Mieliinpainuva viikko

Männy viikko jiäp varmasti muistoihin pitkäks aikoo.

Villellä alako säilörehunteko uuteen siiloon ja se ei ihan pien jobi ollukkaan. Muanantaina Pekka tul uamulenkiltään ja sano miulle, Villelle tul lomittaja Jouko. Sormet pit avuks ottoo ja laskii montako miestä on Kinnulan tilalla töissä ja lopputulema ol 12. Siinä tehtiin historioo.
Kerrompa teille miks ol niin monta. Ville alotti niittomurskaimella niiton parrii vuorokautta ennen kun siilon täyttö alako ja niitti yötä myöten luokuu. Ussiimpana päivänä. Jari hoiti karhotuksen ajosilppurille, jota Urho ajo. Pete, Henri ja Mikko kuletti kärryillä rehut pellolta siiloon ja siilossa Jussi ja toinen Ville polokivat traktoreillaan rehut tiiviiks. Kahteen päivään ison siilon saivat täyteen, paljon siinä on rehhuu, paljon on syöjiikin.
Toista rehusiiloa on tekemässä Jani, Hemi ja Petri. Pohjan valu on tulevana maanantaina.

Miulla ol jo edellisellä viikolla illalla lievee lämpyy, ja tiistaina ol liäkäriin aika tilattava. Ryvitti mahottomasti ja keuhkoputkentulehus ja poskiontelotulehus jylläs. Olin suanu mahtavan kesälunssan!
Antibiottikuuri ja yskänliäkettä apteekista. Rykimisestä on koko ylävartalo kippiinä. Nivelet kippuil kovasti joka on miulle uus assii. Tauti pan suunnitelmat sekasin ja miut pettiin. Onneks yläkerta siivottiin jo edellisellä viikolla. Pekka ol korvoomaton apu tällä viikolla. Ryvittää minnuu vieläkin, vaan yön antaa nyt jo nukkuu hyvästi. Nenäkannulla oon huuhellu poskionteloita.

Juhannusuatto uamuna lämmitettiin leivinuuni 350asteeseen ja paistettiin piirakat, ne on tiälläpäin aina juhlapyhiks ja arkisemmikskin pyhiks. Iltapäivällä sitten Karjalanpaisti uuniin hautumaan. Ol niin mukava kun ol lämmintä. Tuul uluvo nurkissa ja järvellä ei semmosta myrskyy oo ihan äsken nähty.

Valakiipiä aallot löivät rantaan ja laitur kiikku aallolla kuin lastu vuan. sähköt ol poikki illalla. Tuul on vähän tyyntyny. Tuuli on ollu etelästä ja idästä.

Se meitä huolestuttaa mihin tukkakoskelo perhe piäs turvaan. Emot uittivat kolome mustoo pientä poikasta viikolla laiturille, meille nähtäväks. Jos ovat aaltojen armoille jiäny, köpelösti käy.

Pionit on nyt ollu kuningattarii.
Ensimmäisenä alotti Rosea plena jota 'Kertuks' sanon. Tämän ilimotin Lukelle, kun hyö kartottaa 50 vuotta ja vanhempii talonpojanpioneja. Perin tämän anopiltani ja hiän ol suanu sen Kertulta. Sieltä tul viikolla kirje ja pyyntö lehtinäytteen ottamisesta, myöhemmin kesällä juurakkonäyte lähetettään. On mielenkiintoista seurata tätä hommoo.

Aukasoo isot aniliininpunaset kukat jotka vanhetessaan vaalenoo melekein valakiiks.

'Festiva Maxsima' Tässä puskassa on paljon kukkia ja tuettiin ostetuilla ja puukepeillä ja matonkutteella, siitä huolimatta sade ja tuul runtel suuret kukat.

'Barbara'

'Coral Fau'

'Sarah bernhardt'

'Karl Rosenfield'

Tätä kuletin muatilalta tänne, kukan muoto on vähän erlainen kuin tuossa Sarah bernhardissa, eikä oo tummia viiruja. Mikähän lie nimeltään. Vai onko tää Sarah ja tuo toinen vaaleanpunanen joku muu.

Nämä kukkii nyt tässä tuvan ikkunan alla, muissa penkeissä ovat vielä nupulla.
Ruahin jopa uattona maljakkoon leikata.

Tilasin velpojalta ens talavena tehtäväks uusia korkiimpia tukija. Pekka ei sua hitsata tahdistimen takkii ja vel on seppämies. Ostetut on liian matalii, ja painavat kukat piäsöö retkottamaan nurin-niskon.
Uppeita kukkia on pionit, ja kun on er vaiheissa olevii, suap kukinnasta nauttii pitempään.

Suurena rakkauden osotuksena pien tätä timotein vartta uattona, jonka sain.

Tämä on kaunista aikoo, luonto pursuvaa kukkia ja penkit kansssa. Kitkemistä on miullakin kun männy viikko män potteissa. Ei onneks ihan ylvaltoo oo suanu rikkaruohot.

Viikolla tul myös siemen paketti, jonka Tuulikki, Kukkia ja koukeroita blogista laitto kevväällä kiertämään. Kahtelen sen tännään ja pallautan hänelle. Oon viimenen listassa olevista ja siemeniä on runsaasti. Kiitos Tuulikki!

Kaikenlaisii kukkia tiälläkin on kukassa, seuraavassa postissa lissee.

Kiitos kun kävit.