Rannan pihassa

Rannan pihassa

lauantai 25. tammikuuta 2020

Perinneherkku ja arvonta

Meille on satanu muutaman sentin lunta ja pientä pakkasta pitelöö. Lumisateita on luvassa lissee ja näyttää pakkasenpuolella olevan ainakin ensviikon loppuun.
Hyvä kun tuota lunta satel, kasveille suojaks.



Orvokki ja syyssahrami ennen lumensatamista vielä kerkes värinsä näyttee, krookuksen alakuja kukkapenkissä näky ja noita syyssahramin piippoja ussiimpi. Jospa nyt semmosen tynkä talaven vielä pitäs, ennen kevätkuukausia. Ei kovia pakkasia!


Protector murtaja tuolla ettäällä näkyy viimestä keroo väylee Puhokseen aukasemassa. Perästä tul laiva Wanheim, joka viimeset sahatavarat käy hakemassa. Vaikka ei paksu jiä ollukkaan melekosta jyskettä tuo murtaja pit. Laiva lipu niin hiljaa, jotta sisälle ei kuulunu mittään. On se kakspiippunen asia tuokin, vähän haika on toisaalta kun hiljenöö tuo vesiliikenne. Toisaalta järvenkannalta suattaa olla hyvä asia, mittään eivät laskenu järveen, vaan aina potkurit kuitenkin veden liikkeeseen saivat, meillekkin rantaan pientä liplatusta. Ja kalojen kudulle se ei hyvä assii ollu. Olin jo tiällä Haapasalmella kun tuon väylän 1980 luvun alussa tekivät. Ol pakkastalavi ja toista metrii jiävyttivät jiätietä kun kuorma-autot kivilastissa väylämerkeille pohjia kulettivat. Monta kiviraunioo Kinnulan tilaltakin on järvenpohjassa.

Järvikalaa on nyt kiitettävästi suatu. Haukipihvit ussiimman kerran ja jo madekeittokin on syöty.


Tässä yhen päivän lounas, haukipihvit tartarkastikkeen, perunoitten ja porkkanaraasteen kanssa.  Hauet suahaan kylän toiselta laitoo kalastajalta ja mateita kylän toiselta laitoo. Keskikylällä ei ennee talavikalastajia oo. Kuhaa antaa nuo suuremmat selät. Hauet fileoin ja jauhan,  mureketaikinan iliman sipulii tien ja miedolla lämmöllä voissa paistan. Tartarkastike ei ihan oikiioppinen oo, on kermaviilistä, iliman majoneesii. On vähän kepeämpee. Vesi on miun ruokajuoma. Järvikalaa kehotetaan syömään, se suattaa ommaan mahottomuuteensa kuatuu, tiälläkin nämä pyytäjät on jo ikämiehiä ja nuorempia ei kiinnosta kylymissä vesissä puljata. Silakat mitä kaupasta suapi, maistuu miusta härskiltä ennenkuin tänne kerkiväät.

Marjamämmi! Perinneherkku tiältä Karjalasta.  Ai että se on hyvänmakusta, ei noppiisti valamistu, vaan aikanaan kun alottaa, hyvin iltaan kerkivää.



Mie syön maijon ja sokerin kanssa. Puolukoista ja ruisjauhosta tämä valamistuu.
Imellytän sen niinkuin pääsiäismämmin ja leivinuunissa  kolomatta  tuntii ol, onnistuu sähköuunissakin. Parempoo miun mielestä kuin vispipuuro.
Näitä herkkuja soisin nuoremman väenkin suavan ja perinneruokia yleensäkkin. Kotimaisia on nää raaka-aineet ja miulle se on syvämmenasia. Liharuokiakin myö syyvvään ja keitto ja vellipäiväkin on joka viikko. Sillontällön pizzakin on pöyvässä.

Sittempä arvontaan! Ennen jouluu kirjakaupassa kävin ja kahtelin puutarhakirjoja. Sattupa miulle käsiin Ruotsalaisten Susanna Rosen ja Pia Lundgren kirjottama ja Tuula Syvänperän Suomen oloihin soveltaen suomentaman  LEIKKAA  hedelmäpuut ja marjapensaat!


Kun selailin kirjoo, pikasesti tein ostopäätöksen. Olin leikannu Karhunvatukan syksyllä ja ois pitäny kirja olla ennen kuin saksiin tartuin.


Liian paljon leikkasin, kun ajattelin vähän vadelmoo. Marjoneitakin oksia oisin suanu heittee ja enskesänä ei varmaan monta marjoo suaha koko pensaasta.

Kirjassa on kaikki meillä puutarhassa hedelmiä ja marjoja tuottavat leikattavat kasvit. Ruusukvittenistä, kirsikkaan. Pärynät, omenat, marjatuomipihlajat ja persikat, kaikki siltäväliltä!

Miulle jolle omenat on ollu tärkiit ja niitten lajikkeet on kiinnostanu, on leikkoominen ollu se epämukavin assii. Tästä kirjasta näkköö siitä kaiken mahollisen. Leikkauskuvat on piirretty ja havainnollistettu.


Kirjassa on lajikkeita Suomessa menestyvistä omenista, kuten muistakin kasveista. Tuokin karhunvadelma on kiehtonu minnuu ja siihen on piikitön lajike löyvetty, meille käypänen.

Kaikkien tuholaiset ja taudit piirrettyinä ja omenastakin tuosta kirjasta eron pihlajanmarjakoista ja omenakääriäisestä löysin.


                                                            Kaunis on tuo luumunkukkakin.


Ostin kirjoja kaks ja tämän toisen laitan arvottavaks. Kohtahan niitä saksia pitäs ruveta käyttämään.
Tästä on hyötyy näissä asioissa ketä tämä kiinnostaa!
       
               Kaikki kommentoijat on mukana yhellä arvalla ja postitan kirjan vain Suomeen.

                                                          Arpaonnea kaikille!
Arvonta-aika on kaks viikkoa ja arpajaiset on 9.2.2020  sähköpostiosoitteen kun laitatte kommenttiin, otan yhteyttä voittajaan.

28 kommenttia:

  1. Piti kuule ihan näppäistä auki karttasovellus ja katsoa isojen laivojen reittiä Puhokseen. On se tuo Saimaan vesistö aikamoista silppua, pitkät matkat joutuvat kiertämään kun ei ole vesistöjä yhdistäviä kanavia eikä syväväylääkään ihan mihin tahansa voi reitittää.

    Iso vesi maisemana on hieno, kyllä kelpaisi. Onko muuten norppia näkynyt näin pohjoisella Saimaan nurkalla?

    Enpä ole minä marjamämmistä kuullutkaan, pitääpä ihan mummolta kysäistä. Tänne kun muutettiin, naapurin vanhaemäntä tarjosi tutustujaiskahvilla mustikkakukkoa, se oli huiman hyvää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se nyt sattuu näilläkohilla noita saaria olevan, monessa niissä on ennenmuinoin ollu asutusta. Heikinheimo kun lastulevehtaan Puhokseen rakensi ja liimatehas samoihin aikoihin tul, tarvihti ne tuon vesiväylän. StoraEnson saha tul hiukan myöhemmin ja se nyt ovensa suluki. Lastulevytehas jo muutamavuos sitten lopetti ja liimatehas suap tavaransa pyörien piällä kuleteltuu. Aika kapeista paikoista isot laivat kulukivat.

      Mukava on järvenrannalla olla ja kun on vielä puhas järvi, ja kokoakin on. Kyllä norpat näillä vesillä näyttäytyy ja verkonpito kieltoohan ne nyt kesälle puuhovaa. Ei paikallisilta asukkailta kannatusta sua. Muikunpyyntikin voip loppuu.

      Kyselehän mummolta marjamämmistä ja yllätä perheesi tekemällä! Mustikkakukko onkin herkku, siihenkin tulloo osaks ruisjauhoja pohjaan. Vaniljakastikkeen kanssa kielen viep männessään!

      Poista
  2. Hauesta saa maukkaita pihvejä, niitä silloin tällöin teen, kun saadaan mökkijärvellä verkoista haukia. AInakin omaan makuun ne vaativat enemmän maustamista kuin esim. kuhat. Kuha on mielestäni paras kala. Sataisipa täälläkin lunta ja olisi kunnon talvi. Vaan, kun ei ole!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauki on ihan hyvä kala, vaikka kaikki ei sitä ota keittiöön. Sitruunapippuri, tilli ja suola on miulle ne yleiset mausteet. Ahven on miusta se paras maultaan ja pienet ahvenet patakukossa erinomasii. Kuhakin on hyvä kala.
      Meillä on nyt viitisen senttii lunta ja pakkasta ensyöks jopa -15 luppail!

      Poista
  3. Meillä on lunta polveen asti ja kasvit visusti piilossa. Ihmeellistä miten kasvit on lähteneet jo kasvamaan,kun lunta ei ole. Hauki on tosi hyvä ruokakala,meillä järvi vieressä ja sitä tulee kyllä syötyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ompas teillä paljon lunta. Aika pohjosessa varmaan asut. Siellä ne lumensuojissa kasvit on, jos ei myyrät keksi. Epätavallista on nää ilimat ollu ja toivottavasti ei tuhoja tule. Hauki on hyvä ruokakala. Myökin rannalla asutaan, katiskoo keväällä pietään. Muuten ei kalasteta.

      Poista
    2. Säät kyllä vaihtelee nyt pakkasta - 30 astetta. Asun Kuhmossa itärajan tuntumassa ,en sen pohjoisemmassa.

      Poista
    3. Vai Kuhmossa sie asut. Mie kävin Lieksassa emäntäkoulun ja Kuhmon pojat tul meitä tanssittamaan, Vuonislahen lavalle, kun iltamat ol!

      Poista
  4. On kyllä suuri rikkaus asua vesistön äärellä tai lähellä ja saada sieltä itse pyytämäänsä kalaa. Vuosia sitten meillä oli vene, jonka kanssa Ukkokulta kävi merellä kalassa. Ahvenia savustettiin ja kuha fileoitiin paistettavaksi. Herkkua olivat.
    Marjamämmi ei ole tuttu ruoka. Ehkä minulle satakuntalaisella perimällä tutumpi on talkkuna, johon sekoitan mustikkaa.
    Vaikuttaa pätevältä kirjalta. Leikkaaminen on minusta vaikeimpia hoitomuotoja ja yritän aina googlettaa ohjeita. Mukavaa, että tarjoat mahdollisuuden saada kirjan. Ilman muuta tavoittelen sitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä on mietitty, pitäskö meijänkin käyvä verkkokalastukseen. Isältä on jiäny verkkoja paljon ja ne joutas sieltä. Kesällä on katiskan pitäminen ihan mukavoo hommoo! Herkkukala on ahven ja savustettuna isommat vallankin. Kuhakin ihan hyvä kala. Oon yllättyny tuosta marjamämmistä, miten tuntematon se on. Miun vanhemmat söivät tuota talakkunoo ja muistan mummon sitä ihe tehneen. Piimään hyö sitä sotkivat ja ylleensä se ol kesäruokoo.
      Miustakin hyvältä vaikutti tuo kirja ja silläpä ne ostin. Leikkoominen onkin monesti hankala juttu, harmittaa minnuu jos karhunvadelma liikoo harventu!

      Poista
  5. Niin se taitaa Puhoksen vesiliikenne loppua. Toivottavasti saataisiin sinne jotakin teollisuutta, jotta ei koko Kitee kuole. Hienoa, kun olette saaneet kalaa. Itse pyydytetty kala on sitä parasta. Joensuussakin saimme eilen kauniin, ohuen lumikerroksen. Mukavaa sunnuntai-iltaa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se nyt laivojen suhteen loppu, ainakin toistaiseksi. Ei tiietä vieläkö väylee huolletaan. Lamppuja uusivat muutama viikko sitten ja viimekesänä väylämerkkejä uusivat, mitenkähän niillekkin käyp! Kyllä alakaa huolettoo nämä syrjäseuvut.
      Vielä toistaseks suahaan järvikalaa tiältä kalastajilta. Verkkokalastuksen kun norpan tautta kieltäät, miten käyp muikunpyynnille! Tälläviikolla taitaa tuota lunta sadella lissee ja se on hyvä, kun ei ihan mahottomasti tule.
      Mukavoo tammikuun viimestä viikkuu siulle!

      Poista
  6. Enoo mäkää marijamämmistä kuullukkaa, mutton varmasti hyvää. Meillon lunta kymmenisen senttiä, mikon jo hyvä apu kasviille. Pakkaaslukemakki näkyy kiristyvän. Ny o jo -8.4.
    Pian sitä saa ruveta leikkelemähän yhtä sun toista, eikä ohojeetoo koskaa liikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No jopas sattu harvinainen perinneruoka. Hyvänmakusta on ja siinä on sitä kuituu. Kuukletin onko ohjetta netissä ja ei semmosta ohjetta kun mitä mie tien löytyny. Sokerii laittaat paljon ja turhan pitkään uunissa pittäät, kuivaa vuan.
      Tiällä on lunta viitisen senttii ja lissee on luvassa. Pakkasta tänäuamuna -18.
      Helemikuun lopulla ja maaliskuulla ois hyvä aika leikata noita puita ja pensaita. Ohjeita tarvitaan, kun ei ammattilaisii siihen olla, en ainakaan mie oo!

      Poista
  7. Minullekin ihan outo tuo marjamämmi. Taitaa joka puolella Suomea olla omia paikallisherkkuja. Tuo kirja olisi varmasti hyvä, eipä täälläkään osata leikkoa puita ja pensaita oikein. Meillä on vuoroin lumi-, räntä- ja vesisadetta. Nyt on lumen vuoro, semmoset 5 cm. Saisi tulla vielä lisää, että suojais kasveja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on totta, joka puolella on omia perinneruokia. Meille on tuolta idästä päin tullu näitä vaikutteita. Miustakin tuntu hyvältä tuo kirja, just noitten selekeitten ohjeitten ja monipuolisuuden takkii. Meille on nyt tupsauttanu tuota lunta, ainakin 15 senttii. Hyvä suoja on kasveille.

      Poista
  8. Kalaa mekin syömme tosi paljon mutta tämä sinun marjamämmi on tosi outo minulle. En ole kuullutkaan ennen. Hyvää varmasti on en epäile ollenkaan. Osallistun mielelläni arvontaan näitä kirjoja ei ole koskaan liikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kala on hyvä ruoka ja monta sorttii siitäkin suapi. Niinhän ne nyt uutisoi, jotta vain rasvanen kala ois hyvä! No kyllä on harvinainen tuo marjamämmi. Kansakoulussa kun olin ja tätä ol kouluruokailussa tarjolla, aina kesken loppu. Puutarhakirjojakin on hyvä olla olemassa ja niistä oppii aina jottain uutta.

      Poista
  9. Enpä ole minäkään marjamämmistä kuullut, vaikka mielestäni tiedän aika hyvin perinneruokia. Ehkä sitä ei ole liiemmin täällä Pohjois-Savossakaan syöty...? Meillä on tänään lumisadepäivä. Tietää iltapäivälle vihdoin lumitöitä. Onneksi on tuollaista kevyttä pakkashöttöä, niin on kevyempi työnnellä kukkapenkkien suojaksi. Taidan jättää kirja-arvonnan väliin, kun ei oikein ole noita leikattavia puita ja pensaitakaan. Onnea kuitenkin muille arvontaan :) Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Työ kun ootta savolaisii ja tää marjamämmi on karjalasta! Tänne Karjalaan on vaikutteita tullu tuolta idästä ja piiraat, tsupukat ja sultsinat, sienet ja uunissa hauduttaminen ja kaaliruuat on meille ominaista perinneruokoo. Muutamia mainitakseni. Meille sato viimeyönä kunnolla lunta ja lissee on luvassa. Huomioin tuon siun toiveen arvonnassa.

      Poista
  10. Mämmiä suoranaisesti rakastava:))
    Äiti teki isossa pyöreässä padassa hella-uunissa mämmin,,,oli maailman parasta:)
    Mutta marja-mämmi kuulostaa niin herkulta että tuota pittää googlettaa.
    Hauduttamalla..mämmistä tulee huippu-mämmiä;) marja tai tavallista,Eikös olekkin niin Ulla??
    Olen samaa mielta meidän ruokakulttuuri on ihan päälaelleen menny...roskaruokaa,pyh,sanon minä:)...vaan minkäs teet:(
    Tuo kirja on niin hyvä ja tärkeä,ilman muuta osallistun Arvontaan!!Meillä tuiskuttaa pakkaslunta.-8 .Nyt on kekitalvi :)
    ..ja minulla kärsimyskukassa 3 nuppua :)
    Oikein mukavaa viikonloppua1.Sinulle ULLA!
    jk.olen kirjoittanut ennenkin ja kirjoitan nytkin...Sinun blogiasi on mukava lukea,
    Kiitos ULLA!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ompa mukava kun onot mämmin ystävä, marjoilla tai iliman. Mie oon tuossa leivinuunissa ruuvantekijä ja kyllä siinä kaikki niin hyvin hautuu ja valamistuu! Myö tykätään ihan tästä suomalaisesta ruuasta ja peruna ja juurekset on perusruokoo. Ei meijän tautta tarvii avokaadoja ja munakoisoja rahata mualiman iäristä.
      Kirja on hyvä, meillä marjoja ja hedelmiä tuottavien leikkauksen tueksi.
      Ompa siulla kärsimyskukka hyvin menestynä, mukava nähä kukkivana.
      Mukavoo viikonloppuu siullekkin ja kiva kun tykkeet käyvä tiällä blogissani!

      Poista
  11. Asioilla on aina puolensa🤔
    Perinneruoat ovat hienoja, onneksi niitä taas arvostetaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä on, puolensa.
      Hyvä kun arvostetaan näitä perinneruokia. Kovasti meijän ruokakulttuuri köyhtys, jos ei tieto ja taito nuoremmille siirtys!

      Poista
  12. Olipa sinulla monelaista kiinnostavaa asiaa tässä postauksessa! Hurraa - perinneruoka-asia on hieno ja jaksat tehdä tuota marjamämmiä! Puiden ja pensaiden leikkaaminen on aina minuakin jännittänyt, onneksi meillä vaari leikkaa puut.
    Käypä blogissani, minulla on sinulle haaste - ehkä et ole vielä siihen osallistunut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kun tykkäsit! Onko siulle marjamämmi tuttava? Yllättyny oon kun kukkaan kommentoija ei oo tienny tästä. Yritän vaalii näitä vanhoja ruokia, nuoremmatkin niistä tässä omassa perheessä tykkevää ja ussein Helenan ja Villen kuhunkin tänne syömään.
      Mielelläni otan haasteen vastaan ja vastoon siulle ja Hirnakalle samallakertoo!

      Poista

Minkälainen puutarhuri olen.

Sain jo aikoo sitten haasteen, Minä puutarhurina. Haasteen sain Hirnakan torppa, ja Vaarin torpan puutarha, blogeista. Kiitos haasteesta! ...

Suosituimmat artikkelit