Rannan pihassa

Rannan pihassa

maanantai 21. lokakuuta 2019

Juhlat on juhlittu!


Meikämummo täytti viikonlopulla pyöreitä vuosia! Pienet juhlat kotona järjestin ja vieraita ol parikymmentä. Tärkeimpänä pikkunen mummon kullanmuru Ester, vilikas pien tytöntyllerö. Ne kaheksan helmeä hampaina, nauravassa suussa, muistoissa sulostuttaa pimmeintä tulevoo vuodenaikoo.
Touhuttiin Pekan kanssa viimeviikolla. Mukava on juhlia aina välillä järjestellä. Puolukasta hyytelökakun ja kinuskikermakakun meinasin kuvata, aina se hötäkässä jiäp. Ois ollu kaunis punainen väri tuossa puolukkakakun pinnalla.
Lahjojakin sain!
Mm. Perhe muisti oopperalipuilla ja lähipiiri lipuilla, joulukuulla Savonlinnan tuomiokirkkoon Jaakko Ryhäsen jouluiseen konserttiin. Oon Ryhäsen fani ja yksin kun oon kuuntelen hänen levyjään. Multakuormakin keväällä sisältyy tähän lahjaan! Ystäväperhekkin muisti lahjoin. Onnitteluja tul kortein ja fasessa. Ei parempia lahjoja ois voinu toivuu. Ihania ovat kaikki!💗

Mehtäpuutarhasta löyty vielä kukat pöytäasetelmiin ja kauniiks vieraat sanoivat! Kuva tuolla ensimmäisenä, ois pikkusen pitäny pöydällä kiäntee, harmillisesti kaunis preeriamesiangervon kuihtunu kukinto jäi tuonne taakse. Oasis sieneen laitoin,. Tuota kehäkukkoo en voi olla ihhailematta! Lajike on Tarhakehäkukka 'Black-Centerred Orange Princess'. Vielä nytkin on kukkia ja se tumma, melekein musta keskus ja terälehtien alapinnan tumma väri on miusta hieno. Perjantai iltana sateella poimin nuo kukat ja vielä ovat kohtuu kuosissaan sunnuntai aamunakin. Juhlat ol lauantaina.
Samassa kuvassa olevan kuohuviininkin mainitsen. Ollin lakkiaisiin ensimmäisen kerran ostettiin, melekein kakskymmentä vuotta sitten  ja on siitälähtein aina kilistelty tällä kuoharilla. Italialainen 'Cancia Asti Dolce', makea ja herkullisen hedelmäinen. Eikä hinnaltaankaan paha, toistakymppii 0,75l. Ei hiivalle maistuva oo jälkimaku.

Nyt on lupaamani osa tuon mehtäpuutarhan ruskaväreistä! Talavemmalla esittelen tuota alaa tarkemmin!


Hopeavaahtera, kauniit hopean väriset lehet alapinnalta. Ei vielä oo parhaassa ruskassa. Suattaa puottoo lehet, eikä tämän kummaseks muutukkaan!


 Kiiltotuhkapensas, loistava syysväri. Keväällä kaks kappaletta istutin.


Rusotuomipihlaja, 'Härkätien herkku'. Kuva miun ois pitäny ottoo jo aiemmin, kaunis oranssinpunainen väri on.


Mongolianvaahtera, tulenpunasia lehtiä laitoin syksyseen ovikranssiin muutaman väriä antamaan.


Kranssi on ollu ovessa jo syyskuulta lähtien, kanadantuijan oksia. aronioo, mustilanhortenssian kuivuneita kukintoja ja kärhön siemenhahtuvat.


Revontuliatsalea 'Northern Hi Light'  Siirrettiin varsinaisesta pihasta viimesyksynä, valkokeltainen.


Mustilasta tilattu viimekesänä, Rh. hybridimix, arvotus miltä tämä näyttää, jos kukkia nähhään. Samassa postissa tul, 'Rh. Canadense', siinä ei ruskavärejä vielä oo ja kukinto pitäs olla vaaleanpunainen.


Monessa postauksessa leiskunu 'Illuusia', tämä ja 'Adalmiina' joka on vielä vihreä, siirrettiin tuolta varsinaisesta pihasta viimesyksynä. Sinne jäi 'Ruususen Uni' joka kevväällä kukki vaaleanpunaisena.
Tämä mehtäala on parempi näille ja alppiruusuille.


Tässä etualalla vähän epäselevä kuva kyynelkoivusta. On muuttumassa keltaseks. Tällä alalla on 'surukuusi' ja 'kyynelkoivu'. Oikiissa reunassa näkkyy 'Rusotuomipihlaja'.  Monet vaahterat ja lepät on jo lehtensä puottanu. Pensaitakin on, katsura ensimmäiseen pakkaseen puotti lehtensä, ohi kun kuljin, ihmettelin mikä näin hyvälle tuoksuu. Katsurahan se ol.

Kukkiakin mehtäpuutarhassa vielä ruska-aikaan on kukassa! Ihmeen myöhään ovat vielä elossa ja oikiistaan ei vielä mikkään oo kylymäny!


Komeamaksaruoho 'Herbsfreude' rinnallaan syysasteri 'Batricia Ballard'. Keväällä 2018 ostetut


5 eurolla ostetut kärhöt, valkoinen,Clematis'Destiny' ja Clematis 'So Many Blue Flowers'. Kauniisti ovat kukkineet ja nämä ehkä suavat siirron ens keväänä tuonne varsinaiseen puutarhaan. Viinikärhö 'Emilia Plater' suapi jiähä tällealalle, kasvaa tuon kiviröykkiön vieressä douglaskuusen kainalossa! Ahkerasti kukki laventelin sinisin kukin.


Ihanista ihanin kehäkukka, 'Black-Centerred Orange Prinsess' Kyllä oon ihastunu tähän ja siemeniä keräsin kuivumaan. Sateen jäläkeen ovat vähän nuokallaan.


Ruotsinköynnöskuusama, vielä on nuppuja ja on 'heräteostos', suap nähä mihin tulloo loppujenlopuks. Muitakin kukkia on siellä kukassa, nämä parhaina. Värit viehättää!

Sieniäkin tuolla kasvaa! Eilen kuvasin ja ihan napakat sienet on.







Ylinnä kärpässieni, valevahvero ja tuota alinta kehnäsienenä pitäsin. Tosin on tuossa lehtien seassa epätavallisen keltainen. Pulkkosientäkin siinä joitakin yksilöitä näky.

Nyt on ollu tätä touhuu ja en oo kerinny vastoomaan teijän posteihin, vaan kyllä tälläviikolla jo luen ja vastailen.

Tänäiltana oon tuossa kylätalolla kolomatta keroo järjestettävässä, opetushallituksen rahoittamassa digikoulutuksessa, Susirajan Digitaiturit on tämän opetuksen nimi. Meille se on maksuton ja älylaitteita siinä läpikäyvvään. Keväällä sitten päättyy ja on joka viikko. Hyviä tämmöset opetukset!

Kiitos kun kävit blogissani!



tiistai 15. lokakuuta 2019

Ruskaa meilläkin!

Osa 1. Laitan kuvia nyt tästä varsinaisesta pihasta ja seuraava postaus on tuosta mehtäpuutarhasta, sielläkin on värejä näkyvissä!

Nyt on luonto näyttäny parastaan. Värien yltäkylläisyys on tänä syksynä ollu tosi upeaa kahottavoo!

Viimeviikon alussa Ville sai kun saikin puinnit loppuun, vaikka vettä sato muutamana päivänä runsaasti, pellon pinta kesti konneet ja jyvät ol kuivia kun kärriin puotti, puimurin torvesta. Kauran helepeet suojovaa jyviä, on se luoja senkin nerokkaasti ajatellu! Vielä tiälläpäin rypsii ja osin kaurookin on puimatta.

Miekin mattimyöhäsenä sain linnuille talavievväitä leikattuu. Pekka jo rupes kyselemään, enkö meinookkaan toimeen tarttuu!


Kaheksan lyhettä on tuossa ja kuhilaan pellolle pystytin. Miun lapsena ollessa ruiskuhilaita pelloilla näky ja myö sanottiin niitä intiaanimajoiksi. Uuven härmän taonnan sirpin sain lahjaks ja sillä leikkasin tälläkertoo. Hyvä on. Kaks vanhempoo miulla on ja hyviä nekin muasepän takomat on. Siperiankurjenmiekat myös leikkoon sirpillä. Kären kun pujottaa lehtien alle ja nykäsöö, hyvin katkivaa ja joutusasti. Aitan katossa roikkuvat kuivamassa lyhteet, ei linnut eikä hiiret niihen piäse.

Aurinkoisina päivinä näky järvellepäin illansuussa, on ollu kultainen.



Alemmassa kuvassa ei tuulen virekkään käyny ja järven pinta ol aivan tyyni. Veden pinta heijastaa kuvan, kuin peili. Valakosta hahtuvapilivii ol taivaalla.

Hanhien muutoo vuan jatkuu, suuria parvia on ilimassa ja pelloilla. Meille rupesivat rantaan tulemaan ja hiippailin ison kuusen suojissa kuvan ottamaan, kyllä siellä joku parvessa miut älys, enkä ihan läheltä kuvaamaan piässy.


Arkoja ovat, eikä suvaita tuohon hietikolle niitä, jätöksiään tekemään.
Muitakin muuttolintuja on havaittu. Metsähanhet on sankoin joukoin lentäneet. Eilen pyrstötiaisten parvi koivuissa levähti.


Tänäuamuna hoksasin pihassa metsävaahteran, joka ol kaikki lehet puottanu, sitä mänin kahtomaan. Siemenhuiskiloissa rapina käy ja kahahin mikä tuommosta iäntä pittää, siinäpä ol punatulkut siemenillä  ruokailemassa. Muutama jäi kuvaan ja muut lehahti mehtään. Hauska asu tälläkin puulla ja ihaillen tiirailin punatulkkuja



Rannempana tervaleppien varjostama metsävaahtera on kauniin keltasen värin suanu. Mökkinuapurin puolta on tuon aijan takana ja portti aijassa on satunnaisia kulukijia varten. Ihan ei näy mökki ja harvoin hyö käyvät tiällä.


Tuurenpihlaja se ei petä millonkaan, värit leiskuvat upeina joka syksy. Marjoja kypsyttelin kerättäväks ja rastaat tyhjenti yhtenä päivänä koko puun. Ensimmäisenä söivät marjat tästä ja sitten tavallisista pihlajista!


Ruukussa, kellarissa talavetettava liuskalehtinen japaninverivaahtera 'Dissectum' on tosiaan verenpunainen ja tuossa vihreitten pesäkuusten ja alppiruusujen kanssa erikoisen hieno syysasussaan. Kun lehet tippuu, viiään se muatilalle kellariin. Keväällä on tarkkaan suojattava auringolta, jotta lehet ei pala. Pesäkuuset on lehtiharavalla putsattava ussiisti ennen talaventulloo, lehtiä ei voi jättee piälle, neulaset mustuu, jos lehet hautoo.


Tässä hieno combo, tuivio joka on käyny jo värriinsä vaihtamaan ja syksynen lamohietakirsikka. Autotallin vieressä.


Taustalla keltanen köynnöshortenssia ja punainen perhoangervo. Tuo perhoangervo on kookas ja tuettava on, muuten ryöhyvää pitkällään.




Kultahappomarja ja villiviini, autotallin piässä ja toisessa.


Kaunis punertava väri pikkutöyhtöangervossa.


Vielä sinnittellöö kruunuvuokko kukassa pionin suojissa. Pakkasta on ollu ussiina yönä, kovimmillaan -5. Pitäsköhän miun kaivoo nuo mukulat pois talaveks?

Nyt huomasin vasta, on jiäny kellertavien värien kuvat vähemmistöön. Kuutamohortenssia ja koivuangervo ol keltasia ja perennoissakin on kellertavia. Kuunliljat on jo kylymäneet!

Vaikka ollaan samoilla pihoilla, tie on välissä ja hiukan etempänä rannasta on tuo mehtäpuutarha, siellä vielä on kukassa moni kasvi. Särkyneet sydämmetkin vielä ovat täysin vihreitä lehiltään. Vanha kuusikko rannanpuolessa ja tuas tuon puutarhan toisella puolella, jättää kasvustot semmoseen lämpimään suppaan, johon ei pienet pakkaset pysty het alakuun. Sitä mie oon ihmetelly monet kerrat!

Ihmeellinen kesä säitten puolesta on takan ja vielä suahaan ihastella kaunista syksyy!

Kiitos kun kävit lukemassa!






perjantai 4. lokakuuta 2019

Lumihiutaleita hiljalleen!

Märkee ja kylymee on meijän syyskuu ja tämänkuun alaku ollu! Uamuyöstä rupes lumräntee satamaan joka muuttu aamulla lumeks. Viitisen senttii voi olla iltapäivällä muassa. Muatilalla on vielä kauranpuinti kesken. Kymmenkunta hehtaarii on vielä pystyssä, lum ja räntä suattaa sen kuatoo ja se vaikeuttaa hommoo entisestään. Poikkeuksellisen myöhään män viljojen valamistuminen. Syyskuun viimenen viikko pelasti paljon! Kaikki poutapäivät Ville ol puimurin kanssa pellolla niin pitkään kun kaste nous ja valtaosa sadosta on korjattu.  Lämpösumma on ollu heikko  ja tämä menny kesä on ollu tiällä huono, kylymä ja kuiva ja vaikka on suhusaitta satanu, mua on kuivoo. Pitkät kalsarit ja villasukat on ollu ihan vakiovarusteita jo kaks kuukautta!




Risupoikakin sai hatunlierin valakoseks, kohta tuuvvaan kottiin talaveks.


Hanhia muuttomatkallaan on tiällä valtavasti. Jo viikonpäivät ovat levähtäneet näillämain ja järveltä kuuluu semmonen kaakatus ja humahus kun lentoon aina lähtööt. Tänäpäivänä ovat ollu ihan sekasin,  lentelööt eistakasin kun pellot on lumenalla ja eivät syömään piäse, nyt kun ilima selekeytyy eivätköhän lähe matkoo jatkamaan. Järvessäkin niitä on ollu varmaan kymmeniätuhansia, Vienanmereltä valkoposkihanhija ovat.

Minnuu on mehtä pitäny omanaan, kyllä sinne vuan miel tekköö kulukemaan ja ei valamiita polokuja oo marjamaille. Puolukkoo ja karpaloo on ollu paljon, ussiimpaan huusholliin niitä suatiin ja pitkästä aikoo tein viinihapolla mehhuu puolukasta. Tänäpäivänä pullotin, osa män pakkaseen ja muutaman pullon heitin varastoon laitettavaks. Suonreiunoilla ol nyt mehukkaat puolukat, suopursu tuoksu voimakkaasti ja juolukassa ol upeat syksynvärit. Vieläpä ens kesän vadelmapaikatkin löyty matkanvarrelta. Ei ollu hirvikärpäsistäkään nyt riesoo, neljä vuan koko syksyyn oon  pyyvystäny hiuksista, vaikka hirvialueilla marjat ol. Laitampa kuvan mehupulloista, valo viäristää kauniin värin mehupulloissa ja leivänpaistopäivä sattu sopivasti tällepäivälle. Omenapiirakka ja perunalaatikko viikonlopuks valamistu leipien jäläkeen. Miulla onkin kässäpiiri viikonlopulla ja on Pekalle valamis ruoka lämmitellä. Sieniä ei kuivuuvesta johtuen ollu. Muutama kanttarellikastike syötiin, suola- ja langanvärjäyssieniä ei kasvanu kuin muutamia yksilöitä.


Tiällä Rannanpihassa männeellä viikolla otin daalianjuurakot pois kuivumaan, kaikki ei kerenny kukkimaankaan. Pöyvälle keräsin ison kimpun gladioluksia ja niissä tummemmat värit vasta pikkusen pilikottaa tähkissään. Keväällä puutarhamessuilta ostin 5kilon säkin ja esikasvatin ne. Tykkeen näistä ja joka kesä kasvattelen.


Jos vielä ilimat lämpivää, eikä yöpakkasia oo kerkiväät tummemmatkin aukoja kellonsa.

Syysmyrkkyliljoista muutamat lajikkeet kerkis kukkansa aukasta, ennen tätä myräkkee. Kauniita ovat. Toivottavasti vielä nupulla olevatkin aukivaat ja nämäkin vielä jaksaat pinnistellä. Ylinnä, Colchicum 'Waterlily', tämä kukki keväälläkin. Keskellä Colchicum 'Alsoplenum' ja alinna Colchicum 'Byzantinum'




Nyt ei oikein nuo kuvat tomateista sovi näitten kaunottarien jäläkeen!
                           


Tomatit kasvihuoneesta on kerätty ja outoja pihvitomatteja kasvo, en noita hirviötomatteja uskaltanu laittoo tomattisoseeseen, jos vaikka pattia rupivaa syöjiin kasvamaan😄 Sato ol hyvä, ens keväänä en pihvitomatteja laita noin montoo lajiketta, panostan kirsikkaomatteihin.


Puulilja 'Pretty Woman' jaksaa vielä näin myöhällä kukkii ja valakonen 'Flontera' on vielä nupulla tuolla mehtäalalla. Siellä on monta jännitettävee miten kestivät tämän siän.

Kuva pensasmustikoitten  ruskasta on suorastaan tramaattinen, valakosta taustoo vasten.


Paljon on kuvia varastossa kun en ajallaan kerenny niitä julukasta, jospa nyt kun juoksut tuolla mehässä on loppu tältäsyksyltä saisin päivitettyy ussiimmin kuulumisia.

Se pittää vielä mainita, kullanmuru Ester on oppinu kävelemään. Hiukan aikasemmin kuin isänsä aikanaan. Onhan se vielä hauskannäköstä vaan siitä se kaikilla lähtöö. Muutaman viikon piästä tänne tulloovat käymään.

Enemmän nämä siät meijänmielestä jiäkautta enteilöö ja toivotaan poutasia päiviä vielä usseita tälle lokakuulle!

Kiitos kun kävit!




Huonekasveista ja arvonta

Meinasin nyt muutaman kuvan laittoo huonekukista ja ompa miulla pohdittavookin, niihen liittyen! Yläkuvaks vaihoin itsenäisyyspäivänä otet...

Suosituimmat artikkelit