Rannan pihassa

Rannan pihassa

perjantai 26. lokakuuta 2018

Kompostointihaaste.

Lopultakin selevisin vastoomaan tähän haasteeseen!
Sain haasteen Hiidenkiven puutarhassa Minnalta, haasteen ol laittanu alunpittein liikkeelle Between Rikkaruohoelämää blogista.

Miulla on tavallallisen omakotiasukkaan kompostoinnista vajaan kymmenen vuuven kokemus.

Muatilalla kun asuttiin, tein lehtikompostit, johon keräsin kasvijätteet. Kehikot ol lauvasta tehyt matalat, vajaan metrin korkuset ja niitä ol kaks kappaletta, noin kahen neliön laatikot. Ne olivat mehtäpuutarhassa, varjosessa paikassa. Ruuantähteet ja kaikki muu syötäväks kelepoova kompostoitiin navetan kuivalantalassa. Eivät houkutellu jyrsijöitä. Ne lehtikompostit maatu muutamassa vuodessa käyttökeleposeks mullaks, tein niitä kuin täytekakkuu ja lisäsin välliin pehkusontoo, joka kiihytti maatumista.

Kun muutettiin tänne Rannanpihhaan 2009, olin kertonu sisarelleni jotta meijän pitäs hankkii lämpökompostori. Sisko ol pannu assiin korvan taakse. Täytin silloin syksyllä pyöreitä vuosia ja sain sisaruksiltani synttärilahjaks Biolanin lämpökompostorin.


Tässä myö on kompostoitu kaikki keittiöstä tulevat tähteet, kuivikkeeksi ollaan haketettu järviruokoa ja vähän sekkaan laitetaan kuiviketurvetta. Meistä järviruoko on ollu hyvä, käyttää kompostorin hyvin. Nyt on tyhjennetty siirron tautta muutama viikko sitten ja lämpömittari on vielä aika alhainen.
Tyhjennetään tuohon vieressä olevaan kompostiin.


Haaveiltiin vuosia saavamme kaikki kompostijutut vierekkäin ja nyt tänä syksynä se onnistu. Tuohon rakenteilla olevaan mehtäpuutarhan reunaan, jota kuusikko reunustaa etelänpuolelta se tehtiin.
Pohjalle kuletettiin muatilalta vanhat vasikkakarsinan ritilät ja niitten piälle nämä kaks ensimmäistä  laitettiin. Rakoloihin työnnettiin multoo, jos sieltä tulis niitä pieneliöitä ja mikrobia tuohon harmaaseen kompostiin. On varjonen paikka koko päivän.
Samalla tehtiin tuohon rinnalle uudet kompostit kasvijätteille ja ensimmäinen on jo suatu enemmilleen kuin puolilleen. Täytekakkuu ollaan siihenkin tehty ja lantoo hiissattu tilalta vähän sekkaan. Harjateräksestä keppi laitetaan tuohon kasan keskelle ja se jos lämpivää, on komposti ruvennu käymään.


Nuo puiset Pekka tek vanhoista purkulaudoista ja ovat muavaraset. Etureunan suap lauta kerrallaan aukastuu ja kiinnipantuu. Tähän ollaan nyt erittäin tyytyväisiä.

Miulla on vielä kasvihuone kokonaan tyhjentämättä ja pesemättä ja kukkapenkeissäkin vielä raivattavoo on. Ja ensimmäinen lautakomposti täyttyy tänäsyksynä. Nurmikolle puonneita lehtiä murskattiin nurmikkoon, jonkunverran kuletettiin tuohon kompostikehikkoon.

Tuo lämpökompostori ei jaksa talavella kovien pakkasten aikaan, kestee sulana. Kahelta immeiseltä ei riitävästi tavaroo siihen tule. Myö täytetään sitä kuitenkin ja kevät kun lämpivää, alakaa se jälleen pöhistä. Mm. paperii ja  kananmunan kuoria ei kompostoriin laiteta. Munankuoret kuivoon ja murskoon ne kukkapenkkiin.

Kompostointi on hyvä keino suaha hyvvee maanparannus ainetta mullan sekkaan. Ja kätevä tapa piästä eloperäsestä jätteestä erroon.
Tämäkin haaste on pyöriny jo jonkin aikoo enkä muista ketkä on osallistunu tähän. Siispä en haasta kettään, jos joku haluvaa napata tämän, ole hyvä ja tie postaus.

Mikäs se katajaan kapsahti!


Ville otti talonsa seinältä siperiankärhön vuosia sitten pois mualatessaan talon ja myö tuotiin se tänne. Tänäkesänä vimmaatu kasvamaan ja rupivaa nousemaan kataja 'Urho'n sekkaan. Tarttee tehä jonkinlainen tuki tuolle, ennenkuin peittää kokonaan. Taustalla serbiankuusia. Autotalli on harmaa ja joku pikmentti siinä siniseks vettää kuvissa.

Oltiin viimeviikon lopulla siellä piäkaupunkiseuvulla ristiäisissä. Espoossa vanhassa kauniissa kirkossa käytiin. Nimeks pikkunen sai Ester Marian. Molemmista suvuista nimen keksivät.


Oon suanu uusia lukijoita ja ketä en oo aiemmin huomioinu, kaikki toivotan tervetulleiks.

Kiitos kun kävit blogissani.


sunnuntai 14. lokakuuta 2018

Kaikki syystyöt tekemättä!

Ompas tuo aika humpsahtanu.

Suunnittelmat muuttuu aina kertaheitolla. Nyt käy miullekkin niin.

Olli perheineen ol kaks viikkuu sitten käymässä tiällä ja ol mukava seurata pientä immeistä ja vähän paijatakkin. Yöt nukku hyvästi, ei inahustakaan myö kuultu. Ja päivätkin män rauhallisesti, sattu hyvät ilimat ja ulukoilivat paljon. Sai vauvakin hengitellä puhasta mualaisilimoo ja jo ensimmäiset muatilan tuoksutkin nennään.

Muanantaiks olin suunitellu kaikenlaisia töitä tehtäväks. Vaan uamupäivällä tunsin ihteni sairaaks ja kuumeen nosti 39asteeseen ja sinnittelin torstaihen asti. Terveyskeskuksessa sain terveydenhoitajalle ajan ja verikokkeen ja pissanäytteen jäläkeen aika olkin jo liäkärille. Tulehusarvot ol 189 ja tiekunta keuhkokuvvaan. Keuhkokuumehan se miulla ol. Viikon pit kuumetta ja nosti illalla korkiillekkin. Sain onneks tepsivän hoidon ja nyt oon ollu tupahommilla. Muurahaisenpolokuu pienen liinan reunaan oon tehny ja tännään kävin kameran kanssa ottamassa vähän ruskakuvia. Se meitä huoletti, jotta pikkunen ei sairastus ja mistä se miulle tul. Oisko sillon kevväällä sairastetusta lunssasta jiäny muhimaan, vai mistä. Kaupastakin kun tullaan aina ensin käit pestään, ennenkuin kassijakaan puretaan. Kaks viikkuu tässä on männy. Ja liäkitys on loppukuulle asti ja uuvet kuvat sitten. Oon kiitollinen meillä toimivasta terveyskeskuksesta ja hyvistä hoitajista ja lääkäreistä.


Tuurenpihlaja sai ihanat kelta/oranssit värit viikkoon. On yks kauneimmista syysvärityksessä olevia puita. Oikiille jiäp ruusu 'Ilo' ja kuvassa ei näy pilvikirsikka, joka on lähtöpassit suanu. Tämäkin pihlaja on juurelle tehny vesoja ja ne on suatu repimällä pois. Sääli ois jos kulukemaan lähtöö.


Lienenkö kuumehoureissani sanonu Pekalle ennen pakkasöitä, jotta nostaa ruukut sisälle ja tuoksumiekkalilja on nyt kukassa. Tuoksu on kyllä voimakas ja pihalle piti nostoo lasikuistilta viikolla. Esikasvatin nämä, miten lie jiäny nyt näin myöhäseks. Ei pakkaseen jiäny mikkään kylymämään. Meillä ol viitisen astetta kovimmillaan reilu viikko sitten.


Mongoolianvaahtera vasta ylälatvoja punastaa. osa on kyllä tulenpunasia noissa lehissä.


Koreanvaahtera punasti näin voimakkaasti lehtiä, meinoon kyllä pelata varmanpiälle ja talavettoo kellarissa.


Syysasteri kerkis kuin kerkiskin kukkimaan, tämä on sitä vanhoo lajiketta ja toinen on miulla vähän punasempi, ei montoo kukkoo oo auki. Vierellä köynnöshortenssia keltasessa asussaan.


Japaninhappomarja 'Aurea' värit on tosi kauniit ja kasvaa korkeintaan puolmetriseks, taustalla sinkataja ja pikkuherukka joka on kova levittäytymään. etualalla oleva heinä on helmikkä.



Atsalea 'Illuusia' on suanu upeat värit. Kuten muutkin atsaleat ja mustikat. Siirrettiin sinne mehtäpuutarhaan näitä atsaleoja alakusyksystä ja siirto suatto onnistuu.


Suviruusussa on paljon kiulukoita ja koristeomenpuu 'Makamik' on täynnä pieniä hedelmiä. Räkätit jahtovaat niitä.


Tertturuusut käyvät uuvestaan kukkimaan jos lämmintä riittää, ei järin häävi tullu tuosta kuvasta. 'Romanze' vadelmanpunanen väriltään. Tämä ol ruusujen kesä.


Pohdintoja tämän syysvuokon kanssa, oon istuttanu punasiakin monesti ja aina ovat olleet lyhyikäsiä. Tässä ei oo yhtään turvetta juurella ja oisko se syynä säilymiseen. Nuppuja tekköö lissee eikä pakkasesta välittäny.

Nyt on luonto näyttäny parastaan värien suhteen. Kukkasipulit vuottaa istuttamista ja lehtiä on puista puonnu valtavasti. Onneks ei oo noita sipuleita tuhansia, ei kiirettä tule ja lämmintäkin on vielä luvassa.

Oon käyny kurkkoomassa muitten postauksia ja en oo vielä kommentoinu, vaan toivonmukkaan palataan normaaliin jo tälläviikolla ja kommentoinnit suan aikaseks.

Ens viikonloppuna on meillä piäkaupunkireissu. Pikkunen viettää ensimmäistä juhloonsa ja ristiäiset on lauantaina.


Kiitos kun kävit lukemassa.

Huonekasveista ja arvonta

Meinasin nyt muutaman kuvan laittoo huonekukista ja ompa miulla pohdittavookin, niihen liittyen! Yläkuvaks vaihoin itsenäisyyspäivänä otet...

Suosituimmat artikkelit