Trooppista elokuun alakuu.

On ollu helteisii päiviä. Mikä alako ukkosena purkautuu. Perjantaita vasten yöllä kesti kaks tuntii. Ei tullu meille piälle, järven taakse savonpuolelle toinen sorppa repes ja toinen lähti kohti yläkarjaloo. Taivas ol valakiina, niin paljon salamoi. Muutama kova jyssäys ol lähellä, ei mittään vahinkuu aiheuttanu. Vettä tul hetken  kuatamalla, ei rantoo näkyny. 32mm. tul hetkessä, ei onneks kovasti tuullu, viljatkin kesti pystyssä. Otin muutaman kuvan, kun ol etemmäks männy. Ilima muuttu punaseks, ol ihan epätodellinen.

Kuvat ei ihan anna sitä oikiita sävvyy.

Omenasatoa on piästy maistelemaan. Huvitus muatilalla kypsyttellöö hedelmiä. Eivät oo niin mehukkaita kun normaalisti. Vähän kuivia maultaan. Koko on ihan hyvä. Kiitos paksun kasvualustan, Johon ajettiin muttoo silloin kun istutettiin, ja oisko ves-suonet lähellä. Ruppii on vähän, se on esteettinen haitta, eikä haittoo. Matoja ei oo.

Ompas valottunu kuva. Runsaasti on omenia, tämä on aikaisin omena mitä tilalla on ja normaaleina vuosina herkullinen maultaan. Marjapuskat on tuossa vierellä ja huomenna meinattiin männä punasia kerreemään, mehusta en tänä vuonna ensinkään. On pakkasessa viimesyksysii. Ollin huusholliin ja Helenalle kerätään.

Siellä hortenssiat kukkii kommiisti. Mustilanhortenssia on kookas, ikkee toistakymmentä vuotta. Syyshortenssia ois pitäny leikata, jäi nyt tekemättä. Ois kukat isompii.

Rannanpihassa lapinnauhukset ovat nyt parraimmillaan ja kovasti on kimalaisa ja muita pörriisijöitä. Nauhuksista soihtunauhus ja kallionauhus kukkiivat myöhemmin.

Kannatti esikasvattoo ahkeraliisan 'Impreza Blue Pearl' taimia. Hurja on kukkimaan.

Daaliat alottelloo kukkimista. Sinisarjat kukkivat nyt heikommin, oisko liian täyvet ruukut vai kärsineet kuivuutta.

Satanu on nyt sopivasti ja lissee on luvassa. Tilalla toinen säilörehusato on korjattu ja sato ol ihan hyvä. Toissaviikonlopun satteet ol Villen sanomana miljoonien sade, Turvas heinäsadon tänne itäsuomeen, ja vielä viljatkin jyvän kokkuu kasvattaa. Läns on enemmän kuivuuvesta kärsiny ja ei naurata tiälläkään ajatellessa mitä rehunpuute karjatiloille siellä  tekköö. Muauskuu tuas koetellaan.

Työ voitta ihmetellä miten mie aina kerron noista tilan asioista paljon. Mie oon eläny elämäni parasta aikoo siellä työntouhussa ja puutarhoo rakentoissa. Tänne rannalle muutto ol miulle vaikii assii, vaikka vapaehtosesti tultiin. Ja monet on sanoneet paratiisiin meijän piässeen. Nyt oon jo kottiutunu, vaan mielelläni vieläkin sinne mänen hommiin. Mitä aina tarvihtoo tehä. Siteroon edesmännyttä äitiini' Jumalani opeta minulle luopumisen taito' ja tuota yritän opetella. En mie rahtoo siellä vakituiseen. Enkä puutu nuoriin elämään. Huolena pien enkä apuani kiellä.

Luonnonelläimistä on senverran kerrottavoo, oravanpoikanen tul viikolla pihhaan ja mie vein sille tievailla vettä, ei se liikuttanukkaan sitä ja myöhemmin ol noutaja käyny. Ukkosorsat kävivät kukkapenkit tarkastamassa, niitä ol 11 ja järveen mänivät hetken piästä takasin. Käpytikka ol sotkeutunu kasvihuoneeseen ja suatiin pois hätisteltyy. Tuntuu kuumuuven sotkeneen noita elukoitakin.

Ensviikolla jos ois viileempee piästäs tuohon mehtäpuutarhan työmuallekkin. Risuaitoo sinne suatiin tehtyy pätkä. Niistä seuraavassa postissa.

Kiitos kun kävit!