Meille tek talaven kertarytinällä! Tiistaita vasten yöllä sato railut kymmenen senttii lunta sulaan maahan ja jouluset on näkymät. Kerkisin onneks pionipenkin suaha valamiiks, mutta ruusujen talaviturpeet on vielä laittamatta, vai oiskohan hiekka parempi?
Syksy hurahti postauksia tekemättä ja harvakseltaan kävin kenenkään juttuihin kommentoimassa. Vaan kelataampa nyt vähän takasinpäin syksyyn.
Meillä ol yhtenä yönä koko syksyyn pakkasella, niinpä daaliat ei kunnolla kerinny kylymee ja vihreitä varsia ol suurinosa kun leikkasin ja juurakot nostin. Ovat tuolla vanhassa mökissä kuivamassa. Osa on hyvin kuivanu, mutta isokukkanen oranssi rupes kasvattamaan uusia varsia, nyhin ne pois ja kiäntelin juurakkoa jos nyt ymmärtäs levolle heittäytyy. Varsiakin lyhensin. Toivottavasti säilyy terveenä, vai pitäskö saunaan viiä kuivamaan!
Maljakkoon paljon keräsin syksyllä, yks kimppu ei pitkään kestä kauniina.
Mökistä otin kuivamassa olevista kuvan nyt ja kuhan kuivuvat viiään maatilan kellariin. Jostakin luvin paremmin säilyvän muovilaatikoissa kuin pahvilaatikoissa. Ihania ovat ja herkullisia värejäkin löytyy, vai mitä tuumootta melekein mustastakin?
Tais kyllä olla pilivinen päiväkin kuvaa ottaessani. Mutta oikiisti on tumma ja korkeutta 2,5m. Näitä erilaisia tummia on kolomii eri laista.
Siinä on Kangasalan talvi, sitten ukonpuun omenat ja oikiissa reunassa Pekka. Kaikki hyviä syönti- ja talouskäytössäkin. Pekka erikoisen makea. Omenat ja perunat on miun 'lempilapsia'.
Lumen sato nyt monelle kasville niskaan, kesken kukinnan. Myrkkyliljat, maksaruohot ja syysasterit siellä värjöttelee.
Siihempä sattu kaikki kolome samaan kuvaan. Tuo etualan syysasteri ei nuppujaan kerinny aukasta, vanha violetti maatiaislajike kukki hyvin vielä maanantaina. Samoin myrkkyliljat.
Kukkasipulit onneks kerkisin istuttoo, viimeset viimeviikolla. On vielä varastossa muutama pussi, tammikuulla ruukkuun laitettavaksi.
Tiistai aamuna olikin melekonen ylläri, miun piti olla Joensuussa Terveystalolla ennen kaheksoo, poloven mangneetti kuvauksessa. Ei hiirenhyppeemee ollu tällä tiellä, maantiellä joku auto ol kulukenu ja pikitie ol aurattu. On vihotellu polvi ja yritin terkkarin kautta lääkäriin, sanoivat fysioterapia ja polvituki. Ei lääkärin aikoo. Kaks kuukautta kuuntelin ja sitten yksityiselle, terveyskeskus maksun hinnalla. Lääkäri tutki ja ol sitämieltä, ei oo nivelrikko mutta kuvataan. Kuvaaminen ol kallis ja sitä ei Kela korvoo. Ensviikolla mänen kuuntelemaan vastausta.
Kaikenlaista seurattavoo on nyt ollu saaressa ja järvellä. Viikko sitten tuolla Asikonsaaressa, oisko ollu hirvet talavilaitumille siirtymässä. Ei oo koskaan aiemmin tavattu semmosia esiintymisiä. Saari on noin kaks kilometrii pitkä ja yhen kilometrin levynen. Tie kulukoo keskellä ja saareen on silta. Savonselän puol piästä Villen pienet koirat ottivat yhen ryhmän ajoon ja myöhemmin saaren keskipaikkeilta ajon ja ne hirvet uimaan lähtivät. Karkeakarvasii mäyräkoiria on nää hirmut! Kuultiin, jotta sieltä ol mehtämiehet jo useamman elukan suaneet aiemmin. Toivottavasti ovat jatkaneet matkoo, petäjätaimikot ja rauduskoivut ovat muuten vaarassa. Otan nyt metsäkeskusteluun senverran kantoo, kuusi valtaseks on mehät muuttumassa, just hirvien tautta. Hirvikantoo pitäs vähentee. Normisti siellä ei oo talavella hirviä. Suoraan veneellä matkoo tästä meijän rannasta on viitisen kilometrii ja autolla jos männään niin 60km. tuonne mehtään. Siellä on marjamuat miullakin ollu monena vuotena ja yhtenä syksynä puolukatkin meinas merihätään joutuu veneessä.
Viimeviikolla ilimesty tähän meijän lähelle laiva, kylätalon rantaan ja siinä ol pieni kaivinkone ja nippujen teko laitteet. Kovasti käy kiinnostamaan, mitä nyt tapahtuu! Puhoksesta olivat aiemmin viikolla lähteneet uittamaan puulauttoo, ne on pitkiä lauttoja, nippuja satoja. Hinur jyskyttää ja pässi puikkelehtaa sivuilla ja perässä. Olivat melekein piässy tuohon selänsuuhun, järvellä ol myrsky ja joutuvat pakittamaan. Tuon laivan takana on muutama saari ja sitten alakaa Savonselekä, sinne eivät lähe myrskyllä. Siinä rytäkässä osa nipuista hajos tuonne Harkonsaaren rantaan. Tämä pienempi paatti jotain valamisteluja tek, suurempoo operaatiota varten. Maanantaina siihen tul useita laivoja ja isompi kaivinkone jossa sakset puomissa ja niinpä vuan saivat puut niputettuu uudestaan. Pitkee päivee miehet siinä tekivät ja tänäaaamuna hämärän kahussa lähtivät jatkamaan puitten uittamista, Lappeenrantaan tai Varkauteen. Rantaan mänin kuvaamaan ja tuolla syväväylällä valot vilikuttelivat vuan. Tuon kalliokarhatsin takana se hinur vilikkaa. Monet värit ol laivoissa pimmiillä ja valonheittimillä kun loimauttivat, niin meijänkin rantaan valokiila ylsi.
Rantaan on pikkusen riitettä tehny ja matkoo tuosta laiturilta on vajaa kilometri tuonne valoihin. Järvessä vesi ei ennee laske, vaikka syyssateita runsaita ei ollukkaan. Keväällä voip kaivojen pohjat olla kuivana, onneks on vesijohto verkostot tässä kunnassa hyvät.
Samalla otin kuvia rannastapäin. Harvemmin niin tulloo tehtyy. Aika talaviselta näyttää.
Alapuolen kuva. Kyynelkoivu ei kerinny lehtiään puottoo, melekein jokavuos saman tekköö. Mutta ei haittoo keväällä uusien lehtien tuloa. Aika mehtäseltä meijän mehtäpuutarha näyttää. Tuolla koivunrungon takana on alppiruusuja etempänä ja atsaleat tännempänä, ne ei nyt kuvassa näy.
Magnolia 'Vanha Rouva' on vielä suojoomatta. Paljon on nuppuja tulossa, jos ei kylymä. Ovat vaaleita , isompia kuin pajunkissat, vaalea karva niissä on. Routamatto laitetaan ja tänäkesänä kasvo kovasti, ei ylletä kokonaan suojoomaan. Ylhäältä on ollu peitot auki aina, jotta lumi piäsöö sisään satamaan.
Tää taitaa olla nyt se sininen hetki, aamulla kaheksan maissa.
Marraskuun kaktukset on kukkineet hyvin, valakonen nuori tek vuan yhen kukan.
Kiitos kun kävit lukemassa!
