Uusi Vuosi!

 

Hyvää alkavaa vuotta 2025!

Talven tuntua.

 Nyt tuntuu jo vähän talavisemmalta. Neljä kertoo on järveen kansi päälle jäätyny, sulatellu on pois aiemmin. Jokohan nyt kestäs viijennet! Pakkanen on kivunnu 12* asteeseen öisin ja lunta reilu viisi senttii. Hyvin on kaunis luonto nyt.

Kaunis kuorutus on puissa ja pensaissa. Laitan muutamia kuvia pihasta ja tuolta mehtäpuutarhasta.

Risuaitaan suatiin lisää materiaalii, kun veljeni kävi muutaman koivun kaatamassa ja uppotukkeja ajautu rantaan syksymmällä, nekin pätkittiin ja pilikottiin.

Jouluset hommat on alakanu miullakin ja kranssikurssi pyöri viikonloppuna. Kuva on miun tekemistä, mänty sai kaverikseen pihtakuusta. Metsäkuusi mustikanvarpuja ja mustikanvarvut liekoja. Mukava ol pöydän ääressä tehä kun uunissa tulet selekee lämmitti. On varaava takka ja hyvin on riittäny lämmittämään tuvan ja toisen kammarin. Pelakuut talavehtii näissä ja ei joka päivä lämmitetä. Varuilta on patterit säädetty 10 asteeseen, ei vielä oo lämmittäneet. Tuon pellava rusettisen otan poikani perheen ulkooveen laitettavaks, omenamehua myös vien mukanani. Ol runsaasti omenoita mehustettavaks.

Paistohommat jouluks aloittelen tulevalla viikolla, hyvin vielä kerkivää. 

Lähen huomenaamulla junalla isollekirkolle, lakkiaiset ja syntymäpäivät on nyt tiiossa juhlittavaks. Pekka jää kotiin tällä kertoo. Poikamme perheen kanssa juhliin mänen.

Oon ommellu viemisiks lakkiaisperheen tytöille meikkipussukat, molemmat ovat jo opiskelemassa ammattiin. Pekan sisaren tyttären perhettä ovat, poika nyt juhlii ylioppilaaksi pääsyä, kesällä koittaa sitten armeija.

Kettupussukan suussa on tukiraudat ja aukivaa kuin lääkärin laukku. tämä jää toistaseks kotiin.

Kukkia on vuorikankaassa näissä viemis pussukoissa. Toisessa ruusuja ja toisessa unikoita. Liimahuopa on tukemassa rakennetta.  Molemmissa päälikankaat Marimekkoa, keltanen paksumpoo puuvilloo ja sinipunainen markiisii.  Lahjaks saa heidän kankaistaan tehä. Tuossa sinipunasessa oleva vetoketju on nelisenkymmentä vuotta vanha, sain niitä silloin optiketjulla töissä olevalta sukulaiselta, vielä on useampi eriväreissä jemmassa. Ei oo ajanhammas tehny mittään ketjuille.

Tuossa tukirauta pussukassa on vuorikangas vartonaista vuorikangasta ja pyyhkimällä saa putsata. Ompelukone on surissu ahkeraan tänä syksynä.

Ensimmäiseks adventiks laitoin pöydälle Karjalan punapoimintoo olevan liinan. Kuvio on Kiteen kukka. Vanha orkidea sukuun kuuluva Ludisia, on kasvattanu nyt hyvän ruusukkeen tuohon ruukkuun ja leikkoon nuo rönsyilevät oksat juurtumaan, kuhan kukat kuihtuu. Paljon on nyt nuppuja aukastavana. Jalopuikkokämmekkä on nyt ensimmäisiä kukkiaan puottamassa, revin vanhan juurakon viime keväänä pienemmäks ja kaks puikkoa rupes kukkimaan. Mökissä on miulla muutama lehtensä pudottava puikkokämmekkä ikkunoo vasten, mahollisemman viileessä ja valosassa. En kastele niitä ennen helemikuuta. Saapipa nähä, innostuutko keväällä kukkimaan.

Pyörösii viikolla paistoin ja lauantaina sitten poikani perheessä paistetaan piirakoita syntymäpäiville. Pikkumies täyttää 3v. ja etelän immeisille on kotona leivotut piirakat herkkuu. Ohraryyni riisin seassa antaa hyvää makua (syvämmessä) täytteessä. 

Eilen illalla otin puhelimella kuvan rannasta, Venus planeetta on ilimestyny iltataivaalle, heijastaa kelmeää valoa jäänpintaan ja Merkurius näkkyy aamutaivaalla. Selällään oleva kuunsirppi näky tänään ilta neljän tietämillä. Mielenkiintoista on kahella noita taivaankappaleita.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Kaunista syksyä.

 On ollu lämmintä ja kaunista syksyy. Hyvä näin. Elokuun jäläkeen on sateita suatu vaille 80mm. ja kun maata kaivaa, kuivalta tuntuu. Nyt on sateita luvassa. Järvessä vesi laskoo, Saimaata venäjälle juoksuttaat ja latvavesien pinta laskoo. Kellä oma kaivo on, voi talavella vedestä tulla pula jos ei suuria sateita tule. Tämä kunta on vesiasiat hoitanu hyvin ja putkistot risteilevät koko pitäjässä. Meilläkään ei oo vedestä huolta. 

Vanhempi poikamme perheineen oli joku viikko sitten käymässä ja lapset keräs rannasta paljastuneesta hiekasta näkinkenkiä, järvisimpukan kuoria. Tehtiin niistä sitten mobile roikkumaan kodinhoitohuoneeseen.

Laskeva aurinko kultovaa rannan puita, tervalepät on ihan vihreitä vielä. Yhtenä yönä hulumaatti pakkaselle muutaman asteen ja jörkiinit kylymi, nyt juurakot kuivaa mökissä. Miulla suurin osa pelakuista on vielä kasvihuoneessa. Yöllä siellä lämmittää lämpöpuhallin. Ens viikoks on viileempee luvassa ja siirron suavat mökkiin kasvivalojen alle. Oon kuvia ottanu jos talavemmalla saisin pelakuista postauksen tehtyy.

Ruska tänne rannalle tulloo myöhemmin ja vielä kauniit värit on nähtävissä. Rusotuomipihlaja 'Härkätienherkku' nyt vasta rupivaa punastuttamaan latvuksen lehtiä, vaahterat on keltasia ja punastakin näkkyy lehissä. 

Villiviini tulenpunaisessa värissään, katolle nousoo ja yks haara luikertelloo seinänvieressä.

Kasvatin siemenestä atsaleoja ja pionia, nekin on ruskavärejä ottaneet

Mehtäpuutarhassa kotkansiivet, sinikuunlilja 'Elegans' ja Liuskavaleangervo 'Braullaub' on myös valamistautumassa talaveen

Japaninvaahtera 'Garnet' on hyvin värittyny ja muutama lehti siinä on vähemmän liuskottunu ja aika vihreä vielä. Kellariin viiään talavetukseen.

Huntuvaahtera vuan latvuksen punasti. Muuten on keltaruskee.

Puistoatsalea 'Illusia' FinE on myös kaunis väriltään. Pensasmustikat nyt rupivaa punertamaan.

Lamoherukka ja Japaninhappomarja on tuossa hiekkakummun laidalla ja hyvin ovat viihtyneet. Pikkuherukan oksia leikkoon useasti, muuten levivää kovasti. 

Kukkasipuleita en nyt tilannu mistään, vuotin alennuksia ja sain kyllä kauniit lajikkeet  mielestäni. Tuolla Joensuussa on puutarhaliike missä on hyvät valikoimat irtosipuleista ja sieltäkin käyvessäni tein ostoksia. Ovat isoja sipuleita ja vähän hinnakkaampia. En paljoa ruahtinu irtosipuleita ostoo, pakkauksissakin on hyviä värejä ja lajikkeita. Istutus on vielä tulppaaneissa vaiheessa. Muut alakaa olla piilotettu. Aina syksysin se villihtöö kukkasipulien osto ja muutaman herkullisen pussin väreiltään ostin alesta ja en ennen oo nähny näitä tarjolla. Nuppuvaiheessa ovat kauniit.

Lajikkeet on Tulppaani Hilde ja Krookus Roseus. Kaks pussii ostin molempia ja nuo tulppaanin mukulat on aika pieniä. taitaa olla kasvitieteellinen tulppaani.

Sisäkukista marraskuun kaktukset rupesivat jo pihalla nuppuja tekemään, tätä väriä on miulla kaks. Toinen on tuolla tuvanpuolella jo kukkimisensa kukkinu, valakonen ja liila on muut värit kukissa. Tämä on tuon kaapin piällä lasikuistilla. Humppilan lasiamppelissa ruukkuineen. Rupesin pelekeemään, jotta kattokoukusta putuvaa koko höskä, on nimittäin painava tuo lasiamppeli ja jo kookas on kukkakin.

Joensuussa käyvessäni löysin uuden orkidean kokoelmaani. Jalokiviorkidea on nimeltään. Tällä on mitättömät kukat ja kokoakaan ei suurta tule, kauneus on lehissä. Kun aurinko sattuu lehtiin sopivasti, loistaa siinä jalokivet kaikissa sateenkaaren väreissä.

Istutin tämän kasvusammaleeseen, mehästä otin tuota vihreetä sammalta pinnalle ja vanhan Karhulan litran lasipurkin käänsin ylösalasin, pieneks kasvihuoneeks. Näyttäs viihtyvän siinä ja lehtien koko on kasvanu

Marketissa käydessäni sattu silimiin erikoinen syklaami. Tumman callunan ja katajanoksat sai kaverikseen harmaaseen ruukkuun tuohon kuistille. Nuppujakin on vielä ja jos ei pakkasia tule, piristää sisäänkäyntiä.

Hämärä on kuva pimmiinä päivänä. Eivät enempee aukii ja jo kuukauden päivät on ollu.

Outo kuva on kanadalaisesta ruususta, teki kiulukoita, Rosa 'Lambert Closse' joissakin taimimyymälöissä tätä pensasruusuks mainitaan. 80 senttinen on meillä ja ihanat miedosti tuoksuvat kukat on. Tulkohan kesällä kuvattuu ensinkään.

Seurasin keskiviikkoiltana  webinaarin ruusujen talvisuojauksesta. Siinä asiantuntijana ol Suomen ruususeurasta Michael Luther ja oli kyllä mielenkiintoinen ja oppia sain. Näille Kanadalaisille ja David Austin ruusuille tein tyvimultauksen viimesyksynä. Se vuan minnuu kummastuttaa, suurikukkainen 'Queen Elizabeth' ja aniliinin punainen ryhmäruusu penkissä kukkii vielä nytkin, iliman mittään temppuja. Ovat olleet niin pitkään kun Rannanpihassa on oltu. Oisko niissäkin, jotta jos mieluinen paikka sattuu se pärjevää ja tietysti meillä lunta on yleensä. 

Nämä kuvat on tänäkesänä otettuja ja tuosta Queen Elizabetistä oon monena vuotena vieny oksan äitini haudalle, hän ihaili nimen ommaan tätä lajiketta. Vanhoja on nyt nuo kukat, kaunis vaaleanpunainen on 

Lopuks ihanasta auringonlaskusta viikolla otettu kuva. 

Kiitos kun jaksoit lukkii loppuun asti!

Jokohan onnistuisi.

 Postauksen tekeminen nimittäin!

Onkin koko kesä vierähtänyt iliman postauksia ja toisten blogeihin vastoomatta. Koska kukkii haastekkin jäi avoimeksi, jospa siihen palattas vaikka talavella sitten. Alakukesästä kuvien siirto koneen päivityksen yhteydessä tek tenän. Sain siihen apuja heinäkuulla, vaan saamattomuus blogi hommiin on ollu nyt syynä.

Meillä on ollu helteistä ja kuivoo. Suorastaan rutikuivoo ja mehtäpalovarotus on nytkin piällä. Maatilalla kaikki sato on korjattu, säilörehua tul riittävästi, viljat kärsi kuivuudesta ja sato jäi keskinkertaseksi. Semmonenkin vitsaus Suomeen on tullu, länsisuomessa tuntuu olevan enemmänkin ja Villenkin muutamalle peltolohkolle, Rikkakananhirssi! Käytiin sisareni kanssa jätesäkkeihin kerreemässä ne juurineen kuivamaan ja talavella poltetaan. Siitä on varoteltu, euroopassa on levinny ja saastuttanu peltoja käyttökelevottomaks. Ei oo tietuu mistä on tännekkin tullu, osto siemenienkö seassa on ollu vai linnutko kuletti.

 Kasteluu on riittäny puutarhassa ja kaikkii ei oo jaksettu ja kehattu kastellakkaan. Nyt sain kauan kaipaamani daalian 'Cafe au lait' kukkimaan puutarhaani. Tilasin Mustilasta keväällä useampia suurikukkaisia ja kaikki on hyvin kukkineeet. Zinniasta toivon saavani siemeniä talteen, on miusta tosi kauniita väreiltään ja preeriapenkissä nämä kaunottaret on. Zinnian kasvatus siemenestä onnistu hyvin ja useita eri värejä sain. laitan muutaman kuvan tuohon alle. On kerrottuja ja enemmän kerrottuja kukkia.

Luonnossa näitten värit ihan hehkuu kauniimpana. Hämähäkkikukkakin tuossa ylimmässä kuvassa, on melekein puoltoista metrinen.

Nyt onnistuin suamaan tuohon preeriapenkkiin kesäpäivänhattu 'Cherokee Sunset' lajikkeen siemenet itämään ja kasvamaan. Pussissa ei oo kun 8 siementä ja viis tainta sain. Kerkiisivät vuan tehä ja kypsytellä siemenet ensi kevääksi.

Tässä yks kerrottu. Laitoin tuon narunpätkän merkiksi siemeniä varten. Kauniit murretut sävyt ja yksinkertasia on muutamassa varressa kukat.

Paljon on talavituhoja raivattu pois ja eniten suren isojen pesäkuusien ja tuurenpihlajan menetyksiä. Kartiovalkokuusetkin taitaa joutoo poisotettaviks. Kuivuus ei oo niitä ainakaan korjannu. Rungollinen syyshortenssia 'Limelight' on myös menetetty ja vielä muistuttaa tuolla mehtäalalla tuhosta.

Tässä kaivetaan pesäkuusta ja ol työläs, juurakko päivässä. Kirves, lapio, rautakanki ja isot oksasakset ol apuna. Kylässäkävijät sanoivat, Ville kun tuop kaivurin, nousoo noppiisti. Mie totesin siihen! (Nyt tulloo meijän murretta.) Silloin kun ne miun esivanhemmat olivat sieltä hämeestä tullu suhmakon mäelle ja ukko Sefanias ol luosonnurmii käyny kuokkimaan pelloks, Lahenkylän miehet olivat tuumanneet, herkii hyvä mies tuosta hommasta. Ol Sefanis vastannu heille, ennen pittää muan myöstyy kun miehen ja raivas hyväks ja tasaseks pellon poikiensa kanssa, jota edelleen velpojat kyntää ja kylyväät. Niin samalla ajatuksella myökin kaivettiin noita sitkeitä juuria ja pois suatiin.

Köynnösruusu 'Flammentanz' on nyt istutettu ja muuriin sidottu. Muurin tekemisestäkin ois oma  juttunsa. Ympäristötöitä siinä vielä on kesken. Lasken talaveks alas tuon ruusun, jos onnistus lumen alla talavehtimaan sitten.

Heinä-elokuulla kukki pensasruusu  kirkonruusu 'Ruustinna' eikä enempee kukkia vois ollakkaan. Kaunis ja terve ruusupensas on.

Pelakuut on loistanu lämpimässä kesässä. Kasvihuoneen ikkunoilla kukkivat kauniisti ja kuistillakin isommat ja roikkuvat on loistossaan.

Satoa kasvihuoneesta on syöty ja säilötty. Kasvihuonekurkkuja laitoin kaks ja se ol virhe. Ykskin ois hyvin riittäny. Jaettu on kylälle kurkkuja kelle kelepovaa ja koiteltu syyvä minkä maistuu. Tomatit kasvo hyvin ja satoisasti ja paholaisen hilloa keitin ussiimman satsin, pizzaan laitettavaks ja ihan ruuan lisäkkeenäkin käy. Mukavasti chili tulisuutta antaa.

Tänäaamuna kuvan otin kun itselleni leipäpalset tein aamutuimaan. Suippopaprikan siemenet otin kaupan suippopaprikasta ja tuo tumma lajike on 'Chocobell'. Keltanen ja punaisia muitakin laatuja kasvihuoneessa vielä on kypsymässä.

Naapurit on tänä vuonna meille keränny mustikat ja puolukat pyytämättä. Sisareni keräs mustikoita sankon verran, Esko keräs ja Eija siivos monta sankollista mustikkoo ja viime maanantaina hyö toivat puolukoita neljä sankollista, puhistettuna. Kun kysyin, mitä oon velkoo. Esko sanoi, nää on ystävyydestä Pekan kanssa, Pekalla on nyt sairautta. Ei ollu meikäläisellä itku ettäällä niistä sanoista. Perjantai iltana Pete toi viis sankollista puolukkoo ja ystävän lahjoo nekin. Jotenkin yritän muistoo tästä kallisarvoisesta asiasta heitä. Myö ei nyt marjamehtään oo mänty. Ajattelin viimevuonna kerättyjen vielä tulevan talaven meijät vievän, vaan hyvin nyt riittää kaikki. Meinoon osan survoksesta viiä tuonne kehitysvammaisten asumisyksikköön, sinne soppii ja hyö laittavat aamupuuron päälle ja smoothien sekaan. Ovat sanoneet mielellään ottavansa ja on muutakin makua kuin banaani ja omena. Sisareni vei sinne jo molempia marjoja. Pikkusen laitoin mehua tulemaan viinihapolla puolukoista. Sen verran kesällä satoi, jotta marjat kasvoivat hyvin mehässä. Kanttarellii oon keränny tästä läheltä ja muuta sientä ei tarvii kerätäkkään, on niin kuivoo jotteivät kasva.

Kiitos kun kävit lukemassa!

 

Kyllä keikuttaa!

 Kevät nimittäin. Kylymee on ollu ja rakeita ja räntee kuurotellu. Tänäaamuna herättiin lumivalkoseen aamuun. 2-3cm. tul yön seutuun. Talaviselta näytti ja tuntu -3 ol mittarissa, eikä paljon plussan puolelle oo päivälläkään noussu mittar. Nyt näyttäs ruppiivan vähän lämpenemään tiälläkin.

Rantapenkki näyttää tältä vielä iltapäivälläkin. Tuuli nujakoi aamulla ja puista lumet puotti. Laiturinkin kiäns rannansuuntasesti. Laskettiin järveen eilen, ei kokonaan sitä maihin vejettäkkään ja rannasta laiturille mänö luiska on vielä laittamatta. Samalla huomattiin laiturin tulleen tiensä päähän. Melekein 40v. on siitä kun Pekka isänsä kansssa luati sen järveen, kestopuuta ol jo silloin. Laudat on vielä lujat, harmaantuneet, vaan ruuvit on aika pehmitelly ja katkonu, niin ajateltiin uusii koko höskä. Timpurikin on kysytty sitä tekemään. Ol silloin aikoinaan ensimmäinen ponttooni laituri näillä rannoilla ja epäileviä sanoja kuultiin. Minne seilovaa! Ei oo kertookaan karannu rannasta. Tolopilla tuetaan se sitten paikoilleen.

Lokit ja tukkakoskelotkin sitä lepopaikkanaan pittää.

Taimihommat on hyvällä mallilla ja jo kasvihuoneeseen siirtoa vuottaat. Ei vielä laiteta lämmityksiä, mutta jos kelit rupivaa lämpenemään suahaan monta taimipurkkii laittoo sinne vahvistumaan. Mökissä alakaa tunkua olemaan.

Kesäkukista tuoksuherneet on nyt viikon totutellu viileeseen kasvihuoneessa, koleminkertasen harson alla. Viimeyöks laitettiin vielä pakkaspeittokin päälle. Ei niin kylymäks männy kuitenkaan mitä ennustettiin.

Vanha amaryllis aukas kukkansa, katkasin vanan maljakkoon ja kahella kellolla kukki. Ensimmäinen nuppu kuvassa auki. Valakonen lehestä kasvatettu soilikki rinnalla pöydällä. 

Sitten asioo perunasta. On kasvatettu velipoikiin mailla 'kommuuniperunoo' kolomeen huusholliin porukassa. Hyvin on onnistunu viimesyksyyn asti. Ei tautia, eikä tuholaisii ennen. Mitä nyt villisiat joskus ohikulukiissaan kaivovat muutaman varren. Viimesyksynä sato ol hyvä, ol 'Annabelle', 'Mozart' ja 'Colomba' lajikkeet, maa oli hiekka/multa maa rinteessä. Paisto päivä ja ei haitannu kuivuus eikä märkyys. Vaan olpa meijän potattimuhan tullu seppäkuoriainen, erikoisesti toukat tykkäs Annabellestä. Reikiä porasivat joihinkin runsaasti. Asia käy kiinnostamaan ja suatiin seleville, heinikon jäläkeen pitäs vuosia viljellä jottain muuta, vaikka viljoo meijän tappauksessa, ennenkuin siihen perunoo laittaa. Ammatti porkkanan ja perunan kasvattajillakin on riesoo sepistä ollu, varmaan pystyy torjuntaineilla hoitelemaan suuremmassa mittakaavassa kasvustot. Nyt on mietittävä mihin potattimua perustetaan ja onko nuo kuoriaiset jokavuotinen vitsaus. Toivottavasti ei!

 Paljon on perunamuusii ja laatikkoruokia syöty, kovasti on silputtava kun ruokoo laittaa. Kaupasta oon ostanu kokonaan keitettäviä, niissäkin on jokunen reikä ollu. Ei tuossa perunassa oo niitä toukkia, vain syöntijälet. Noita seppäkuoriaisii on Suomessa 64 erlaista. Kyllä harmitti, kun huomattiin.

Huomasin ohikulkiessani aitan päädyssä kasvavassa Piippuköynnöksessä siemenkotia, talaven aikana ovat auenneet ja siemeniä niissä on.

 Jouvan vielä mattokangastani paukuttamaan, ei tie miel olla tuolla kylymässä tuuliaisessa pihalla. Ei oo ruusunkukkia matossa vaikka lemmenpolku on nimeltään. Sidos on perinteinen mattomalli. Tummassa raidassa paremmin sen kuvion erottaa, vaan yritän suaha kude varastojani pienemmäks ja kirjavoo on kuteissa.

Kudon tuohon kodinhoitohuoneeseen vähän tummempisävyset matot, eivät niin lian pelekeevii oo. Kun siitä ovesta parraastaan kuletaan omalla sakilla. 

Toivotaan kelien lämpenevän ja pelloille ja puutarhaan piästään kuopsuttammaan ja kylyvämään!

Kiitos kun kävit lukemassa!