasta on viimeviikolta. Kauniit värit on pienissä Lännenpagodinkanukassa ja Dahurianalppiruusussakin.

Tässä Dahurianalppiruusussa on lehet kuin puolukassa ja osan on puottanu pois. Vielä on pieni, noin puolimetrinen. Innolla vuotetaan näitten kasvuu ja jos vielä kukkiakin näkis. Suojataan verkolla, tämän alueen läpi kulukoo pikkukauriit ja ne ei oo mittään syöny, vaan kaikki puut on suojattava jotta eivät hankoo sarventynkiään. Kesällä verkotettiin jo koristeomenapuu 'Dolko', Rusotuomipihlaja 'Härkätien Herkku', Likusterinsyreeni ja vaahterat. Pihtakuusien runkoon kun eivät piäse niin hampaillaan katkoovat oksat. Koko alue on aijattava ja osin jo aijattukin ja kuhan homma suahaan loppuun tulloo ne sitten tähän varsinaiseen pihhaan, ei hyvä juttu ensinnäkään.  

Kommein ruskapuu on meillä Tuurenpihlaja ja se on jo kookas puu, autotallii korkeempi, . Kuvan laitan nyt lehettömänäkin jossa marjat on puussa. Räkättejä ei oo tiälläpäin ja seurasin tinttien ja mustarastaitten syövän niitä. Mongolianvaahtera on normaalisti värjänny lehtensä punaseks, nyt ol ihan keltanen koko puu. 

Marjat ei paljon erotu, ennenkuin lehet lähti. Nyt on tuulinen päivä ja puu lehistä paljas.

Lämmin kesä on suanu havupuutkin käpyjen kehitykseen ja suvun jatkamiseen. Mehtäpuita en monesti oo nähny näin runsaasti käpyjä tehneen. Kuvat on Kanadanhemlokin pikkukävyistä ja tutkin niissä olevan siementä. Kokkeilen idättämistä. Alemmassa kuvassa Pensassembra on kehitelly oksien kärkeen mukavasti pieniä käpyjä. 

Kovasti koristeellinen pikkukäpy, oisko kaks senttii pittuus kanadanhemlokin kävyssä.

Monta luonnon tarjoamaa näytelmee on nähty. Suuria sinisorsaparvia muuttomatkalla on meijän rannassa nähty, usseina päivinä peräkkäin.Tuossa vanhassa kuusikossa ihmeteltiin kullanmurun kanssa kun mäyrä loppukesästä rupes huussinaan yhtä kuusen juurta pitämään, olpa tyttö kertonu isälleen kun kottiin mänivät, miten monta kakkakassoo olkin tehny, ruokavalio on sillä kasvisvoittoinen, mm. omenat ja pihlajanmarjat. Lähellä se varmaan asustaa, ei vuan vielä oo keksitty missä ja muatilalla on kommiit ketunpojat rehusiiloilla ja pihapiirissä vakituiset kävijät. Lähellä olevalla tilalla on kanoja ja ne nousivat yöks terijoensalavaan orrelle. Kettu vuotti puun alla kanapaistii, (nyt kanat on jo kanalassa) ja sillä ovat niin kauniiks ihtensä lihotelleet, miekin näin ne ja ei kapisia kettuja oo. Samoten muutama viikko sitten ol hirvisonni tullu lähelle navettoo. Koululaiset linja autosta olivat kuvanneet sitä. Kuus piikkii sarvissa puolellaan ol ollu sillä komistuksella.

Viimesen kuvat laitan ryhmäruususta. Kymmenen vuotta nämä on kasvanu tässä pionipenkin reunassa, iliman mittään temppuja talavisuojauksessa. Nimmii en löyvä mistään tälle kaunottarelle ja ehtiny oon kuvastoista mikä tämä vois olla. Kolome tanakkoo, piikkistä, pitkee 80cm. vartta ja nuppuja aukiimatta vielä. 

'Queen Elisabeth' kasvaa matalampana ja kukka on suurempi, löyhempi kerroksiltaan. Hieno väriltään!

                                                   

                                                               Kiitos kun kävit lukemassa!