sunnuntai 17. toukokuuta 2020

Sinisarja parka!

Ojasta otin kuvan rentukoista, on kaunis sävy värissä.
Onkin vierähtäny aikoo viimepostauksesta. Kaikilla puutarhureilla tuntuu tunnit käyvän vähiin, niin miullakin! Kukkapenkit oon suanu siivottuu tästä varsinaisesta pihasta. Mehtäpuutarha vasta heräilöö ja sinne tulevalla viikolla toivottavasti kerkiin. Meillä on ollu kaikenlaisii muitakin töitä. Maatilalla käytiin pihan putsauksessa Helenoo auttamassa ja siellä leikattiin ja karsittiin puita. Sieltä alotettiin rapsutukset. Huhtikuulla purettiin yhen pellonkulumasta lato. Ville sano oikasevansa pellonreunoo ja siitä jouti lato purettavaks, ei sillä ennee käyttöä ollu. Olokia jonkunverran siellä on ja kasa jäi enstalavelle poltettavaks. Lato ol alunpittein hirrestä tehty ja Pekka isänsä kanssa korotti ja jatko sitä laudalla  ja peltikaton laittovat vuoskymmeniä sitten. Nauku ihan naula kun katosta perruutettiin kuivasta puusta ja suurimmat naulat mitä miekin jaksin sorkkarauvalla viäntee ol kuustuumia, aika isoja. Laitoin kaikki naulat kuvaan pittuusjärjestykseen ja kuvan otin. Sinne män kuvat kun puhelin män mykäks ja korjattavaks piti laittoo, ei auki suanu millään. Kaikki kuvat on tuolla pilivessä, en älynny niitä tikulle ottoo. Harmittaa! Onneks ol vielä takkuu voimassa puhelimessa. Entistä enemmän kunnioitus vanhempia sukupolovia kohtaan kasvo tuossa operaatiossa. Hirret ol yl seihtemän metrii pitkiä  ja paksuja. Piästä kun nostin, nippanappa jaksoin. Olivatpahan kurkihirrenkin harjalle hilanneet iliman konneita, eikä harja ollu notkollaan!Kuvia otin purkuhommasta, kun tämä mummo katolle nous! Hirret otettiin talteen ja harmaantuneet laudat ja osa on tiällä rannalla myöhempee käyttöä varten. Melekein on suatu yks kasvilava jo rakennettuu hirsistä, tervata meinasin ulukopuolelta. Kuvan laitan niistä myöhemmin kuhan on valamista. Mansikantaimia meinattiin siihen laittoo ja toinen vielä tehhään kukille. Pensamustikoille uusittiin reunukset katonalus ohkasemmista hirsistä.Oma piha on nyt vuottanu vuoruunsa ja ei säitten puolesta kiirettä ookkaan. Kuitenkin kasvit hittaasti kehittyy kylymästä huolimatta.

                   

Otsikko ol sinisarjasta ja nyt ovat kokeneet semmosen talavisäilytyksen jotta shokissa ovat. Miekin oon! Aina tähänasti ollaan autotallin piässä olevassa varastossa talavetettu eikä oo ongelmii ollu. Talavetettavia on nyt kerrääntyny ja ajattelin, jotta viiään isän talolle verstaaseen ne. Patterista lämmöt puotettiin ja sinne jätin. Aurinko piäsöö isosta ikkunasta paistamaan puolpäivee ja se piti huoneen liian lämpimänä. Kun kastelemaan tammikuulla mänin, (joka kuukaus kastelin isot ruukut) huomasin kirvojen vallanneen kasvustot! Liian lämmin ja kuiva huoneilima. Heti otettiin kyytiin ja tuotinn tilalle tankkihuoneeseen ja kylymällä veillä pesin ne. Sitten tuotiin tänne ja surkeita olivat. Ei kirvat kylymästä säikähtäneet kaikki ja myrkyttee piti. Kaksviikkoa sitten piätin ne purkoo ruukuista pois.


                                                      Kuvat on viimesyksyltä tähänasti.

Muoviruukuista poissuanti ol ensin vaikiita vaikka kastelin niitä runsaasti ussiimpana päivänä.


Korvoon tein mäntysuopa veden johon huljuttelin nuo kasvit. Muutamaan vuoteen ol ruukut täyteen juurta kasvanu.


Juuria kovalla käillä revin pois ja istutin uuvestaan. Kuva lopputuloksesta jäi ottamatta, vaan harvat kasvustot on tänä kesänä. Nähhäänkö kukkia ensinkään! Saviruukkuun näitä ei pie panna, halakivaa varmasti.

Kevätkukkijiakin on, osa jo lopettelloo. Nyt kukkii krookukset, lumikellot ja skillat, ensimmäiset narsisit ja vuokot. Monia muitakin. Ensimmäiset esikotkin jo kukkaan ehättää.



Näistä esikoista oon nyt pikkusen ihmeissäni. Voiko kasvupaikalla olla värin suhteen näin iso ero. Alempi on tuolta mehtäalalta ja en muista sinistä suikeroesikkoa ostaneeni. Onkohan sitä etes?
                                                            Alla kaunis liila esikko.

 
Toronto tulppaanit on jaksanu illauttoo jo kohta kymmenen vuotta. Istutin nämä ensimmäisenä tiälläolo vuotena. Tykkeen tästä vaiheesta kukinnassa. Isabellansyreenin alla kasvaat.


Muutama vuos sitten istutin pikkusinililjan mukuloita ja ihastunut oon tähän kasviin.  


Etenkin nuppuvaihe on mukavan pörhäkkä ja ei muistuta isompoo sisartaan juurikaan. Kukat on kuin tähdet.

Tarhajouluruusu ylempänä alottelloo kukintoonsa, jo muutaman vuoden vanha ja alapuolella Vaalejouluruusun ensimmäiset kukat. Toista vuotta tuolla mehtäalalla on kasvanu. Kukka on iso, kymmenen senttii halakasijaltaan ja aivan valkonen. Tätähän ne pittää sinä aitona jouluruusuna. Tilasin viimesyksynä jouluruusuja Ranskasta ja kaikki ne elossa on, puitten varisseilla lehillä ne suojasin ja kaikki istutin tuonne mehtäalalle. Kukintaan suattaa vielä vuosia männä.



Kesäkukkiakin on esikasvatuksessa ja hämähäkkikukka tek yllärin. On vaikii kasvatettava. Kaikki siemenet iti ja taimia on 58.


Koulusin kaks aina purkkiinsa ja juurelta on noussu pieniä, jopa neljä on purkissaan. Kuukaus on melekein vielä sisällä piettävä. Tämä on sekotuspussista ja kiva nähä kukat väreiltään. Aiemmin on kymmenkunta tainta ennätys.
Toinen mielenkiintoinen on leikkokärsämö. Hyvin siemenet iti ja puol pussii kylyvin. Sekotus on tämäkin.


Asterit jotka on miun lempikukkia ei onnistunu nyt. Kaks er kylyvöstä tein ja itäny ei. Olkohan vanhoja nuo siemenet. Vanha mökki on nyt täynnä tainta, siellä on pelakuut ja nuo sinisarjat ja hajuherneet viileässä kammarissa. Kasvilamput on valoatuomassa. Vasta Maaliskuulla alotin taimihommat, tomateilla. Kasvihuone on nyt täynnä daalianjuurakoita esikasvatuksessa, harsoilla peitettynä ja lämpöpuhallin on varmistuksena.


Mehtäalalla on viimesyksynä istutettu Double Play 'Big Bang' angervo. Kyllä on kivan väriset lehet tässävaiheessa.


Mehtä alakaa hiipii tontille,  järvenrannassa on käyny levviimään nurmikolle tämmönen hennon lila orvokki. Korkeutta on noin kymmenen senttii ja kaunis pikkunen on. Väri kuvassa ei oo oikein. Pien tätä Viitaorvokkina. Tervalepikkö on tuossa vieressä. Sudenmarjookin on ja sen kanssa on oltava tarkka. Esterin suhteen. Siellä ovat eteläsuomessa ja etätöissä vanhempansa  ja Ester alotti tarhan kuuden viikon poissaolon jäläkeen. Yhteyksissä ollaan sähkösesti.

Mustikat ja kanervat on ihan ruskiiks männy mehässä. Vähälumisuusko vai aurinko hävitti. Tuolta alppiruusujen alta leikkasin kuolleet kasvustot pois ja muutamista pensasmustikoista taimia suatiin jotka tilalle istutettiin.

Toissailtana sattu aurinko niin kivasti tuossa kivimuurin piässä olevalle isolle kivelle, jossa er sammalet värjäyty kauniiks. Pyöreähköjä kiviä on siihen kerätty.


Nyt jäi tiilimuuri tuolta mehtäalalta laittamatta. On tätä tekstii jo runsaasti. Vielä kerkivää juttuu siitä.

Kiitos kun kävit blogissani!




19 kommenttia:

  1. Säihkyvät rentukat ja ihania kevätkukkijoita. Sinisarja on mulle outo kasvi, siis tunnen, mutta en oo koskaan kasvattanu. Toivottavasti tokenevat tuosta.
    Mahtaa olla noissa hämähäkkikukan siemenissä eroa. Minä olen kokeillut eikä ykskään noussu. Kuskasin vuoron päältä viileään, lämpimään ja tein vaikka mitä! Päätin etten kokeile toista kertaa. Enkä ole ainoa jolta eivät ole onnistuneet. Hienosti siis sait kasvamaan. Peukku sulle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä toivon, jotta eivät ihan loppus nuo sinisarjat. Sain yhen alun kukkaystävältä vuosia sitten ja hyvin on kasvanu tähänasti.
      Yllätys ol melekonen, kun itivät nuo hämähäkkikukat. Oisko ollu tuoreita nuo siemenet, vai mikä niissä iätti. Ei millonkaan aiemmin oo onnistunu näin hyvin!

      Poista
  2. Mukava postaus, kiitos.
    Muhkeat juurakot on sinisarjasi tehnytkin. Toivottavasti sait kaikki öppiäiset pois ja saat ihastella kukkia tulevanakin kesänä. Mulla sinisarjat ovat tähän saakka vain kasvatelleet juuriaan, ehkä nyt saan ensimmäisen kukinnan. Kovasti odotan.

    Kova purkuhomma teillä on ollut, toivottavasti saat kuvat pelastettua ja me niitä sitten aikanaan täällä blogissa ihastella. Naulakuva kuulostaa mainiolta.

    Meinasin ajella sinne teidän kulmille kun olen nyt muutaman kerran törmännyt Karjalanruusun mainoksiin. Yhtään taimea ei kyllä pitäisi ostaa ennenkuin saan kasvihuoneen tyhjäksi daalioista ja muista siellä nyt majailevista. Mutta tietäähän siinä kuinka käy jos keväällä taimitarhalle ajautuu.

    Mukavaa kevään jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muhkeat ol juurakot ja ruukuista ei millään meinannu tulla pois. Käy jo mielessä, pittääkö ruukku särkii. Eikä kirvoista oo ollu ennen riesoo, tänätalavena ol muutamia pelakuissakin! Kukkia toivon siullekkin!
      Purkuhomma ol ihan jonkunmoinen. Huollossa sanovat kuvien häviävän puhelimesta, joitakin on tallella. Ei tuosta purkuhommasta, jos ne sais pilivestä pelastettuu, miun taiot ei siihen riitä.
      Kyllä kannattaa Karjalanruusussa käyvä kukkaostoksilla, on hyvät taimet. Muutamankerran oon käyny, nyt keväällä! Asterit on miun nyt ostettava kun en omia suanu itämään.

      Poista
  3. Naulakuva olisi ollut kiva nähdä, mutta ei haittaa sillä koko kertomus tempasi mukaansa ladon purkuun.
    Toivottavasti sait kaikki ötökät pois sinisarjoista ja kiittävät sinua sitten pelastumisestaan kukinnalla. Melkoiset juuret niissä on, ehkä jaksavat ponnistaa uuteen kasvuun ja kukintaan.
    58 hämähäkkikukkaa! Tällaiset yllätykset ovat hauskoja, vaikka tavallista enemmän työtä teettävätkin.
    Hyvä, että jäi juttua seuraavaankin kertaan. Sitä odotellessa toivotan sinulle mukavia kevätpäiviä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Naulakuva ois ollu kiva, hirrenpiälle pittuusjärjestykseen laitoin, usseita kokoja ol käytetty.
      Toivottavasti kirvat ois kuolleet, pelakuissakin ol talavella joitakin. Viilee talavetuspaikka ois paras, kirvojen suhteen. Sinisarjat on kukkiessaan komeita kasveja.
      Hämähäkkikukat tek tosiaan yllätyksen. Vuosia oon kasvattanu ja ei millonkaan oo näin hyvin itäneet. Kovasti oon ilahtunut!
      Juttua tulloo tuolta mehtäalalta, niinkuin tästä muustakin pihasta.! Mukavia kevätpäiviä siullekkin!

      Poista
  4. Erikoisen kaunis kukka tuo sininen, en ole koskaan nähnyt, ainakaan muista että olisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaunis kukka on sinisarjassa. Ei niitä hirmupaljon oo nähtävilläkään. Tuo talavisäilytys on varmaan jarruna.

      Poista
  5. Teillä on taas ollut kiirettä ja hommia ja kuitenkin olet ehtinyt kasvattaa melkoisen määrän taimia. Nyt alkaa olla kohta tukalaa, kun isoksi kasvaneita taimia ei saa ulos istutettua kylmien ilmojen vuoksi. Meilläkin jatkuvat yöpakkaset ja vähäiset taimet ovat sisäkasvatuksessa. Sinulla kukkii jo aivan ihania kevätkukkia, jouluruusut ja tulppaanit. Toivottvasti saata sinisarjat pelastettua. Ne ovat upeita tuuheine sinisine kukkineen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei siinä niin mahotonta kiirettä tarvittu pittee ladonpurussa. Siät suosi meitä, auringonpaistetta ol koko ajan. Taimia alakaa olla, en ylleensäkkään istuta ennen kuin kesäkuun puolella pihalle. Nollan pinnassa on yöt mänty viimeviikon, toivottavasti nyt lämpiimään kävis ilimat!
      Jouluruusut ja tulppaanit ovat viileestä tykänneet ja kukillaan näyttäneet sen! Turhan monta miulla noita sinisarjaruukkuja onkin pyöritellä, ei vuan ruahi vähentee!

      Poista
  6. Minulla on myös sinisarja sinisenä ja myös valkoinen sellainen. Aika huonossa hapessa tuntuu olevan kun kellarista ne ulos nostin, toivottavasti tulisi lämmintä nyt ensinnäkin. Hämähäkkikukkaa en ole koskaan kasvattanut mutta olen lukenut monesta blogista että huonosti ovat onnistuneet idättämään edes siemenet. Sinullahan on siellä oikein huippu onnistuminen niiden suhteen. Esikot on kyllä ihania sanoin isolle kivelle kerätyt pyöreät kivet ❤. Hyvä oli ottaa hirret ja harmaat laudat talteen. Niistä saa vaikka mitä. 🤗

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valakosta ei miulla ookkaan. Talavi on hankala näillekkin kasveille. Toivotaan lämpenevee. Nyt onnistu tuo hämähäkkikukkien idätys hyvin, hankalia ovat yleensä ollu. Esikot on ihania ja kiviä on tullu kerättyy, mistä sopivan löytää.
      Hirret on tallessa toisessa ladossa ja huonoimmat on polttopuuna. Tihhiisyistä ol hirret, koitin vuoskasvuja laskii, en selevee suanu kun ol niin ohut kerros niissä. En tiiä, tarvitaanko noita purettuja lautoja ja hirsiä, vaan kuhan nyt tallessa ovat.

      Poista
  7. Hienoa että lato saa uuden elämän. Minua aina surettaa kun vanhaa, rakennusta, huonekalua yms., hyljätään. Vaikka pakkohan joskus on.
    Oi, oi, toivotaan että sinisarjat toipuvat.
    Sinulla on totisesti suotu iso viherpeukalo👏

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava ol tuo purkuhomma. Ja se kun niin hyviä hirret olivat! Paljon on tuhottu vanhoja rakennuksia ja etenkin huonekaluja, nyt on ruvettu arvostamaan vanhoo!
      Ei suata ennallaan olla tänäkesänä sinisarjat, uskon niihen seleviivän jotenkin.
      Välillä tuntuu, jotta poropeukalo on. Sattuu joskus onnistumisiakin!

      Poista
  8. Olipas taas mukaansatempaava kertomus! Toivottavasti puhelin tulee kuntoon ja saat kuvat sieltä talteen. Harmi, kun kirvat valtasivat sinisarjasi. Jospa ne piristyvät kesän lähetessä. Nätit esikot ja jouluruusut. Ihan valtavan kokoinen kukka, jos on peräti kymmenen senttiä halkaisijaltaan! Eivät nuo minun jouluruusuni tee lähellekään niin isoja. Olisikohan 5-6cm keskimääräinen kukan koko. Mainiosti onnistunut häähäkkikukkakylvös, siinä on jokunen taimi sinulle paapottavaksi :D Aurinkoista viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puhelimen oon jo suanu, sitä en tiiä onko entinen vai antovatko uuven. En hoksannu kyssyy. Sen sanovat jo huoltoon lähtiissä, jotta kuvat yleensä hävivää.
      Huonoks mänivät sinisarjat. Elossa ovat, vaan ei suata kukinta kummonen olla! Esikot kukkivat nyt kauniisti, Vaaleajouluruusu kasvatti ensimmäiset kukat suuriks, jännä nähä kasvaako loputkin yhtäsuureks. Sattuko lanntakokkare just tuolle kohalle. Hyvin onnistu tuo hämähäkkikylvös. En varmaan ommaan penkkiin kaikkia niistä laita, kukkaystävälle annan kanssa.
      Mukavoo ja aurinkoista viikonloppuu sinnekkin!

      Poista
  9. Toivottavasti sinisarjasi tointuvat ennalleen. Minäkin toin sitä aikoinaan pienen alun Madeiralta. Talvetuksen teen yleensä
    Kymmen asteisessa autotallissa. Tosi kauniit esikkokasvustot sinulla ja hienosti kukkivat jouluruusut.
    Oli myös kiva lukea vanhan hirsiladon purku-urakasta. Hienoa, että hirret säilytettiin ja voitte hyödyntää niitä myöhemmin.
    Mukavaa toukokuun jatkoa sinne teille. 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä toivon miekin, jotta toipusivat. Lämpimissä maissa tuota sinisarjoo näkköökin käytettävän. Viileessä oon miekin tähänasti talavettanu, ol nyt tilanpuutteen vuoks kokkeilu ja ei tule toiste tapahtumaan. Pikkuhiljaa on laajentunu nuo esikkopuskat ja jouluruusutkin on kasvaneet.
      Hirsiladon purku olkin mukava kun säät suosi meitä. Toiseen hirsilatoon vietiin varastoon ja suapi nähä mitä niitä käytetään.
      Mukavoo loppukuuta teillekkin!

      Poista
  10. Pahoittelut tuosta tekstin hyppelystä. En nyt alkanut korjaamaan.

    VastaaPoista

Sinisarja parka!

Ojasta otin kuvan rentukoista, on kaunis sävy värissä. Onkin vierähtäny aikoo viimepostauksesta. Kaikilla puutarhureilla tuntuu tunnit käyv...

Suosituimmat artikkelit