Rannan pihassa

Rannan pihassa

sunnuntai 4. elokuuta 2019

Ompahan kesä!

Meillä on kylymä! kaks viikkuu on pohjosesta ollu ilimavirtaukset ja lämmintä tänäkin uamuna seihtemän astetta. Päivällä muutama aste enemmän. Kasvillisuus ei jalakojaan jatka, vettä on suatu nyt ihan mukavasti, vaan kylymyys jarruttaa. Yhtään daalian kukkoo ei vielä oo näkyvissä, pienet nuput on näkyvissä, kaikissa ei niitäkään. Viljojen valamistuminen mietityttää, tarvihtooko puimurii pellolle ajoo ennen talaven tuluu! Tämä keski-karjala on kärsiny erikoisen hankalista ilimoista kevväästä lähtien!
Yläkuvaks vaihoin lumpeen kukan. Soutamalla käytiin Anttilanlahessa kahtomassa kun valkolumpeet ovat kukassa. Se on metka kasvi. Kukka on vuan uamupäivän auki, iltapäivällä supussa. On se upea kukka!

Touhuu on ollu runsaasti. Olli ol perheineen kesälomalla ja miulla män Esterin kanssa aika mukavasti. Huimoo on kehitys tuossa iässä. Yönsä nukkuu Ester hyvästi, melekein kellon ympäri, eikä inahustakaan myö yöllä kuultu. Niinhän se isänsäkin ja Villekin nukkuvat pieninä. Kahen viikon piästä tehhään reissu sinne piäkaupunki seuvulle synttäreille. Kokonaista 1 vuosi tulloo täyteen kullanmurulle.


Kylymyyvestä huolimatta kuitenkin kukkia on näkyvissä. Lumikärhö Summer Snow ja kärhö jonka nimmii en nyt sua mieleeni, oiskohan lyhtykärhöjä? on nätti yhistelmä. Tuo lumikärhö ryöhyvää jokapaikassa. Ainakin neljä metrii pitkät on köynnökset ja nousoo vieressä olevaan luumupuun latvaan. Ei se tuessaan kestä!
Mantsuriankärhö joka kuuluu lumikärhöihin,  sillon tappotaavii edeltävänä kesänä kukki ihan mahottomasti, nyt sen hankalan talaven jäläkeen on muutama kukkiva köynnös.


Hyvän tuoksunen on ja kaunis tämäkin.


Tarhalyhtykärhö Princess Kate kukkii pionin piällä ja runsaasti on vielä nuppuja aukiimatta. Kukkii myöhään syksyllä.
Isokukkasiakin on kukassa.



Rantapenkissä lapinnauhukset ja breeriamesiangervo kurkottelevat korkeuksissa. Tuo breeriamesiangervo on levinny jo mukavasti. Pikkusen kuvan reunassa näkkyy virginiantädykettä. Korkeista perennoista tässä penkissä on vielä purppurapunalatva, joka ei vielä kuki.


Varjoliljat ja marhanliljat kukkivat myös kauniisti jo joitakin viikkoja sitten. Näistä kaunottarista oon erikoisen ilonen. Ensimmäisen kukan tek punanen kanadanlilja ja on mielenkiintosta nähä onko kasvutapa samanlainen kun tuolla keltasella sisarella. Kaks vartta kasvatti tämä punanen ja luulin sen jo hävinneen kokonaan. Korkeutta ei näille nyt kuivuuvesta ja kylymyyvestä johtuen tullu ja tuo keltanen ei jaksanu kerroksia monia tehä.



Liljoissa värililjat on kukkinu ylenpalttisesti. Tiikerililja vielä on nuppuasteella kuten jalommatkin lajit. Nupulla on ensimmäiset puuliljatkin. Myyrä ol syöny talaven aikana kaikki sahramililjan sipulit ja nyt on miun valakosipulin kynsiä laitettava liljojen ympärille.

Käsitöitä en juurikaan kesällä tie, nyt on poikkeus!

Kesäkuulla kerroin Heinäveden tilkkuplaneista ja sinne mänöstä! Kurssi kesti kolome päivee ja olivat mukavat päivät. Uamusta iltaan ommeltiin ja leikattiin. Aiheena ol eläimet. Miullapa olkin muut suunnitelmat.



Otin kuvat näistä ja tein miekin ketun nuaman harjottelutyönä. Lintuja ja kissojakin muut tekivät ja peittoja ja lemmikin alustoihin hyödynsivät näitä plokkeja.

Mie tein liinan puutarhapöyvälle syksyy silimälläpitäen. Keväisempiä liinoja miulla on kukkaisia ja vaaleampia.
Kaikki sai alakunsa jo toistakymmentävuotta sitten! Oltiin Kanadassa käymässä ja tie vei Quebegin provinsissa Amish kylän ohi. Siellä kylässä män ällistellessä sitä meininkii ja kaupassa en älynny heijän taidokkaasti tehtyy liinoo ostoo, ois ollu värikkäitäkin töitä tarjolla. Tilkkutyöt hyö ompeloo käsin, sähköjähän heillä ei oo. Jäi  harmittamaan kovasti ja ajattelin ommella nyt sellasen värikkään.
Keväällä sain antikvariaatista tilattuu KAFFE FASSETIN tilkkutöiden taikaa kirjan. Oon jo pitemmän aikoo ehtiny hänen kirjojaan ja ihastunu värikkäisiin geometrisiin kuviohin.
Fassettihan painattaa kankaat Intiassa ja raidotus on jo kuvottu kankaaseen. Suomessa ei näitä kankaita oo myynnissä ja vähemmän näyttäs olevan muuallakin kuin tuolla amerikoissa.
Kankaaks tilasin Tilkkutexistä Batiikkilajitelma 'Jelly roll' ja viis senttiset kaitaleet leikkasin er levysiks kaitaleeks joista sitten ompelin noin 12cm. pintoja.
Ensimmäisessä kuvassa on miun ensimmäinen koneompelutyö. Alakoulussa tehty neulatyyny, ikkee suattaa olla jotakuinkin 50 vuotta ja  sitä miulla tulloo neulatyynyistä eniten käytettyy. Villasta on täyte ja neulat sujahtaa hyvästi siihen.




En ajatellu kaitaleitten levveyttä enkä värejä erikoisemmin. Yllätin itseni  ja ihastuin noihen poltetun oranssin sävyihin ihan erikoisesti. En oo tähänasti ollu oranssin ystävä. Ois näitä värejä kaitaleissa suanu olla enemmän.


Valamis liina, ohut puuvillavanu on välissä ja vanhasta kankaasta on vuori.
Ja jotta värejä riittäs pöytäryhmässä, kuvan otin myös tuoleista. Niitten päälliset on jo ollu vuosia. Nypläyspiirin opettaja ol marimekolla ompelijana ja hiän toi miulle niitä leikkuutähteitä pyytämättä. Kun ties miun ompelevan. Muistan kun mietin, mitä niistä tekisin kun ovat niin voimakkaita värejä ja tilikut ol pieniä. Tumma sininen kehyksissä yhistää ja vähän hillihtöö tuota väritystä. Eipähän monesti oo tänäkesänä istuskeltukaan pöytäryhmän iäressä kahvittelemassa. On ollu niin kylymät ilimat!
Alemmassa kuvassa on värit vähän hämäkät.



Liinahan poiki meille sitten bileet! Ajattelin kuhan tuohon mehtäalalle suahaan muuri tehtyy ja liina valamiiks on meillä kekkerit ja Olli on lomalla. Liina uuvistettiin sitten illalla ja sukua käy Esterii tapaamassa ja ol siinä tytöllä ihmettelemistä, kun ol vieraita niin monta. Muurista ja mehtäalasta on seuraavassa postauksessa.

Toivotaan syyskesästä kaunista ja lämmintä, ihan noitten viljojen tautta. Kuivuus on koetellu muualla suomessa ja meillä kylymyys. Yhellä viikolla ol muutama hellepäivä.
Uunii meinattiin lämmittee tännään ihan lämpimän vuoks. Samalla ohrapuuron suap iltaseks. Marjasopan kanssa on herkkuu. Mustikoita ei tiällä ollu. Nuuksiosta Ollin pere ol paljon tänäkin vuonna suanu kerättyy. Ester ol mukana ollu ja nukkunu päiväunensa siellä. Kuvia laittovat kun viltillä istuu ja varvuista noukkii mustikoita. Kova tyttö on marjoja syömään muutenkin ja vadelmia mehästä Pia keräs herkuiks. Viinimarjatkin männöö vähän irvistellessä!

Kiitos kun kävit blokissani.





perjantai 28. kesäkuuta 2019

Mummolan meininkii!

Torstaina suatiin kauankaivattuu vettä, kymmenkuntamillii satel hissukseen. Kuivaanmuahan se ol tarpeen ja viljanorraille ja säilörehunurmille parasta pitkän kuivuuven jäläkeen. Puutarhoo ollaan kasteltu letkuilla, uppopumppu on laiturin reunaan sijottuna koko kesän ja se on oiva apu. Satamalla satanutta vettä ei kuitenkaan mikkään kastelu voita! Kasvustot on nyt reheviä, rikkaruohotkin! ja kitkemistä on ollu ja on etteenkinpäin.


Sormustinkukat on vallanneet tämän penkin. Ikkunanalla on pionipenkki, aika sekalainen. Kuolan- ja ruusupionin alotellessa. Nyt on kukassa, (alla olevat pionikuvat samasta penkistä). Keväällä nyhin noita sormustinkukkia pois paljon ja katkon nyt kukittuu pois niitä siementämästä.


'Karl Rosenfield', taustalla, tälle kerittiin uus tuki laittoo kevväällä. Raudotusverkosta, metrinen tuki tehtiin ja se on hyvin riittäny tukemaan kukat. Perällä vasemmalla 'Sarah Bernhardd' ja etualalla 'Dr. Alexander Fleming' jäi kunnolla tukematta samanlaisella tuella kuin tuo tumma ja kukkien painosta taipuvat. Ens kevväänä jatketaan tuota  tukien tekemistä! Rullatavaroo on tuo verkko ja tais olla 3millistä lanka. 'Festiva Maxima' Huitel puolessatoistametrissä ja sillä ei metrinen tuki riittäny. Tuettiin lisäks kepeillä ja vihreellä matonkutteella.


On vähän valju kuva Maximasta. Kärhö 'Prinses Kate' nous 'kirsikaks kakkuun', satteessa taipu kukat vielä alaspäin ja ensimmäisen kerran juhannukseks kunnon kimpun ruahin ottoo pöyvälle.


Tässä 'Barbara'. Tähän penkkiin oon istuttanu isokukkasta vanhoo vaaleanpunasta jörinii, asterin taimia, hämähäkkikukkoo (sain itämään 12 valakosta ja 4 punasta), jättiverbenoo myös on. Kärhöjä ja liljoja myös kukkii ja oon tavotellu koko kesän kukintoo.
Pionia miulla on muissakin penkeissä ja ne vasta pulleita nuppuja rupivaa aukomaan.

Tukiasiat on miusta haasteellisia. Velpoika on miulle hitsannu muutamia hyviä tukia, sano nyt lopettavansa ja Pekka ei rytmihäiriö tahdistimen tautta sua hitsata. Ville ei ruppii semmosii töitä tekemään ja onhan hänellä muutakin työtä, vaikka toisille antoo! Ammattikoulukohan on seuraava vaihtoehto. Halluisin kauniita, tarpeeks korkeita kestäviä tukia. Kärhöille korkeita. Raudotusverkostakin suap rautalangalla kohtuullisia, kantti kertoo kantti.


Köynnöshortenssia taustalla ja etualalla perhoangervo. Kukkien muoto tässä ihastuttaa. Toinen herkkä ja toinen runsas. Ihmettelin miten tuo vasen reuna kuvasta on tuommonen, siinähän on valotoloppa! Sullautuu kyllä hyvästi reunaan.


Aitan piässä karhunvadelama 'Sonja' kukkii kovasti. Paikka on paahteinen ja himoitsen sitä piikitöntä siperialaista karhunvadelmoo tuohon toiseen laitaan seinee. Tullookohan aikanaan läpipiäsemätön viidakko tästä, pyrkii kovasti pois isosta rumpuputkesta.

Pensasruusuista kukassa nyt. 'Ilo'




Autotallin nurkalla 'Sävel' ja alla 'Lumo' Kauheine piikkeineen.


Kauniita ovat ruusut, ihan kotimaiset jalosteet. 'Ilo'  kun käyp kukkimaan, tulloo haikii miel ja mieleen äitvainaja ja se kun isän kanssa tulivat aina sitä kahtomaan. Äit nyt sieltä pilivenreunalta kahteloo ja isä joutu kevätkesästä hoitokottiin, kun ei pysy pystyssä ja jalat ei kunnolla kanna. Mittään ei löytyny tutkimuksissa syytä. Yksinasuminen ei onnistu.
Siirrettiin Iloa, tuohon mehtäalallekkin.


Valtavaks ryöhähti tuo valeangervo. kyökin 120cm. ikkuna taustalla. Harmittaa tuo talon väri, miten kuva muuttaa harmaan siniseks!

Taisteluu on tehty rantapenkissä ja toivottavasti tuotti tulosta. Viimekesänä otin kukkaystävältä revonpappuu ja rantapenkin piähän sen tökkäsin vuottamaan tuonne mehtäalalle piäsyy. Sepä tykkäskin paikasta ja tänävuonna rupes piippoja tekemään sinne sun tänne, nurmikollekkin. Piippa kun ilimesty otin ja nyhin pois, mitä enemmän nyhin, sitä hanakammin tul uusia. Lopulla turvauvuin
roundoppiin ja myrkytin piäpuskan ja ilimestyvät piipat. Ei auttanu ja uusia vuan putkahtel. Pelekäsin sen valtoovan koko penkin ja eikun kaks viikkuu sitten ruvettiin kaivamaan sitä pois.  Myrkytyksessä osumoo sai kukintoonsa alottava kurjenpolvi ja esikoita. Juuret ol oikein elinvoimasia, pieniä silimuja ol siellä mullanalla vuottamassa pintaan piäsyy ja  toivottavasti kaikki suatiin pois. Kurjenpolovet, mitkä ol siästyny istutettiin puhistamisen jäläkeen takasin ja toivon niitten toipuvan.
En kuuna kullanpäivänä ennee tuota kasvii kahokkaan. KAUHII kokemus ol. Pilvikirsikka kuajettiin pois ja pienet taimet myrkytin. Kantoon, joka kymmeneen vuoteen ol kolomekymmensennttiseks kasvanu Pekka sahalla kuopan tek ja siihen ihan laimentamatonta kyseistä ainetta kuajettiin, ahnaasti on imeny ja monesti on lisätty liäkettä. Mie ihan trauman sain näistä kahesta kasvista. Onko kolomas jo vuottamassa. Mongolianvaahtera on täynnä kukkia ja tutkin niitä, osassa on lenninsiivet ja rupivaako niistä kasvamaan uusia!

Onneks penkin toisessa piässä on kaunis kurjenpolvikasvusto, jos ei selevii revitty.



Oiskohan Tarhakurjenpolovi 'G. x magnificum', nimlappu on katteissa ja en ennee muista oonko ostanu vai suanu alun. Ihan kommii kasvi jokatappauksessa. Kookas kasvusto on ja kun aurinko kiäntyy penkistä pois, kukat ihan hehkuu siniliilana.

Lopuks sitten hellä tapahtuma, munat on kuoriutunu.


Kranssi sai asukkaita. Pikkulinnunpesä ilimesty tuohon ja en tunnista tuota pikkulintuu. Kuvan kun otin, hättääntyneenä emo lentel, enkä kiusoo enempee. toivottavasti pojat nähhään ja tunnistettaan.

Kauniita kesäisiä päiviä ja kiitos kun kävit blogissani!



lauantai 22. kesäkuuta 2019

Juhannusterveiset!

Nyt piäsin puutarhablogihin vierailemaan. Kuviensiirto ja kommentointi tökki jonkunaikoo. Ollin perhe tul juhannuksenviettoon ja sain häneltä apuja tähän ongelmaan!

Juhannusviikko olkin meillä kiireinen. Säilörehunteko siiloihin ol ja Helenalle työvuorot sattu just sillätavalla, jotta mie olin rehuntekijille muonamestarina ja ensimmäinen juhannus kun en karjalanpiirakoita leivinuunissa paistanu. En oikein kerinny ja hellekkin ol syynä. Vettä kaivattas nyt viljanoraille ja heinäsängille!
Läkähyttävä helle on onneks loppunu ja siedettävä ilima on tällähetkellä.

Puutarhassa on kukkeinta kukintoo ja pionit on nyt piäosissa. Kuvat laitan nyt luonnonkukista. Juhannusaattona kun työt on suatu tehtyy ja tupa siivottuu on miulla perinne käyvä luonnonkukista kimppu pöyvälle. Seppeleissä alempana on samoja kukkia, päivänkakkara, harakankello, hiirenvirna, suolaheinä, apila, koiranputki, poimulehti ja niityleinikki ol tälläkertoo.



Valkolehdokit ulukosaunan vieressä kukassa ja tuoksu leijuu ilimassa illalla. Ilokseni ovat levittäytyneet ihan isommalle alalle vanhassa koivikossa. 


Tänäpäivänä meillä olkin vieraita ja pienet serkukset malttovat kuvassa olla. Luvan kysyin ja julukasta suan kuvat.


Ester mietteliäänä nurmikolla kukkaseppele piässä. Ja sitten serkukset. Inna ja Ester.


Ester ol kovasti kiinnostunut Innan seppeleestä. 
Kun vuan terveinä kullanmurut saisivat olla, on hartain toiveeni. Ollilla alakaa kolomen viikon piästä kesäloma ja sitten suan hellitellä pitemmän ajan Esterii. Vauvauinnissa on jo käyny Ester ja ei vettä pelekee. Järveen uimaan nyt illalla meinovaat viiä. Tiiä minkälainen vespeto hänestä tulloo kuhan vähän kasvaa. Hyvä uimataito ois tarpeellinen osata ja tiällä on oiva tilaisuus sitä opetella tulevaisuuvessa. 
Taustalla sormustinkukat jotka on myrkyllisiä, tarkasti vahittiin jotta eivät koskemaan noita piässeet!

Mukavoo juhannuksen jatkoa ja kauniita kesäpäiviä teille.

Kiitos kun kävit blogissani!



sunnuntai 9. kesäkuuta 2019

Heleätä helluntaita.

Nyt on ollu helteisiä kelejä meilläkin. 31.4 on ollu kuumimmillaan ja yöt on kosteita. Melekein trooppiset olosuhteet. Kaikki kasvaa nyt vauhilla. Onneks nyt vähän viilenöö.

Pellolla vielä kylyvöt on vähän kesken. Rääkkylässä sato toukokuulla eniten ja se myöhästytti pellollepiäsyy. Vaikka ei suopeltoja paljuu ookkaan on märkyys ollu kiusana. Alakuviikko jos poutana on, kylyvöt Ville suap loppuun. Vehnä piti jättee pois ja laittoo enempi ohralle kun sillä on  lyhempi kasvukaus kuin vehnällä.  Säilörehun teko alakaa juhannusviikolla jos kelit sallii. Kiirettä on tämä pikkukesä!

Myö ollaan ahkeroitu tuossa mehtäalalla ja mihin heinänsiementä on kylyvetty, vihertää. Hankintoja on tehty Joensuusta kahelta puutarhalta ja tilaus Mustilasta suahaan tulevalla viikolla. Seuraavoo postausta yritän tuolta alalta laittoo.

Tässä varsinaisessa pihassa on nyt puita kukassa.


Purppuraomenapuu 'Makamik' on lopettelemassa kukintoonsa. Ihana vaaleanpunanen pilivi on. Paratiisiomenapuu 'Dolgo' kukkii mehtäalalla muutamalla kukalla. Molemmissa on pienet punaset omenat syksyllä. 'Dolgo' vielä verkolla talavella suojataan, tätä kaunotarta ei ennee oo verkotettu.


Tuurenpihlajassa suuret kukkat ovat nyt alakaneet muuttuu valakiiks. Mehässä pihlajat myös kovasti on kukkinu, tuoksu ei mikkään hyvä niissä.


Syreenit alottelloo, tämä on vanhoo pihasyreenii.  Siirrettiin tilalta sillon kymmenen vuotta sitten tätä ja on miusta kauneimpia syreenejä.


Puistosyreeni 'Tammelan kaunotar' ensimmäisiä kukintojaan aukoo.


Jalosyreeni 'Moskovan kaunotar'  hurmovaa paitsi kauniilla kukinnollaan, ihanalla tuoksullaan.


Tätä vanhoo tummoo syrenii sain ystävältä vuosia sitten ja on kaunis myös. Väri on hieno.  Vielä vuotetaan Unkarinsyreenien kukkimista. Meillä ol jo kevättalavella tarkotus kuatoo koivuja vähemmäks ja syrenejä istuttoo tilalle. Pohjosenpuolella autotallin lähellä, sielunisilimin niän syreeniaitoo. Koivut vielä kasvaa, vaan jospa ens keväänä!


Vaaleanpunasta kieloa siirrettiin mehtäpuutarhaan. On levviivä ja kivienvälissä on tällä mahollisuus rehennellä kovasti. Kukkapenkeistä muutamia kovia leviäjiä siirrellään ja mm. revonpapu jota muutama vuos sitten kuletin, suap lähtöpassit kokonaan. Glyfosaatilla oon ihan myrkyttäny alut pois, jotta sen saisin hävviimään kokonaan. Ihmetelly oon, mitävarten sen alunpittein otin! Näitä kovasti levviiviä oon ruvennu karsastammaan muitakin.

Alppiruusut on nyt kukassa ja ensimmäisenä esittelen viimekeväänä ystäväpuutarhurin, roskalavalta pelastaman  (Rhododedron 'Germania'). Yritettiin järjestee näille kaunottarille mahollisemman hyvät
kasvupaikat ja siitä lissee kuhan kirjotan mehtäalasta!


Lumenalla köllöttivät kaikessa rauhassa ja keväällä saivat varjostusverkot piälleen. Vettä saivat runsaasti kevväällä, ovat loivassa rinteessä mäntyjen alla.





Marjatanalppiruusut 'Haaga' ja 'Helsinki University' muistuttaavat paljon toisiaan. Tämä jäläkimmäinen on vähän vaaleampi. Aamuaurinkuu suavat ja kesällä kastellaan ussein.
Alppiruusut 'Pekka' ja 'P.M.A.Tigerstedt' lepeväät ja muutamalla kukalla kukkii.
Aamulla auringossa kuvasin ja haaleita ovat värit.

Pionit alakaa aukoja nuppujaan.



Hankin tämän ruusupionina, Hauskan kakspuolisen kukan on tehny. Vaikii on kuolanpionista erottoo ja luulen näitten olevan hyvin lähellä toisiaan. Ero on miusta kukan kestävyyvessä.  Tämä puska on melekein viikon ollu tämän näkönen.


Kuolanpioni varjosemmassa paikassa nyt aukas kukkansa.


Vuoripioni 'kesähamonen' kukkii taustalla harmahtavine lehtineen ja kerrotut tulppaanit etualalla. Melekein mustia tulppaaneja taustalla.

Nyt ol pinkit värit esittelyssä!


Lohkottiin tuohon mehtäalalle takapuolelta tätä suurta sormivaleangervo (Rodgersia aesculifolia) 120cm ikkuna on tuossa taustalla. Eikä alla kasva heinäkään. Pohjosen puolella talosta tämä kasvaa. Mietittiin pitkään miten se lohkominen tapahtuu. Kanto on iso ja siitä lähti 'tissit'. Meinattiin kirves ottoo avuks vaan lapiolla sitä nikerrettiin. Juuret ei ollukkaan syvällä ja näyttäs lähteneen kasvuun tuolla kivien välissä. Pronssin värisenä kevväällä on ja nyt on vihertyny. Näitäkin valeangervoita on ussiimp sortti olemassa, meillä tämä ja isoista angervoista kilpiangervo jota kanssa siirrettiin.

Lopuks pientäkin!


Patjarikko on viihtyny tuossa kivenpiällä savipiirissä tekemässäni kupissa jo vuosia. Viimekeväänä rakukurssilla tein tuon munan ja se halakes talavella, oisko vettä sissään männy.

Nyt kuuluu ukkosen kumina tuas tuolla savon puolella. Toivottavasti ei mittään tuhoja tie minnekkään. Liikoo vettä ja puitten kuatumista pelekeen! Ilimakin on vähän viilentyny ja tuulemaan käy. Meillä tuo järvi on varjellu monelta ukonilimalta tähänasti.

Kesäkukkien istutus on vaiheessa ja tää puutarhur lähtöö muutamaks päiväks tilkkuplaneihin Heinäveille. Pekka onneks jiäp kottiin ja huolehtii kasvihuoneen ja kukkien kastelusta. Vähän hankala ajankohta istutuksiin kannalta. Talavella jo ilimottauvuin sisareni kanssa ja jos jaksetaan, yötä myöten ommellaan.


Kiitos kun kävit blogissani!





lauantai 25. toukokuuta 2019

Sataa sataa ropisee!

Nyt män kelit viliposiks. Pitkät kalsarit ehin ja leivinuunii lämmitettiin. Alakuviikosta sato runsaasti ja melekein joka päivä on joku kuuro kulukenu.
Ei oo meijän muistin ja kirjanpion mukkaan tämmöstä toukokuun loppupuolta ollu. Pahasti on viljan kylyvöjä sotkenu. Jo kylyvetyillä aloilla ves seisoo ja se jyville on myrkkyy. Tähän asti on sanottu, juhannukseen asti sattaa laariin ja juhannuksen jäläkeen laarista pois. Eikö ennee piekkään paikkoonsa!

Tulppaanit ja narsissit on nyt piäosissa pihassa!

Aloitampa nyt ruukkuistutuksien viimesestä tulppaanista, kasvo aika isoks kukka.


Liljatulppaani 'Marilyn' ihan hurjistu kasvamaan kokoa. Nyt otin sipulit ruukuista pois ja istutan penkkiin. Kaikenkaikkiaan onnistu ruukkukasvatukset hyvin ja kukinta kesti puoltoista kuukautta, kun ol aikasempia ja myöhäsempiä tulppaaneja sekasin.
Taustalla varjostusverkko näkkyy ja sen takana japaninvaahtera 'Dissectum Garnet'on totuttelemassa aurinkoiseen kelliin. Tämä on hyvin liuskalehtinen muoto ja talavetan kellarissa. Ol mullat syöny, ja laitettiin uusiin multiin. Verenpunanen syysväri. Taustalla tuivio.


Laitan nyt  kukkivien kuvia.
Nämä ensimmäiset eivät heinätupsussa kasva, vaan siinä on sininen kurjenkello. Ei oo kellokukka kulukemaan lähteny.
















Narsissit ovat myös kukassa.










 Myöhäsemmät lajit tulppaaneissa ja narsisseissa on vielä nuppusia.


Keltakielokki suapi siirron mehtäpuutarhaan kuten myös sinikämmen. Miulla on tämä valakonen muoto.


Seurana tällä on valkotäpläimikkä, sitä myös siirrän kuhan paikat suahaan järjestettyy.

Muatilalla päärynä 'Olga' on valakosena kukkia


Kova on ollu aina kukkimaan, vaan päärynöitä ei syö 'Erkkikää'. Tallouslajike on. Mantsurianjalopähkinä vasta taustalla silimujaan aukoo. Tulloo lehteen myöhään keväällä.



Liljatulppaanit ja särkynyt sydän.

Mehtäpuutarhaan on istutusalueita tehty ja jo hankintojakin. Metsäkuusen muoto 'Hiisi' ol yks hankinta. Sen alakuperä on tuosta nuapurkunnasta Tohmajärveltä. Sitä harmittelen kun suomalaiset taimitarhat eivät ennee postissa laita, käyvä pitäs paikanpiältä. Lähin ois tuossa parinsadan kilometrin piässä, Huutokoski. Sielläkään ei myyvä kuin tukkuasiakkaille. Alakuvan katajat 'Urho' on tilattu Huutokoskelta tämän puutarhan alakutaipaleella. Hyviä taimia olivat ja kaikki mitä sieltä tul, on menestyny. 2018 kevätaurinko vähän polttovaurioita tek, vaikka ol verkolla suojattu katajat.
Rusotuomipihlaja 'Härkätien herkku' ostettiin myös tuohon mehtäalalle ja alottelloo kukintoo, samoin koristeomenapuu 'Dolgo'
Kuvia laitan seuraavaan postiin.

Esikasvatuksessa olevia taimia tulevalla viikolla ulos laitan harson alle karaistumaan. Karaistusta kyllä suavatkin, kun ei lämpimämpee oo luvassa! Ja tomatit istutan kasvihuoneeseen kasvamaan.


Tässäpä yks varottava kasvi! Pikkuherukka. Ryöhyvää tuolla lehteen tulevassa ruusupuskassakin ja on hurja levviimään. Saksilla leikkoon pitkiä lonkeroita. Tähän istutettiin kolome tainta. Tukahuttaa kyllä pienemmät kasvit. Kukkimaan nyt käypi ja sen jäläkeen siistitään. Osan kivistäkin on peittäny. Sorassakin kasvaa!


Toivotaan kuivempia ja lämpimämpiä kelejä!
Kiitos kun kävit!













Ompahan kesä!

Meillä on kylymä! kaks viikkuu on pohjosesta ollu ilimavirtaukset ja lämmintä tänäkin uamuna seihtemän astetta. Päivällä muutama aste enemmä...

Suosituimmat artikkelit