lauantai 20. tammikuuta 2018

Huhtikuun haaste.

Sain Navettapiian blogista tämän haasteen. Kiitos siitä!

Alotin tämän blogin kirjottamisen viime kevätalavella. Valinnan varroo kuvissa ei vielä mahottomasti löyvy,  ja kuvakulumat on vielä noissa ensimmäisissä vähän hakusessa. Vaan kyllä tästä jonkiinlainen  suahaan.

Huhtikuu on miusta ylleensä vuuven rumin  kuukaus, lumet on jo osin sulaneet meijän korkeuvella, varjopaikoissa ja kasoissa lunta vielä on. Mua on likasen harmoonruskii ja veit alakaa olla villimmoillaan.

Silläpä jos jottain kaunista luonnon tekemee tai ihe aikaan suatuu näkköö illauttaa  se melekosesti.

Ensimmäinen kuva on pääsiäisajasta ja ovikoristeesta. Tämä ovi viep kuistilta kodinhoito huoneeseen ja on meijän kuluku etteinen. En monta kertoo oo piäovesta sisälle männy. Ja tuttavammat vieraatkin kulukoo tästä ovesta.

Tiput toivottaa tervetulleeks tulijat!

Seuraavassa männään muatilalle ja kuvassa etualalla on lännenhemlokki. Oon sen kymmensenttisestä taimesta kasvattanu vuuvesta 2002 alakaen. Ensimmäiset kymmenen vuotta kiedottiin kevättalaveks pakkaspeitteeseen ja monena vuotena latvus ruskettu. Aina vuan on korjannu ihtensä ja nyt on ollu iliman suojausta vuosia, ei ennee aurinko oo polttanu.

Hemlokki on kasvattanu tuohon tyvelle päin levviimpee oksistoo, kasvutavaltaan on siro pieni puu, nuokkuvat oksan kärjet, enkä oo meilläpäin tätä nähny. Pittuutta on jo kuutisen metrii.
Taustalla iso kanadantuija ja oikiissa reunassa kartiovalakokuus. Siihenkin liittyy tarina. Ostin aikonaan niitä kolome kappaletta ja säkkikankaalla kevättalavella suojasin. Kun säkit otin pois, ol etelän puol ihan ruskii, siinä tuohuksissani nykäsin kaikki pois ja lupasin jotten tähän kasviin ennee kättän puuta. Olli ol Lappeenrannassa koulussa ja äitienpäivä kukaks toi miulle tämän. Siinäpä se on luppauksista huolimatta. Viimevuosina ei ennee oo suojattu, ja syksyllä ei ruskeita neulasii ennee näy. Tässä minnuu illauttaa jotta ompa tuo hemlokki selevinny, vaikka arka onkiin. Oon kokenu tärkiiks havujen alakuvuosien suojauksen ja en luota muuhun kun paksuun pakkaspeitteeseen. Jos suoja ei oo kiinni kasvissa sitten käyp muutkin suojat.



Virvaliljasta kuva on otettu 19.4 ja tuossa alla on ihan muanvaiva, rönsyakankaali. Vaikka miten yrittäs kitkii, aina se vuan riehaantuu kasvamaan.



Sisällä katleijaristeymä 'Grand Dragon' aukas kukintonsa pääsiäiseks. Tämän talaven aikana on työntäny kaks kukkatuppii, ei vielä nuppuu sisällä näy. Alan eppäillä jotta ei kuki tänä kevväänä. Kuivattaa tupet luulen?

Tämä näky sykähyttää aina. Järvi näyttää värisävyt harmaasta, siniseen ja melekein mustaan. Jiät lähti meiltä  6.5.20017 pohjotuulella. Ranta meillä on etelään päin. Joskus sullaat jiät paikoilleen tai tulloot meijänkin rantaan.
Heti jäitten lähön jäläkeen tulloo meille meijän vakiasukkaat rantaan. Tukkakoskelo pariskunta on illauttanu meitä joka kesä perreineen. Kun ulukosaunassa kylypemässä käyvään, kuuluu lähellä olevasta luhasta hirmu riitely meille. Loppukesästä ovat meijät todenneet vaarattomaksi ja vähän ennen poismuuttuu uittaavat poikaset laiturille ussiimpana päivänä meille nähtäväks. Suorastaan tulloo haikiii miel kun pois lähtööt!

Laitan haasteen etteenpäin!

Haasteen säännöt:
1. Tee postaus ja kerro mistä sait haasteen.
2. Kerro huhtikuusi viisi tärkeintä kevään merkkiä, jotka ilahduttavat siun sieluusi voimakkaimmin.        Etelärannikolla kevät alakaa jo maaliskuulla ja pohjosessa toukokuulla.
    Muokkoo haasteen kuukausi siun kevääksesi. Huhtikuu on tässä keskiverto.
3. Laita haaste kiertämään kolomelle bloggaajalle.

Haastan:
Ritavuoren juurella blogin
Pale red rosen Katjan
Kukkia ja koukeroita Tuulikin
Ootta voineet jo suaha tämän haasteen, supi vastata ussiimman kerran.

Ollaan Pekan kanssa penkkiurheilijoita. Ja kävin tässä välillä kahtomassa naisten ampumahiihtuu takkaa-ajoa,  Kaisa onnistu heikosta lähtötilanteesta huolimatta piäsemään viijenneks. Hyvä Kaisa! On hieno urheilija.
Suatiin pojilta joululahjaks Salapausselän kisoihin liput, hotelliyöpymiset ja junamatkat. Ollaan ensimmäistä kertoo mänössä ja suorastaan jännittää. Pitäsköhän paistoo lanttukukko evvääks!

Kiitos kun jaksoit lukkii!



















30 kommenttia:

  1. Huhtikuu on varmaan ruma, jos on lumisia/jäisiä pälviä ja nekin alkaa olla harmaita. Täällä lounaassa on harvoin huhtikuussa enää lunta, se on jo keväinen kuukausi. Maaliskuussa on samanlaista kuin teillä huhtikuussa, varmaan.
    Kevätaurinko on julma, vaikka meille ihmisille niin ihana. Talo lämpiää ilmaiseksi eikä lämpö luita kolota, mutta kasviparat kärsivät. Hemlokilla on varmaan juuret jo niin syvässä, että se saa sieltä vettä, kun kevät alkaa neulasia korventaa.
    Ihana tuo sinun puuharrastuksesi, on niin kiva lukea, mitä kaikkea olet istuttanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saila kommentista! Kevätaurinko se vasta juluma onkii. Kyllä sisällä kaikki pölyt näkkyy! Nuo istutukset on vähän rinteessä ja yläpuolella n.10metrin piässä on käytöstä poistettu porakaivo, siihen oon niin kova veintulo jotta se lörköttellöö yl kevväällä, ja ves virtovaa alapuolelle. Virtoova ves pittää muan sulana hyvin aikaseen kevväällä. Hemlokki suap vettä aikaseen jo runsaasti luulen. On mukava seurata puitten kasvuu ja jospa siitä joku jäläki jiäp tuleville sukupoloville.

      Poista
  2. Järvinäkymä sykähdyttäisi minuakin. Vesi on kiehtova ja kaunis elementti ja aina erilainen.
    Hauskaa, että on muitakin takaoven kulkijoita. Meiltä on naapurit joskus kysyneet, emmekö lainkaan käytä etuovea. Tosi vähän. Lähinnä siitä kulkevat vieraammat ja satunnaiset ovikellon soittajat. Oma väki ja tutummat käyttävät varaston ovea, joka on ikäänkuin arkiovi kuraeteisineen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Between kommentista! Järvi on just niinkuin sanot! Mikähän siinä lie, jotta noista ovista se kulukeminen on niin luontevoo. Oon muihenkin sanovan sammoo:

      Poista
  3. Osasin suunnata tänne Navettapiian blogin kautta ja olipa mukavaa luettavaa! Minullakin menestyi hemlokki viime kevääseen asti melkein 10 vuotiaaksi. Vaan tuli semmoinen ahava, joka ruskisti kaikki neulaset metrin korkeuteen asti. Se ei toipunut, joten sahasin sen poikki, ja nyt katotaan mikä siitä voisi vielä tulla. Onneksi on toinen pienempi panos varttumassa varjoisemmassa paikassa. Hemlokit on siroudessaan upeita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tita kommentista! Mukava kun löysit tänne miun blogiin. Oon muutaman kerran käyny vierailulla siunkin blgissa, en muista oonko heittäny kommenttii, korjataan jos en! Hemlokki on vissiin äärirajoilla näillä korkeuksilla. Toivotaan jotta suat hemlokit menestymään. Tuo siro kasvutapa on hieno ja kampamaisesti asettuneet oksat kauniin hopeanhohtosena alapuolelta lisevää sen viehättävyyttä.

      Poista
  4. Kiitos Ulla haasteesta!
    Olipa mukava lukea sinun kokemuksiasi huhtikuusta, ollaan varmaan aika samoilla kasvuvyöhykkeillä täälläkin on huhtikuu melko samanlainen. Harmaata ja loskaista mutta kyllä aivan varmasti sieltä niitä ihania kevväisiä asioitakin pystyy löytämään, ollaanhan kevään kynnyksellä. Pitääpä katsellakin kuva-arkistoja sillä sillä silmällä jotta sieltä jotain ihanaa löytyy :)
    Upea tuo hemlokki, ja sillä on varmasti erityistä arvoa kun sen on ihan pienestä asti kasvattanut. Itse kasvatin minitaimesta isotuomipihlajan ja nyt se on taloakin korkeampi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuulikki kommentista! Kauneus on kahtojan silimässä, sanotaan. Ja huhtikuullakin löytyy jottain kaunista, vaikka puron lirketys, kun routa käyp sulamaan.
      Oon tykänny tuosta hemlokista. Ja iloinnu kun se on noin kookkaks jo kasvanu. Oon Villellekin sanonu jotta suojelis sitä! Isotuomipihlaj on hieno kasvi ja se tuntuu hyvältä kun sen pienestä on suanu kasvamaan isoksi.

      Poista
  5. nuo virvaliljat ovat todella hurmaavia! Hemlokkeja en ole nähnyt muualla kuin Ruissalossa ja Bromarvissa, harvinainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sussi kommentista! Hurmaava on väriltään tuo virvalilja. Hemlokkii on varmaan harvemmin tarjollakaan myymälöissä. Sopis pieneen pihhaan kasvutavaltaan.

      Poista
  6. Mukavaa luettavaa ja voi miten onkin kaunis tuo järvinäkymä♥ Huhtikuun toivoisi jotenkin menevän nopsasti vain ohi..kun se on minusta vähän sellainen välikuukausi..enää ei ole talvi,mutta ei kunnolla kevätkään:) Kivan joululahjan saitte..varmasti hienot kisat ja paljon nähtävää! Mukavaa talvipäivää♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Päden paja kommentista! Huhtikuulla kynnet syyhyvää piästä jo puutarha hommiin. Pekka on haaveillu noista kisoista ja kun nyt on meillä aikoo, pojat järjesti mukavan yllärin.
      Hyvvee tammikuun loppuu!

      Poista
  7. Kiitos Ulla kun muistit minua! Reissun jälkeen on tullut huonosti, pahoittelen, käytyä toisten blogeissa, kun rästityöt painavat päälle. Sitä se lomaileminen teettää:-D
    Katselen mitä huhtikuisia kuvia löydän. Viime keväthän oli todella kylmä! Jos ei löydy normiaineistoa, niin tehdäänkö niin, että vastaan haasteeseen uuden huhtikuun tullessa?
    Sama muuten täällä! Kaikista muista ovista kuljetaan, muttei pääovesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos siulle kommentista! Se tahtoo olla niin jotta niitä hommia kerrääntyy lomankin aikana.
      Kyllä se käyp siun vastata myöhemminkin. Ei oo mittään aikarajjoo!
      Monilla tutuillakin on sama juttu, noihen ovien kanssa.

      Poista
  8. Pikkuusen taitaa tulla kevät teille myähemmi, mutta ku alakuhun pääsöö, vauhti on kova. Soot ollukki kaukaa viisas ja panostanu puihi. Ny non jo isoja ja näyttäviä.
    Virvalilijat olis nii hianoja, muttei mulla kukkinu ku yhtenä keväänä. Ollappa viäres järvi......

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos siulle kommentista! Meillä ylleensä on luntakin enemmän ja kovempii pakkasii, kun siellä. Puut ja pensaat on miusta puutarhan runko. Ja sillon nuorempana halusin avaraan pihhaan tuulensuojoo ja on ollu kiinnostus noihen puihen.
      Suaphan nähä vieläkö miulla kukkii kevväällä. Sinne pohjanmualle kun on noita järviä riittäny vähemmän kun tänne.

      Poista
  9. Huhtikuu on tosiaan joskus epätoivon kuukausi, jos sattuu kolkompi kevät. Mitään viherrystä ei tahdo löytyä, mutta sinulla on vehreitä ja värikkäitä löytdöksiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pirkko kommentista! Huhtikuu on oikukas kuukaus, siät vaihteloo noppiisti. Jottain värikästä löyty, vaikka marimekon tilikuista tehyt tiput.

      Poista
  10. Hienoa, että olet saanut hemlokin menestymään. Minulla on takana kaksi epäonnista kokeilua. Toisen taimen jyräsi kumoon ennakkovaroituksesta huolimatta pihallamme apuna ollut traktorimies ja toinen Elimäeltä hankittu taimi vaan ei sitten muuten menestynyt.
    Huhtikuu on usein hieman oikukas kuukausi vaihtelevine säineen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos siulle kommentista! Tilasin tuon hemlokin jostain kampanjasta, samalla tul muitakin puun taimia. Alakukasvatuksen tek Nurmijärven taimitarha Röykästä, liekkö ennee olemassakaan. Alakuperän eppäilen löytyvän Mustilasta.
      Oikukkaat osovaa olla huhtikuun siät.

      Poista
  11. Onpa komea hemlokki ja nuo ihanaiset virvaliljat! Jäin miettimään millainen meillä oli viime huhtikuu...lunta ainakin satoi, mutta sitä tuli toukokuulla ja kesäkuullakin. Kevät keikuttelee, mutta valon määrä lisääntyy ihanasti!

    Onpa hienoa, että pääsette aitiopaikalle kisoja katselemaan!

    VastaaPoista
  12. Kiitos kommentista! Tuossa hemlokissa onnistuttiin. Tul vuan liian lähelle istutettuu tuota kanadantuijoo. Oon Villelle sanonu jotta jos pittää harventoo, kuataa ennmmin tuon tuijan pois. Toistaseks vielä soppiit. Pieniä taimia tulloo liian tihhiiseen istutettuu.
    Meille on mieluisa reissu, pittää vuan tehä tausta tutkimusta, miten sinne hotellilta piästään.

    VastaaPoista
  13. Ihania keväänmerkkejä! Upea tuo hemlokki. Havuja pitäisi meillekin hankkia vielä lisää, ne tuovat talvellakin ilmettä puutarhaan. Mukavaa viikonjatkoa!

    VastaaPoista
  14. Kiitos Tiiu! Havut ovat mukavimmillaan just talavella, kun lehtipuissa ei oo lehtiä ja kukkapenkitkin on autioita. Toivosin enemmän kotimaisii havuja ja kasvattajia.
    Mukavoo loppuviikkuu!

    VastaaPoista
  15. Ihana ovikoriste, niin suloinen <3 Mukavia kevään merkkejä :) Kivaa viikonloppua Sinulle <3

    VastaaPoista
  16. Kiitos! Olin nypläyspiirissä jota veti entinen Marimekon ompelija, ja hiän toi leikkuutähteitä miulle. Kangaspaloissa on paljon noita voimakkaita värijä ja sain tuohonkin niitä ängättyy. Keväinen väri. Mukavoo viikonvaihetta siullekkin ja perheelle!

    VastaaPoista
  17. Tältä se kevät näyttää. Sitä odotellessa, otetaan vähän lunta vastaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vastauksesta. Niimpä näyttää kevät tältä. Meillä on kaunis auringonpaiste ja pakkasta -13 tännään.

      Poista
  18. Heippa! eksyin tänne toisen blogin kautta, kivaa niin, ja jäin lukiaksi. Virmalilja on tosi hieno kukka Haaste olikin mukava. Kivaa lauantai- päivää sinulle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kun eksyit lukijaks! Virvalilja on miulla ollu nyt muutaman vuuvven. Mukavoo loppuviikkuu!

      Poista

Kevät mielessä.

 Jokohan ois kovimmat pakkaset ja lumisateet tältä talavelta loppunu! Meillä on ollu kovia pakkasia ja runsasta lumentuloa koko talavi. -36 ...

Suosituimmat artikkelit