Vauva uutiset

Nyt ei oo kukkakuvia!

Tiällä on mummolla männy vähän senssit sekasin, kun on niin mukava assii meille sattunu.

Vanhempi poikamme ja hänen vaimonsa, Olli ja Pia saivat kaks viikkuu sitten pienen tyttären. Kovasti ol meille odotettu tapahtuma. Nuoret on kohta olleet neljä vuotta naimisissa ja olin jo melekein luopuna toivosta, kun tämä ilo meille talavella kerrottiin. 

Myö annettiin heijän kottiutuu rauhassa ja männeellä viikolla, tiistaina lähettiin rotinareissulle sinne piäkaupunki seuvulle. Karjalanpiirakat ja kakut vietiin männessämme. Kukat ostettiin perillä.

Tässä tää kullanmuru nyt on kuvassa. Kysyin vanhemmilta suanko kuvan laittoo ja lupasivat. Miulla sylissä on ja en hoksannu tuota peittoo ottoo pois kun sylliini sain. Isällään ol vähän mustempi tukka synnyttyään 35vuotta sitten, Muuten on aikapaljon sammoo näkkyy, äitiltään on korvanlehet ja silimiin seutuu.

Toivotaan varjelusta elämään ja  jotta sais terveenä olla ja vanhemmille kanssa terveyttä. Kaikki  on sujunu hyvin tähänasti.

Kevväällä alotin tilikkupeiton ompelemisen ja myö haluttiin pittee sukupuol meille sallaisuutena. Tein semmosilla väreillä jotka käyvät, olpa kumpoo sukupuolta hyvväänsä. Peitossa olevissa pupuissa on vaaleanpunasta ja taustakangas hennosti vaaleansininen.

On tarkotettu semmoseks kellimis alustaks. Nimikoin tämän tuonnempana, kuhan on nimen suanu pikkunen.

Kun soittelin sen Toronton tätini kanssa kevväällä ja ilimotin tämän assiin, niin tätini sano panevansa puikot heilumaan ja paketti tul nuorille kesällä. Siinä ol villatakki ja myssy, ovat talavelle tarkotetut ja kasvunvarroo on vielä. Vauva villalangasta neulottu. 

Tätini neulo silloin kun Ollii vuotettiin, samanlaisen setin ja siihen on vielä töppöset lisäks, kevätvauvalle puuvillasen, er mallilla. En mie ossoo tuommosta neuletta neuloo, kaunis on tämä nuttu ja myssy. Tätini ja edesmenny äitini neulovat paljon.  Äitillä tek enemmän sukkia, monet villaset sukat on vielä miullakin uutena, vuottamassa. Isä kanto seiskaveikkoo kassikaupalla, kirkolla käyvvessään.

Miulle tuo neulominen on kästöistä se laji, jota en tie. Ei myö paljainjaloin oo tarvittu kulukii ja lapasia ja kintaitakin on ollu. Molemmat mummot neulovat silloin kun pojat ol pieniä. Sotaväk sukat ol äitille ihan kunnia-assii suaha tehä pojille ja molemmat vieläkin vetelöö mummon neulomia sukkia jalakojaan lämmittämään.

Onneks on myyjäisii ja ystäviä jotka ottaavat tillauksia vastaan. Villapukkuu pienelle on nyt suunnitteilla talaveks.

Nyt meillä on muatilalta aitanvintistä haittava pinnasänky yläkertaan. Pekka tek sängyn ja hoitopöyvän silloin pojille ja ovat olleet lainassa monella lapsella. On haluttu säilyttee ne, kun on paikka missä pittee. Tuunataan niitä jos on tarve.

Myö ollaan sitten mummo ja ukko, toiset isovanhemmat mummo ja vaari. Suavathan hyö jos haluvaat erotella meitä, sannuu minnuu Haapasalmen mummoks, Haapasalmi on meijän kylän nimi.

Tälläset kuulumiset tälläkertoo ja suattaahan se aina vilahtoo joku kuva ja juttu tuonnmpanakin, pienestä immeisestä.

Kiitos kun kävit.