Voihan himmeli!

On tuas se aika vuuvesta, jotta juohtupa himmeli mieleen!
Sain myös vinkinkin laittoo siitä juttuu.
Himmeli ja olokikoristeet ovat kuuluneet ammosilta ajoilta muaseuvulla  joulunajan koristeisiin, saihan materiaalia omilta pelloilta kun ruista viljeltiin. Olokia käytettiin postoleihin (patja) kirjotinkohan tuon oikein, täytteenä ja miunkin vanhemmat ovat kertoneet, jotta aina ennen jouluu heijän lapsuuvessa olet petiin vaihettiin. On varmaan vaihettu välilläkin. Silloin ol ollu postolkangasta myytävänä ja se on kuvottu tos vahvaks ja tiiviiks. Nykysinkin myyvvään patjakangasta, se on kyllä siihen ennenaikaseen verrattuna ohutta retkuu! Postolin piällä ol ollu rökö, vastas pettauspatjoo, ensalakuun pellavasta toimikkaaks tehtynä ja myöhemmin kun ei ennee kasvatettu pellavoo, kalalangasta ja lakanakankaasta kuvottu poppanan tyyppinen.  Miulla on muutama niitä vanhoja tallessa, en vuan ruahi niitä missään pittee!
Ja olhan Jukolan veljeksilläkin oljet lattiilla Impivuarassa. Ja kun jouluiltana kävivät painimaan, sytty pirtti palamaan ja juoksivat avojaloin Jukolaan. Luntakin on suattanu olla paljon enemmän kun nyt! Ja matka korvesta pitkänpuoleinen!

Viime joulun alla juohtu miullekkin mieleen tehä tänne Rannanpihhaan himmel. Jätin ruisolesta tehyn  muatilalle tuvan kattoon pyörimään.
Tein sitten vähän modernimmat himmelit! Keräsin mehtäaukolta kastikkoo, korkii heinä ja taijetaan kasvattoo puutarhassakin. Se on jäykkävartinen ja soppii himmeliin hyvin. Syksyllä siinä on upeat violettiin viittoovat värit. Alimmainen lyhkäsin solomuväli on paksuin ja harmahtava, välioloki on pisin ja  kaunein, siitä sais suurempiakin töitä, neula pittää olla pitkä ja ohkanen.
Heinät varmaan muutkin on käyttökeleposii!

Tämä on kastikkoo ja roikkuna katossa koko kesän, lämpimällä veillä oon suihkuttanu varovasti. Värit on haalistuneet jonkunverran. Laitoin lasihelmen tuohon alas. Siinä pyörii hiljakseen.

Tähän keräsin järviruokoo ja siinäkin on kuniita värisävyjä, kunhan sen puhistelloo. Tähän käytin ohkasimmat, ylimmät nivelvälit. Tämä on kesänajan ollu vanhassa mökissä katossa roikkumassa.
Järviruokoo, kukintoja oon laittanu jouluseimen kattoon liimalla ja hyvin on siinä pysyny.

Tämä olokitähti on jo vuosia vanha ja ois vähän jo korjattavvookin.

Ikkee on tälläkin. Ulukoetteisen ikkunalla kesät, talavet! Jouluks tämä suap Muurlan ikkunakoristeen
kaverikseen ja se on punanen pallo savulassii ja siihen laitan tuikun palamaan sellaseen metalliseen aluseen, jonka ympärillä on metallinen torvi, johon on leikattu poron kuvia. Kun meille tulloo lapsia kyllään, vien heijät kahtomaan kun porot juoksoo. Lämpö tekköö sen liikkeen. Katosta ohkasella riimulla se roikkuu ja on miusta tosi kaunis. Oon huutonetistä sitä kahellu, ostasin toisen. Ei oo sattunu Tämä ol nyt aika vaikiisti selitetty, niin otinpa kuvan. Ei nuo verhon hapsut tuohon kynttilään mäne, vaikka siltä näyttää!

Molemmat tähet on ruisolesta tehty ja oljen kiilto on niin kaunista jotta sitä ei voita mikkään, tuo järviruokokin on hyvin samea näihin verrattuna.

Miulla on puhistettuu ruisolokii ja vielä lyhekkin, mistä tehä tännekkin oikii olokihimmel.
Himmelin hiljasta pyörimistä voip kahtuu pitempäänkin ja sillä on kyllä rauhoittava vaikutus!

Himmelikirjasta kahtelin osviittoo noihin himmeleihin.

Himmelit ovat suaneet uusia materiaaleja ja moderneja malleja, ja niitä tehhään kai tällähetkellä paljon, on valohimmelitkin ja eikös se terveydenhoidossakin oo ollu himmelit!

Kiitos kun kävit ja hyvvee viikonvaihetta!