tiistai 6. helmikuuta 2018

Öisiä kulukijii!

Meillä ol pyhhee vasten yöllä mehän elläimet pitäny juhloo. Ja jatkovat vielä seuraavana yönäkin. Pyhänä kun mänin rantaan,  ihmettelin miten pihlajan alus ol niin kovasti polettu ja oksia ol puotettu alas. Se on kuitenkin jo iso puu, niin kahelle jalalle on pitäny nousta jotta sai niistä oksista otteen. Ensin ajattelin oisko supi jahannu marjoja, sitten näin sorkan jälet. Riukuaijassa on portti ja siitä olvat tulleet, kaks metsäkaurista. Ja männeet järvelle pois päin.

Assiita kun tarkemmin tutkin näin kun jänikset ol juossu ristiin rastiin ja oravakin hyppiny. Hyvä kun ei tuppaan tullu! Aitan ja talon vällii ol hilivannu, toivottavasti ei aittaan tie katonrajaan reikee ja mäne ja ruppii pessee pykkeemään.



Muanantaita vasten ol vielä enemmän jäläkiä tullu ja kauriit ol tulleet lähemmäks taloa. Koristeomenapuulla ol käyty.

Alaoksilta ol omenat hävinny ja muutama oksakin katkastu.

Mansikka laatikollakin ol herkuteltu .


Aroniookin ol maisteltu. Pissit ja papanat ol meille kiitokseks jätetty.
Ruusupensaita ja hortensioita ol kanssa näpsitty. Toivottavasti ovat nyt maisemoo vaihtaneet, Ruokintoo on mehtämiehet järjestäneet, kuivoo heinee ja viljoo. Ilives aina kyttevää niitä siellä ruokintapaikalla.

Onneks mustikat ja omenat on verkon suojissa. Kovasti olivat jäläkiä tehny ja kuutamolla varmaan käyneet. Jotos ol pellolle polettu.

Kun mänin muatilalla käymään sanoin Villen koirille, Diivalle ja Sindille, (ovat karkeakarvasii mäyräkoirii) jotta teille ois töitä. Siihen Ville sano jotta mehästys loppu tammikuun loppuun. Näitä kauriita ei isommilla koirilla sua ajattookkaan ja muutaman vuuven ovat tiällä niitä mehästänneet. Somia kun mitkä ovat, vaan liikoo niitäkin jos on, ei oo hyvä. Säilörehunteko aikaan suap olla tarkkana kun niittomurskaimen pellolle ajjaa, jotta vasa ei heinikossa ois piilossa.

Ensimmäisenä talavena kun tiällä oltiin nähtiin neljä valakohäntäkaurista pihassa. Heti kun meijät älysivät lähtivät kiireellä, eikä tulleet takasin.

Tässä hiihettiin ristiin Villen kanssa. Hiän tul pyhäuamuna tähän meille ja lähti järvelle, ol hiihtäny pitkänmatkan, Kiertäny Harkonsaaren ja hiihtäny sitten laavulle Laitasaareen. Siellä ol syöny evväät ja sitten hiihti takasin. Muuten ol hyvä keli, pohjosesta vuan kylymästi tuul poistullessa.

Tykätään kaikista elukoista, rottoo lukkuunottamatta. Ei oo onneks näkynä tiällä ja muatilallakin on myrkyt jatkuvasti. Ja kärppä ol pitäny huolen hiiristä. Luonnossa kun liikun, aina kahtelen elläimiin jäläkiä ja lintujakin seuroon. Meijän luonto on rikas eläimistöltään ja kaikilla on oma tehtävänsä luonnon kiertokulussa.

Hyvvee viikonjatkuu ja piästään torstaina jännittämmään olymppialaisia!

Ollikin tulloo käymään Pian kanssa ja pyhänseutuun herkutellaan karjalanpiirakoilla ja laskiispullilla.


Kiitos kun kävit!




19 kommenttia:

  1. Jäljistä näkee hyvin millaista eläintä on pihapiirissä liikkunut, talvella ei välttämättä tarvitse riistakameraa. Meillä edellisistä talvista viisastuneina kanaverkot aseteltu korkealle hedelmäpuiden ympärille mutta jos lunta tulee vielä samalla mallilla lisää, niin yltävät isommat elukat pian suojaamattomiin oksiin. Etenkin luumupuut tuntuvat olevan suurta herkkua. Lupsakkaa olympialisten odotusta sinne, täällä myös kisoja odotellaan. :-) Terkuin Katja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vastauksesta. Meille on ensimmäinen kerta kun syövät mittään pihamuasta. Eivät vielä vahinkuu tehny, van ussein jos käyvät suattaa tulla. Koristeomenapuu jätettiin verkottamatta, kun ajateltiin jäniksen käyvän alaoksilla. Niitä pittää kevväällä leikata pois muutenkin. Muut suojattiin. Toivotaan jotta terveenä kestäät urheiljat ja onnistuut. Jokunen mitallikin ois tervetullut!

      Poista
  2. On teillä eläväänen seutu, jos minkäkilaasta elukkaa. Toivottavasti eivät saa mitää korvaamatonta vahinkua aikaaseksi.
    Koskahan oon viimmeeseksi hiihtäny. Varmahanki silloon ku kersat oli piäniä, liki kolomekymmentävuatta sitte.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vastauksesta. Meillä on eläväinen seutu. Mehän keskellä ja harvaan asutulla seuvulla kun asutaan, mehän elläimet on runsaslukusii. Noita kauriita näkköö pelloilla ja poukkoilevat tielläkin.
      Miullakin ol tuossa hiihossa monta vuotta vällii. Nyt kun alotin joulun jäläkeen ol se vähän huntsakkoo alakuun. Järvellä on hyvä hiihtee kun ei oo mäkiä.

      Poista
  3. Siellähän on öistä säpinää! Enpä taida töllöä kisojen vuoksi avata. Meni kaikki mielenkiinto seurata urheilua niitten muinaisten Lahden kisojen myötä..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pakko kommentoida tai pikemminkin peesata Satua; samoin kävi minulle Lahden kisojen vuoksi. En usko, että hiihto tai moni muukaan urheilulaji on yhtään sen puhtaampaa.

      Poista
    2. Kiitos Satu vastauksesta. Olhan se ikävä juttu siellä Lahessa, ja varmaan vaikuttaa vielä pitkään. Oon sitä mieltä, ei ne kaurapuurolla hiihä muutkaan ja eiköhän ne suomalaisetkin oppinu jottain. Van jännittää miten pienen suomen urheilijat pärjevää. Ja jos siniristi lippu nousoo, niin kyneleet silimiin tulloo.

      Poista
  4. Kaikilla eläimillä on luonnossa paikkansa, mutta kun ihminen tuppaa vähän liikaa sorkkimaan myös eläinmaailmaa. Noita valkohäntäkauriita/-peuroja rahdattiin 30-luvulla Suomeen ja yllättäen lähtivät lisääntymään räjähdysmäisesti. Niillä ei ole riittävästi kantaa rajoittavia vihollisia. Täällä etelärannikolla peuroista on tullut niin kesyjä, että pihasta lähtevät vasta, kun viereen menee niitä huitomaan. Paikallinen mansikanviljelijä on helisemässä peurojen kanssa.

    En ole moneen vuoteen hiihtänyt, kun harvoin lähipelloilla on riittävästi lunta. Kunnan tekemällä kuntoladulla taasen on ruuhkaksi saakka porukkaa ja jotenkin tuntuu tylsältä ajaa autolla jonnekin päästäkseen hiihtämään.

    Hieno latukuva yläbannerissa. Tulee mieleen lapsuuden hiihtoretket.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vastauksesta. Se on totta, jotta immeiset sorkkii liikoo luonnon asioissa. On monta elläintä ja kasvii luontoon tuotu ja ne on levinny haitaks asti. Valakohäntäkauris on tiällä vielä satunnainen ohikulukija, en oo vuosiin kuullu kenenkään nähneen. Se on vielä haitallisempi kun tuo pien metsäkauris, kun on isompi ja yltää korkiimmalle. Mansikasta tuntuuvat tykkeevän ja mansikkatilalliset tiälläkin mannailoot kauriita!
      En miekään kehumaan piäse hiihtotaijoilla, tiällä kun uluko-ovelta piäsöö lähtemään ja tuo jiä on hyvä hiihellä. Kävin kysymässä urheiluliikkeessä, vieläkö teippien kanssa kuka hiihtää ja lupasivat laittoo uuvet kun kulluu entiset. Voitelu on ihan hepreoo ja noihen teipattujen kanssa pärjeen miun hiihot.
      Miekin yllätyin miten hyvän kuvan näppäsin.

      Poista
  5. No onpas siellä ollut vilinää:) Ihaniahan nuo metsänelävät ovat, vaan eihän se kiva ole että syövät pihan ja talloovat vielä loput..Meillä jänikset söivät viime talvena yhdessä yössä juuri kesällä istutetut marjaomenapensaiden taimet, ihan maan tasalle..kyllä harmiteltiin kun oltiin oltu niin pökelöitä eikä oltu niitä kunnolla suojattu..Tänä talvenapa onkin!!:) Vaan onhan tuo hiihtäminen mukavaa ja vielä eväiden kanssa laavustelu.. Ah! Kiva kun saatte sinne kisakatsomoon vieraita, mukava on yhdessä jännätä kisoja:) Kaunista talvista viikkoa♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vastauksesta. Meillä on ollu vilinee ja tännään tuas lissee suojattiin, verkko vejettiin mansikoille ja hortenssialle. Olivat yöllä tuas käyneet! On niin paljon lunta, jotta niihen on varmaan vaikii löytee ruokoo. Se on harmi jos jänikset syöp omenapuita. Ja suojaus on tarpeen. Mukava on kotikatsomossa jännittee isommalla sakilla! Mukavoo loppuviikkuu.

      Poista
  6. Siellä onkin ollut yöllä vilskettä! Eläinten jälkiä ja touhuja on hauska tutkia, paitsi tietysti jos istutuksia tuhoavat. Hyvä, että teillä on talvisuojauksia tehty. Meilläkin on jäniksiä käynyt taas ja syyshortendia ja punalehtiruusu ovat päätyneet ruokalistalle, kun kaikki muu on suojattu verkoilla. Mukavia talvipäiviä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vastauksesta. Vilskettä on tosiaan ollu ja verkotuksii tehtiin lissee! Paksu hanki niitä varmaan ajaa pihapiiriin. Verkot on hyvä suoja kaikkia elläimiä varten. Muatilalla aijattiin koko hedelmätarha, sillon kun siellä puut ol pienmpii, nyt ei ennee tarvii tehä. Samat verkot on nyt tiällä käytössä. Ihmettelen kun piikkiset ruusutkin kelepovaa! Hyvvee loppuviikkuu.

      Poista
  7. Ihana kirjoitus, vaikka tietysti tihutyöt saattavat harmittaakin. Minulla on ihan samanlainen asenne eläimiin. Jänikset meilläkin juhlivat, kauriit aidan takana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vastauksesta. Ei vielä onneks oo perruuttamatonta tapahtunu. Onneks tärkeimmät kasvit suojattiin jo syksyllä ja nyt laitettiin verkkoja lissee. Mansikasta söivät rönsytaimet, satoa tuottavaan puskaan eivät onneks kerinny. Mukavoo viikonloppuu!

      Poista
  8. Meillä liikkuu myös rusakoita ja kauriita. Riku-koiralla riittää vahdittavaa.

    VastaaPoista
  9. Kiitos Sussi. Rusakollahan syntyy kohta hankipojat! Molemmat voivat tehä tuhoja jos kohille sattuu. Riku-koira varmaan pelottelloo pois nämä vierailijat?

    VastaaPoista
  10. Kiva seurata lumeen jääneitä jälkiä.
    Hyvää ystävänpäivää sinulle.

    VastaaPoista
  11. Kiitos vastauksesta. Mukava seurata jäläkiä!
    Hyvvee ystävänpäivee siullekkin.

    VastaaPoista

Kevät mielessä.

 Jokohan ois kovimmat pakkaset ja lumisateet tältä talavelta loppunu! Meillä on ollu kovia pakkasia ja runsasta lumentuloa koko talavi. -36 ...

Suosituimmat artikkelit