Kesän makuja!

                                 Aika on noppiisti kulunu ja allakka elokuulle kiännetty!

Puutarha on ollu nyt vähän vähemmällä huomiolla viimeset viikot. Marjan kerruussa on aika vierähtäny. Heinäkuun puolessavälissä  kävin vanhemman pojan perheen apuna, lapsenlikkana. Tarha ol kiinni ja tyttö ol kotihoijossa. Vanhempansa tekivät etätöitä ja alottivat talon rakentamisen sinne piäkaupunkiseuvulle, mummo ol lapsenhoitoapuna! Siellä rakennustyömualla kun käytiin, niin työntelin Esterii rattaissa ja er teitä kulettiin. Näin upeita puutarhoja ja yhellä tiiliseinällä niin mahtavasti kukkivan 'Flammentanz' köynnösruusun. Käytiin myö mustikan kerruu Nuuksiossa alottamassa, mie keräsin käsin ja tyttö istu mustikanvarvikossa ja söi marjoja. Kun aika käy hänellä pitkäks mäntiin kalliolle evväitä syömään ja muutama käpylehmäkin tehtiin. Kovasti ol mustikoita ja sitä ihmettelin kun itikoita ei ollu! Nyt on heillä ja meillä marjat pakkasessa ja tiällä vielä mehtävatutkin on kerättynä. Muutaman purkin hilloo keitin. Lakalla alako marjasou.

Ruisleipee paistoin lauantaina ja samalla pullataikinaan mustikka-vadelma piirakoita tein. Soppaan ja piirakkaan marjoja vielä kerättään tarvittaessa. Ylenpalttisesti on ollu marjoja.

Säilöntäkin on alakanu. Avomuankurkkuja oon säilöny, kesäkurpitsoo ja lehtitillit oon pakastanu ja kanttarelleja kuivannu. Niitä on jotta livettää. Tattijakin ois, niitä en kerree.

Kanttarelleja on syöty , jotta korvistakin kohta ulos tullot!
Pehkomarjat alakaa kanssa kohta olla kerättävissä ja sitten omenat. Ei mittään kääriäisii oo niissä tänä syksynä.
Laitampa vielä kuvan mustikkapöperöstä. Talakkunaan tehtynä herkku. Puolukastakin onnistuu syksymmällä. Ussein on syöty nyt marjaikaan. Hämäläistä talakkunoo on jauhona.

Nyt alakaa hillitön kitkeminen tuolla mehtäalalla kun vuan poutoo on. Kummasti siellä on rikkaruohot käyny rehottamaan. Kukintookin on. Korkeita kukkivia esittelen nyt, alakuun tuolta mehtäalalta.

Kesällä kerroin tuon vaaleanpunaisen preeriamesiangervon siirrosta tuolta rantapenkistä. Tulhan siinä palanen tuota lapinnauhustakin ja sen otan pois tuosta angervoitten ryhmästä. Miun mittasina kasvaat ja satteet on suanu tuon kaunoangervo 'Plena'n kuatuilemaan. Muistuttaa miusta mesiangervoo lehiltään, vaan kukka on nappimainen. Kivi on näitten angervoitten välissä, keväällä veskin suattaa seistä hetkenaikoo. Toivottaan jotta eivät lähe kulukemaan.

Ruotsinköynnöskuusama alakaa kukkii uuvestaan, tämä pittää siirtee toiseen kiviryhmään. Tässä on vanhoo kantoo olevoo humaloo, joka vimmautu kasvamaan nyt kosteena kesänä ja ensimmäiset lonkerot on jo melekein kasvanu tähän. Humala suatiin muutama vuos sitten Pekan serkulta. En ikänä oo nähny semmosii kasvustoja. Villinä ol kiviraunion vallannu ja tukahuttaa muut siitä viereltä.

Armenian kurjenpolovelle uhkasin tässä varsinaisessa pihassa siirtoo kukinnan vähäisyyden takkii ja siirsin sen tuonne mehtäalalle. Ilimeisesti varjosempi paikka on mieluisempi, kukkinu on hyvästi ja muutenkin on hyvivoiva. Värikin on mukava.  Kilpiangervo on rinnalla.

En malttanu olla laittamatta tuolta mehtäalalta noitten kivien piällä olevasta Ruusuliisukasta kuvvoo. Kun keväällä ostin tämän ja tuolla varsinaisessa pihassa puolvarjossa koitin kukittoo, meinas tää henkensä heittee. Kun siirsin tähän varjoon kukkii kauniisti.

Keväällä meijän piti tehä näille tuvan ikkunan alla oleville muutamalle kärhölle korkiit tuet. Eipähän aikanaan keretty ja tarhalyhtykärhö 'Princess Kate' riehaantu kukkimaan tuossa puoltoista metrisen pioni 'Festiva Maxima'n piällä. Kukkia ja nuppuja on valtavasti!

Samassa penkissä  loistokärhö 'Multi Blue', tällä tuki ehkä on riittävän korkii. Yl kaks metrinen.

Tarhakellokärhö 'Rooguchi' kukkii etupihan penkissä. Kuva ei tie oikeutta värille, on hyvin tumma violetti.

             Vähän häikäsöö tuo auringonpaiste! Mantsuriankärhö ja liila harjaneilikka. Hyvä yhistelmä.

              Kuutamohortenssia talon itäpäädyssä alottaa hortenssioitten kukinnan. Ovat pieniä puita.

                              Virginiantädyke ja lapinauhus, näyttävä pari rantapenkissä.

Viimenen pioni lopettaa kukintoonsa varjosassa vanhanmökin päädyssä. Hauska kuva terälehtensä puottaneesta kiinanpionista 'Bowl of Beauty'. Keskus ja siemenkodat on kuin 'kulhollinen kauneutta' olevasta kukasta. Tämä on myöhänen kukinta ajaltaan.

Viimeset kuvat on vesiltä. Pojat naureksii meijän veneily harrastukselle. Suurinpiirtein yhen kerran kessään moottorvene  otetaan vesille ja se tapahtu nyt tännään. Myö ei kehata rällätä tuolla järvellä. Suareen kun marjaan tai muihin töihin männään ajetaan sillon. 25 heppanen on moottor ja riittää meijän tarpeisiin.

                                                                 Vesille venehen mieli!
                                     

                                   Kuka lie aikonaan Vonkasaareen kivistä merkin tehny!

Saaria on seläntakana. Ruote ja Papinsaari ovat saaria missä laivamerkit. Reimarien välissä on vettä 50 metrii ja syväystä vähintään, viitisen metrii!

                                                  Joka valopoijun piässä lokki päivysti.

           Vesipisaroitten tanssi veneen rinnalla. Järvessä vesi on lämmintä ja uitu on paljon.

                                        Ommaan rantaan saapuminen onnellisesti, iliman haverii!

Vettä on satanu nyt vähintäänkin riittävästi. Järvessä ves on laskenu, juoksuttaatko Venäjälle voimalaitoksiin, vai minne hävinnöön. Nyt sais pouvistuu ihan pitemmäks aikoo. Toinen säilörehusato ja viljojen valamistuminen ja poissuanti pellolta hankaloituu, jos aina vettä lossovaa.

                                                      Kiitos kun kävit lukemassa!