Helemikuun heliät päivät!

Tuo sanonta jatkuu, 'helemikuun heliät päivät, maaliskuulla maksetaan'. Ja toinen sanonta, mitä siätä Mattina, sitä siätä Mariaan. Suapihan nähä pittäätkö paikkoonsa. Meillä on ollu huikaisevan kauniita pakkaspäiviä. Uamulla auringon noustessa jopa -27' Päiväks lauhtuu -10/15. Ja jos tuo Matin päivän jäläkeen pakkanen on vielä kolome viikkuu niin tulloo pitkä pakkas jakso. Oiskohan sitten heinäkuulla heinäpouvat?

Vaikka puarusin edellisessä postauksessa niitä kauriita, niin hermo petti miullakin ja pithän tuohon mehtään viiä niille ruokoo, kuivoo heinee, murskattuu viljoo ja omenia. Eihän ne meijän korkeuven elläimii oo ja kova pakkanen on niillekkin koettelemus!

Viikko sitten tul lapinpöllö matontamppaus telineelle. On käyny monta viikkuu tiirailemassa oisko myyriä hangen alla. On tuossa oikiilla ja en uskaltanu nostoo tuota kaihinta jotta lehahtaa heti pois. Ollaan suorastaan huolissaan jos ei löyvä syötävee, on se niin kommii lintu. Tiälläpäin on vähän nyt myyriä, toisaalta hyvä, pöllöjen kannalta huono! Helemipöllön puputusta en vielä oo kuullu, se on varma kevvään merkki.

Käytiin Villen assiilla Joensuussa ja siellä rautakaupassa. Sinne ol tullu irtona ilmakasveja ja miekin innostuin niitä muutaman ostamaan. Hinta ol suorastaan halapa, 2.95e kpl. Ja neljä ostin. En ruahtina ostoo niitä valmiiks asetelmiin laitettuna ja kyhäsin koissa ommiin astioihin.

Nimistä en ihan varma oo, vasemmalla alareunassa Tillandsia argentea 'Mexico' purkissa vihree ja punanen, ovat hauskan näkösii, ihan kuin Villen tukka synnyttyy. Ol musta ja vahva. Hoitajat laitoksella kampasivat sen pystyyn ja ol vauvahuoneen vahvin hiuspehko. Ristinkin nämä uuvestaan ja sanon noita 'Villeks'. Oikiissa reunassa Tillandsia juncea. Korkiissa  hurrikaanissa olevalle en nimmii löytäny, se on kirjava, raitoja on kuin tiikerissä. Ja siihen on ilimestyny kukkanuppu. On kuin viljan tähkä malliltaan tuo nuppu.

Toivottavasti näyttää kukkansa. En oikein tiiä onko näissä lehtiä, ilimajuuria vai miks sanos.  Kovia ja terävii on nuo vihreet osat. Veden jiäminen tuohon lehtihankaan on kai suurin vihollinen joka tappaa tämän kasvin mädättämällä. Mielenkiintoinen kasvi!

Orkidea Coelogyne huenttneriana, on kiitollinen kukkija. Kuuluu helokämmeköihin joista kuuluisin  meillä on lumikuningatar. Nämä molemmat aukasoo hohtavan valakoset kukkansa, kun valo palovaa Pohjolaan ja kimmeltää hangella.

Tässä on ensimmäinen kukintovars joka kasvo kehittyvään varsimukulaan ennen lehtiä. Tuoksuukin hyvälle. Kahteen varsimukulaan on on nyt tulossa kukintovars, yhteen tul lehet ensin ja se ei kuki . Joka vuos on kukkinu, kun vuosia sitten hankin tämän orkideayhistyksen yhteistillauksesta. Lumikuningatarta en oo suanu kun yhen kerran kukkimaan, aina vuan yritän kuitenkin. Vien tämän suvun kasvit pihalle kesällä ja lannotan ihan kanankakalla.

Aurinko on laskemassa tännään. Sain kuvan onnistumaan vaikka vasten aurinkuu kuvasin. Hetikohta vaipu tuonne horisonttiin ja nyt on tähtitaivas ja kelmeä kuu taivaalla.

Ensimmäiset esikasvatettaviin siemenet on kylyvetty. Viime sunnuntaina kylyvin ja ahkeraliisat itivät viiteen päivään. Yllätyin!

Muatilalta Helena ja Ville tulloot meille saunaan, kun heillä tehhään saunaremonttii. Saunaan vaihetaan mustat panelit ja muotolauteet, pesuhuoneeseen laittaat valakiita ja mustoo. On kai tämän hetken muotii nuo värit!
Samalla juuvvaan meillä kultamitalli kahvit. Kaakun kanssa.

Toivotaan jotta kenenkään vesjohot ei jiävy, eikä konneetkaan hyyvy tienpiälle näihen pakkasiin aikaan!

Ens viikonlopulla ois se Salapausselän reissu meillä ja toivottavasti ei hyvin kovia pakkasii ois. Eihän sitä pysty hiihtämäänkään kilipoo jos on kauhiin kylymä!

Hyvvee helemikuun loppuu ja maaliskuun alakuu.
Päivä on jatkunu jo paljon. Uamulla viijen jäläkeen alakaa jo päivänkajo näkkyy. Ja illalla kuuteen vielä pihalla näkköö!


Kiitos kun kävit!