Sain tämän jo kaks viikkuu sitten, nyt vasta seleviin sen kirjottammaan.
Olen kirjannut viikon ajan ylös puutarhaan liityviä kiitollisuuven aiheita. Niitä ois paljon kun vuan muistas aina olla kiitollinen.
Puutarhaystävä Kati samalta kylältä soitti ja kuhtu minnuu kahtomaan kun hänellä värililjat ovat kukassa. Kati on tehny ison homman kivien kanssa. kävin siellä uamupäivällä ja Kati tul sitten iltapäivällä vastavierailulle. Tehtiin nämä vierailut samanapäivänä kun ol satteen uhka ja pelättiin jotta kukat ei oo niin hyvinä jos enemmälti sattaa. Kameroohan mie en muistanu ottoo mukkaan, eikä ollu puhelinkaan.
Siinäpä meillä mänkin tovi molemmissa pihoissa kahellessa ja vertailemalla kokemuksii.
Oon kiitollinen siitä jotta miulla on tässä muutamankymmenen kilometrin sätteellä monta samanhenkistä immeistä joihen kanssa suan puutarhasta huastella.
Daaliat käyp kukkimaan, tämä on vahoo kantoo oleva isokukkanen vaaleanpunanen, tänävuonna ei kasvanu hyvin korkiiks. Viimekesänä ol kaks metrii ja reppeil sitten, van säily hengissä juurakko.
Toinen päivä.
Ei se sai vielä tullukkaan ja kun uhka ol vieläkin, kitkin lavaviljelykset. vesheinä on ollu villissään ja oon suanu kitkii montakertoo. Kuvvoo en oo vielä suanu niistä otettuu! Pekka tek kolome issuu lavvoo, 120x210, mitat on senttiä. Yks myö laitettiin mansikkoo täyteen, toisessa on porkkana ja siinä ol pinattii ja retisii, pinatit oon pakastanu ja syöty on, retiisi ei oo meijän suurta herkkuu ja sen otin jo pois. Kolomannessa on punasipulii, tilli. punajuurta ja yrttiä. Sitten on yks lavankaulus jossa on kaks kaulusta piällekkäin. Siinä on salattii ja hernettä. Laijassa on kaks 'pömpelii' vihreestä muovitetusta verkosta pyöräytetty ympyrä halakasia n.80cm, laitettiin mustamuovi sisäpuolelle ja niissä kasvaa kesäkurpitsoo ja toisessa avomuankurkkuu, kurkut mukavasti roikkuu ulukopuolella. Rumpuputken kaulus, halakasia 1m, siihen erehyn laittamaan krassii matalan auringonkukan kanssa ja se valtas koko kauluksen, auringonkukkia ei näy!
Laitan näistä ja kasvihuoneesta oman postin!
Kiitollinen oon siitä jotta suatiin tää ala kunnolla tehtyy ja siitä suahaan syötävee tälleen kesällä. Pohjasta kaivettiin muat pois ja laitettiin siihen sora, sen piälle juurmatto ja sitten lavat, isot lavat on tiilien piällä, sisäpuolella muovi ja ulukopuol myö vejettiin tervalla, jotta ei happanis hyvin noppiisti. Ne on tehty kakkoskasista 20x5 lankkuu ja kaks piällekkäin. Kestopuuta mie en laita kun siinä on ne kyllästeaineet. Kivituhkalla piällystettiin sitten käytävät.
Laitan nyt muutamii kuvia esikasvatetuista! Sain näistä blokiloista vinkin Jättivebenasta. Uus tuttavuus miulle, sakkiimpaan oisin suanu istuttoo, osan latvoin, on jo ainakin metrin korkusii.
Kirjosalvia 'Blue Monday'
Esikasvatetut Kiinanasterit
Kolmas päivä.
Sato vettä! Kesälomalaiset ja Ville ja Helena olivat meillä syömässä. Pöyvässä ol omasta muasta, kesäkurpitsoo krillattuna, hölskytyskurkkuja, salaattii jossa sipulii, kurkkuu, tomattii, hernettä ja kasvihuoneesta härkäpappuu salatin lisäks, persiljat ja tillit myös. Possun kaslerit maustettiin Ranskalaisella rakunalla.
Oon kiitollinen, suahaan käyvä tuoreita kasviksii hakemassa ja tiietään mitä syyvvään, lähiruokoo parraimmillaan.
Kesälomalaiset tekivät ihelleen kukka-amppelin risuloista. Laitoin sillon kvväällä kun tein risutöitä loput nippuun ja aittaan. Olli innostu niistä ja risukirjasta kahtelivat mitä tekisivät, eikun risut likkoo järveen ja tämmösen hyö tekivät. Työ tekkiisä neuvoo ja seuraava tulloo kuulemma jo parempi, krysantteemin ovat tuohon laittaneet, toivottavasti narut kestää, juuttinarruu ovat.
Siitä oon kiitollinen jos oon suanu kädentaitoja siirrettyy etteenpäin.
Neljäs päivä.
Tehtiin kotpihhaan porukan perunoo, mäntiin isän luokse ja sinne ruokapöytään otettiin kesäperuna Colomba keitettäväks, ensimmäisen kerran. Lisäks kaskinaurista ja ol herkullista molemmat.
Kolome vuotta sitten äit menehty ja isä jäi yksinään, ikinä ennen ei oo yksin eläny ja on vaikiita, hyö ol naimisissa melekein kuuskymmentä vuotta. Kasvovat yhteen jo kansakouluajosista lähtien ja monet vieraatkin on ihmetelleet miten olivat ykstuumasii joka assiissa. Myökin on yritetty sitä ikävee käyvä yhtenä päivänä viikossa helepottamassa ja samalla tien ruokoo kun ei se valamis ruoka mitä kirkolta toisivat oikein maistu. Meitä on ussiimpi sisarus ja joku siellä jokapäivä käyp isän apuna.
Oon kiitollinen siitä ajasta jota isän kanssa suan olla ja perunasta ja nauriista joka kasvaa hyvin, jospa suatas naurishauvat syksymmällä, niinkun ennenvanhaan, isä taitaa sen homman ja niin monta muutakin assiita viikatteen liippoomisesta lähtien joka miulla on vähän niin ja näin.
Viijes päivä.
Yöllä sato vettä 11mm ukkosen kera, tämä järvi on Saimaaseen kuluva Orivesi ja aika iso järvi, jos etelästä päin ukkoset tulloo ne ei lähe yl tulemaan vaaan savon puolella repivää pohjoseen ja ittään. Joskus on ollu niin kova ukonilima jotta tulloo yl, ja sitten on ryske ja rytinä. vahinkuukin on tullu, muutama vuos sitten särki panospuhistamosta aivot, sen jäläkeen otettiin kaikkein laajin kotvakkuutus.
Siitä oon kiitollinen jotta mittään vahinkuu ei ukkonen tehny ja ei viljojakaan pyöritelly hyvin pahasti.
Kuuves päivä.
Oon kiitollinen erityisesti siitä, jotta suahaan puutarhavaja valamiiks, oon sanonu Pekalle sen olevan meijän tontin somin rakennus. Laitan lähiaikoina kuvan siitä, huussin mualoominen sisäpuolelta on vaiheessa.
Korjoon erehykseni, kirjotin aiemmin koristeporkkanasta ja laitoin kuvankin, kun kahtelin kevväisii siemenpussia älysin jotta kuva onkin Tähtikesäputkesta, koristeporkkana kasvaa siinä vieressä eikä oo yhtään kukkoo, yks kukkanuppu on näkyvissä, ja taitaakin olla kaksvuotinen kasvi.
Tuossa vasemmalla on koristeporkkanan taimia ja tässä etualalla satteenpieksämän tähtikesäputken kukintoja. Mitähän varten mie oon kaks saman tyyppistä laittanu rinnakkain? on vähän sotkunen kuva.
Sain ehtimisen loppuun ja oon kiitollinen kun löysin kaivatun. puutarha muistikirjan, Parviikkuu sitten kulettelin sitä mukanani muuvvallakin kuin tiällä koissa. Harmitus ol kova oisko kadonnu ihan myötämöisin. Leikkasin matonkutteita ja pit tarkistoo muutama assii, niin ol puonnu siihen vuatekassaan, mylläsin sitä jo aiemmin, ei sattunu silimään. Alakaa olla ehtimistä millon mitäkin!
Seihtemäs päivä. Sunnuntai.
Meillä on ollu tapana pyhäpäivä pittee lepopäivänä, tehhään pakolliset työt karjassa ja pellolla kevväällä ja syksyllä.
Otin muutamii kuvia kärhöistä.
Kevväällä ostin Hankkijalta halavan kärhön, kakskii. Loistokärhö 'Blue Angel' kukassa ja toinen loistokärhö 'Jan Pawel ll' ei vielä kuki. Meinasin pittee nämä ruukussa van kasvovat niin paljon korkeutta, laitoin muahan, suap nähä miten talavesta yl männöövät.
Mantsuriankärhö. Tämä hävis toissatalavena ja nyt on muutama uus verso ja paljon kukkia. Tämä kukki aikasempina vuosina niin kovasti jotta tuki ol ihan peitoksissa. Siemenhahtuviikin ol paljon, toivottavasti toipuu.
Keväällä ostin lumikärhö 'Summer Snow' on monta kukkivoo versuu. Ihan pit ottoo kukka ja viiä tuon edellisen viereen ja verrata ja kyllä kukka on erlainen, van kuvittelenkohan mie !
Matala jalokärhö 'Multi blue' aukasoo ensimmäistä kukkoonsa. On hyvin kerrattu kuhan männään muutama päivä etiäpäin.
Nimpähän ei juohu nyt mieleen!
Koin suuren yllärin, roosakukkanen jalokärhö 'Piilu' kärsi myös toissatalavesta. Kevväällä se rupes tekemään versoja, van oisko myyrä tai jänis napsannu ne aina pois ja mänetin jo toivoni. Nyt siinä on monta uuta versuu tulossa ja vaikka ei kukkookaan näyttäs niin säilys ens kessään ja kukkis sitten. Nyt alottelloo kukintoo nämä ja muutamii on vielä nuppuvaiheessa.
Olokaan nämä ruusut Pekalle syntymäpäivä kukiks, tulloo 65 vuotta täyteen tänäpäivänä, oon kiitollinen tästä meijän yhteisestä elämästä, se ol hiuskarvan varassa 10 vuotta sitten. Jos Ville ei ois paikalle sattunu ja ollu niin kylymähermonen elvyttäjä, meillä ois assiit toisin. Pekka sai Pihaton ruokintapöyvälle syvänkohtauksen, kammiovärinään sydän ja hengityspysähdys, Elvytettiin kakskymmentä minuttii ambulanssin tulloon asti. Sairaalassa jäähdyttivät kehon lämpötilan, sillä suojelivat syväntä ja aivoja, pitivät nukutettuna 4 päivee ja toivottiin parasta. Kolomeviikkuu pitivät sairaalassa. Se ol rytmihäiriön aiheuttama ja rinnassa on nyt rytmihäiriötahdistin, jota seurovaat. Lähimuistii edellisiltä ajoilta se vei. Sillon Ville hyppäs isänsä suappaisiin ja Olli tul koulustaan jotta viljat suatiin puituu ja säilörehut tehtyy.
Kiitos kun jaksoit lukkii
.
Nyt on ollu niin monilla haasteita, en oo ennee selevillä kellä on ollu. Kokkeillaampa huastoo seuraavii!
Pihapiiantontilla
Satu V/SatunNaisenelämää
Paleredrose
Jos teitä ei oo vielä huastettu ottakeehan huaste vastaan ja laittakee etteenpäin!
Kiitos Pihakuiskajan puutarhalle jotta huastot miut!
Ihania kuvia ja niin paljon mukavia kiitollisuuden aiheita♥ Suurin on varmasti tuo elossa selviytyminen..Toivotaan oikein paljon onnellisia vuosia lisää yhdessä, terveyttä ja hyvää vointia sinne!! Onni on myös tuollaiset lapset♥ Leppoisaa elokuun jatkoa sinne!
VastaaPoistaKiitos Päden Paja! Elämä on kiitollisuuven aihe. Sitä myökin toivotaan jotta suatas jatkoo yhteiselämee vielä ja terveys on tärkii myös. Hyvä jos elämässä on harrastuksia. Lepposoo elokuuta sinnekin!
PoistaHuh miten ihan otti sydämestä tuo viimeinen kertomus, onneksi oli Ville ja apu lähellä, kun ambulanssilla kesti tovin tulla! Isoja ja pieniä kiitollisuuden aiheita, niistä on elämä kudottu. Paljon onnea Pekalle!
VastaaPoistaIhanaa on, että isäsi on vielä lähellä, vaikka ikävä onkin. Vaikea edes kuvitella, millaista on olla yksin noin pitkän kumppanuuden jälkeen ja etenkin, jos ei ole ikinä ollut elämässään yksineläjä.
Selvästi on juu porkkanan lehtiruusuke vasemmalla kuvassa, ensi vuonna tulevat sitten upeat kukat! Minulla ne ovat edelleen runsaassa kukassa, yksi taimi tekee useita kymmeniä kukintoja. Ihmeellinen ja näyttävä kasvi!
Kiitos Saila! Onnittelut on välitetty, Kiitokset sinnepäin. Yksin en ois elvytyksestä selevinny ja oisin ollu paniikissa! Nyt mie oon ymmärtäny yksinäisyyven mistä vanhuksiin kohalla puhutaan.
PoistaJännityksellä vuotan porkkanan kukintoo!
Olipa melkoinen postaus kaikkineen ja meidän Pekoilla/meillä jälleen yksi yhtäläisyys...sydämen asia, onneksi teidän Pekalla apu oli lähellä, sama täällä...nautitaan ihanista isännistä :D :D Onnea teidän Pekalle!
VastaaPoistaVanhempien elo on niin tärkeää, ihanaa että vuoroin käytte isän tykönä, sillain meilläkin kunnes äidin voimat vähenivät ja nyt hän on hoitokodissa, kotiin tehdään äidin kanssa retkiä aina silloin tällöin.
Elämässä on niin paljon kiitollisuuden aiheita, ne usein pitää vain huomata...minäkin sain tämän haasteen ja postaus tulossa.
Kaikkea hyvää sinne teille!
Kiitos Saila! Mitenkähän lie sattunakkii meijän Pekat. Onnittelut on kerrottu ja kiitokset tulloo sinne.
PoistaIsä vielä toistaseks pärjevää yksin. Sen tautta myö niitä mattokankaitakin sinne laitetaan jotta ollaan sitten enempi siellä. Isä on ekspertti kerimään matonkutteita!
Kiitollisuuvelle on paljon aiheita kun vuan muistas aina! Mielenkiinnolla vuotan siun kiitollisuus postii!
Hyvvee jatkuu teillekin!
Teillä on ollut puuhakas viikko ja kaikkea ihanaa. Kiitollinen tosiaan saa olla terveydestä ja läheisistä, puhtaasta ruuasta ja kauniista puutarhasta ympärillä. Mantsuriankärhösi on tosi söpö, vaikka onkin kovia kokenut. Pitäisiköhän minunkin sellainen hankkia ;)
VastaaPoistaOikein hyvää syksyä teille kaikille!
Kiitos Pauliina. Meillä sattuu ja tapahtuu kun monessa huushollissa hääräillään. Kiitollissii suahaan olla ennenkaikkii terveyvestä, se on kultookin kalliimpi assii! Mantsuuriankärhö on miustakin söpö. Ei hurmoo suurilla kukilla van pieniä on paljon.
VastaaPoistaHyvvee syksyy sinnekin!
Upeita kukkakuvia, ja hieman kadehdin tuota että kasvikset tulee omasta maasta. En muuten minäkään pidä erityisesti retiiseistä...Tässä olikin monta kiitollisuuden aihetta:) Hyvää loppuviikkoa Ulla.
VastaaPoistaKiitos Jael! Mie tykkeisin pittee isompoo kasvimuata ihan pellossa, van siitä pitäs tehä oma kasvulohko EU siännöksiin mukkaan ja kierrellä sitten isoilla konneilla niin oon nyt tuohon lavaviljelykseen ruvennu. Mukavasti suahaan syötävee näistäkin. Siellä kasvit saisivat aurinkuu riittävästi van onko enemmän veistä harmii? Hyvvee viikonvaihetta.
VastaaPoistaIhania kiitollisuudenaiheita on viikkoosi mahtunut! Kauniita kärhöjä ja ruusuja! Aurinkoista viikonloppua!
VastaaPoistaKiitos Tiiu! Kiitokseen on paljon aihetta vaikka ei se aina mäne kun trömsöössä! Jalot ruusutkin nyt kukkii kauniisti vaikka ei niitä monta ookkaan. Kärhöjä oon lannottanu ja vettä antana ussein.
PoistaAurinkoista viikonloppuu!
Näistä kiitollisuuskertomuksista paistaa se, että teillä on lämpimät suhteet lähi-ihmisten välillä, rikasta ja monipuolista elämää maaseudulla ja suuri tyyytväisyys kaikkea sitä kohtaan, mitä on saanut kokea. Ja edelleen valoisa asenne tulevaisuteen. Hieno kiitollisuuspostaus!
VastaaPoistaKiitos Pirkko! Myö ollaan hyvin sukurakkaita. Kyllä muaseuvulla on hyvä assuu, vaikka on pitkät välmatkat. Nämä murheelliset tapahtumat tuas osottaa miten on hyvä kun ei olla siellä hulinassa! Myö ollaan tyytyväisii elämäämme, toivotaan jotta ois terveyttä kaikilla.
PoistaHyvvee pyhänseutuu!
Miten sitä erehtyykin pitämään läheisiään itsestäänselvyytenä ja vasta, kun jotain vakavaa tapahtuu, herää ymmärtämään toisen ihmisen merkityksen paljon paremmin. Hienoa, että saat pitää Pekkasi. Hänelle oikein paljon onnea näin vähän myöhässä.
VastaaPoistaSinulla on monta kaunista kärhöä. Juuri kävin omaa lumikärhöäni pihalla kuvaamassa. Samalla vilkaisin myös mantsuriankärhöä, joka on hyvin kitukasvuinen. Onneksi sentään hengissä.
Tulit synttäriarvonnassani toiseksi ja saat valita kahdesta kirjasta, kunhan ensin ensimmäisen sijan voittanut Saraheinä valitsee omansa. Laitoin sinulle jo sähköpostia, mutta laitan lisätietoa, kunhan Saraheinä on valintansa tehnyt.
Kiitos Between! Se on just noin, pittää sattuu jottain, jotta ymmärtää toisen merkityksen. Pekka kiittää onnitteluista, onnii tarvihtoo jokapäivä!
VastaaPoistaMiun kärhöt on vasta nuoria ja toissatalavi kohtel kovasti ja monta mänehtykin, tuo mantsuriankärhö minnuu eniten harmittaa, van jospa se ois vielä joskus yhtä kommii kuin ennen-16 talavii.
Laitoin siulle viestii sähköpostiin!