Puun päivänä-haaste

Sain Rikkaruohoelämää blogista haasteen itselle merkityksellisestä tai kauniista puusta! Kiitos siitä!

Suomessa puun päivä on 27.9 ja Vesa  viettää nimipäivee, suvussakin on Vesa. Vuosipäivänä kehotetaan istuttamaan puita!

Tämä on miulle oikein mieluinen haaste!

Ymmärsin tuon haasteen niin, jotta yhestä puusta ois pitäny juttu tehä. Miulla ei oo montakaan kuvvoo puista kesältä ja kevväältä joten päädyin tälläseen ajatelmaan.

Miulle kaikki puut on merkityksellisiä. Puut on niin laaja assii ja metsästä Suomi tunnetaan ja se on ollut maamme yksi kivijalaka. Tiältäkin sodanjäläkeen miehet ovat lähteneet pohjoseen hevosen kanssa savotoille, perheelle elantuu hankkimaan. Meillä mehän jäläkihoitoon on laki ja muutaman vuuven jäläkeen aukkohakkuut kasvaa uutta mehtee ja puolukka ussein kerkivää siihen ensiks satoaan antamaan.
On suur rikkaus jotta on niin erilaisii puita, suuria ja pieniä. Havu ja lehtipuita. Puut on antanu suojoo kun saikuuro marjamehässä yllättää, tai vene pittää sitoja suaren rantaan kiinni. Kun sekamehästä polttopuita otetaan niin aina puita uuniin laittoissa siälin pihlajapuuta kun se on niin kaunista rungoltaan, tai tuomi oksineen, jota en pihapiirissä erikoisemmin suvahe, voip olla suojana muille pensaille jänöjussii varten.

Koko ikäni oon asunu muaseuvulla ja tiällähän niitä mehtiä riittää. On vaikii sannuu mikä on mieluisin puu miulle! Mutta varhaisin muisto liittyy koivuun ja joka paikassa missä oon asunu on pihassa ollu koivu.
Lapsena meijän perheessä asu Eevi-täti, hiän ol  äidin tät ja ennenvanhaan sanottiin 'vanhapiika' nykysin 'sinkku'. Eevi ol meille lapsille se tärkii aikunen äitin ja isän lisäks. Eevi pit meijät kurissa ja herrannuhteessa ja anto sitä pyyteetöntä rakkautta runsaasti. Eevi luk meille satuja ja tarinoita, istu tuvassa kiikkutuolissa nuorin sylissä ja myö isommat seistiin kiikun ympärillä kuuntelemassa. Kun kirjoja ol vähempi ja kirjasto ettäällä, samoja satuja luvettiin ussein ja jos ei sanalleen männy samallatavalla myö oikastiin.
Sakari Topeliuksen, Koivu ja tähti ol ussein luettu ja meistä niin surullinen,  välillä pyyvvettiin jotta ei sitä. siinä lapsiin ainu tuntomerkki koista ol, koivu ja sen oksiin läpi tuikkiva tähti.

Tykkeen koivuista, vaikka ne on roskoovii puita. Kevväällä hiirenkorvalla oleva puu antaa luppauksen uuvesta kesästä. Siitä suap mukavat saunavastat ja lankojen värjäykseen antaa vaalean kellertavan värin. Lopuks vielä lämmittää tuvan tai saunan ja risutkin on käyttökeleposii.  Kestävii huonekalujakin siitä on tehty ja tehhään edelleen. Muatilalla tuvassa on pöytä ja penkit koivusta. Rannanpihassa vanha astekuappi ja mahalipasto entisöitynä, ja tärkeinä säilytyskäytössä. Astekuapissa säilytän kukkamaljakot ja orkidealehet, mahalipastossa kynttilät ja nukkekokoelman, vuosien saatossa tehyt. Palataan noihen talavella.

Tämä koivu on syksysessä asussaan Rannanpihassa.

Taalainkoivu muatilalla. Tämän ostin paikallisesta kaupasta kevvääll -97 hyvin huonopäiväsenä poiskantohintaan, on korjannu ihtensä ihan mallikkaaks. Ei kasva niin suureks kuin hies-tai rauduskoivu, rauduskoivun sukulainen on, siemeniikään en oo havainnu! Lehti on kaunis liuskottunu.

Puut ylleensäkin on ollu miulle se kiinnostuksen kohe ja intohimo. Laitan tässä juttuu muistakin puista ja muutamii kuvia mitä on tullu otettuu tänä syksynä . Otin kuvia erlaisista kävyistä ja siihen palataan tuonnempana!

Oon istuttanu paljon puuntaimia elämäni varrella. Kuusta ja mäntyy mehtiin ja 2000 luvun alussa,

myös jalompia havupuita  mehtiin. Palsamipihta, Siperianpihta ja Virginianpihta kasvaa ympärillä olevissa mehissä, niihen taimet myös kasvatin.

Palsamipihta, ei vielä oo käpyjä tehny, korkeutta yl kymmenen metrii, kun neulasii pyyhkii käillä hyvä palsamin tuoksu jiäp kätteen. Ussein otan syksyllä oksia hauvoille tästä.

Virginianpihta, vähän pienempi kuin tuo edellinen, hauskat kävyt kynttilänä oksilla.

Douglaskuusta on tiällä Rannanpihassa ja mustakuusta ja serbiankuusta kasvaa muatilalla 'arboretumissa', siperianlehtikuusta on myös.

Surukuuset. Istutettiin alunpittein viis, yks rupes oksiaan nostamaan ylöspäin ja lopulla käy kuivamaan, kuajettiin pois. nyt on neljä tähellä ja ensimmäiset kävyt on kuivumassa, siemeniä suahaan ja kokkeillaan suahaanko itämään! Nämä istutettiin 1995.
Mie murehin kun Ville rupes navetan rakennukseen 2015 tuohon viereiseen peltoon, kuataako hiän tuon koko puistikon pois. Helenan kanssa puhuin siitä ja Helena sano Villen tykkeevän kanssa noista surukuusista ja varjelevansa niitä. Ol helepotus!

Mustakuusi. On kaunis värinen harmahtava, mukavan näköset mustat kävyt. Huonoja itämään. Ja jäykät kovat oksat, kestää märemmissäkin olosuhteissa.

Männyistä on kasvamassa Makedonianmänty ja Pensassembra.

Makedonianmänty. On vanhoja neulasii puottamassa, tekköö sen joka syksy.  runko on muista männyistä poiketen sillii ja kävyt pitkät ja hyvin pihkaset.
Pensassembrasta ol pähkinähakki käyny kävyt hakemassa ja syöny siemenet, käppyy en oo millonkaan nähny auenneena.

Laitan tähän muutaman lehtipuunkin.

Metsävaahtera kauniissa ruskassa muatilalla. Kun mie mänin Pekan kanssa naimisiin meillä ol senajan tavallinen maalaispiha omenapuineen ja marjapehkoineen. Tämä vaahtera on ensimmäinen puu jonka mie oon istuttanu, ja tämän toi isä Ollin rotinoille tullesaan pojan kanssa kilipoo kasvamaan. Pitkä tul pojastakin van ei pärjee tälle, tää voitti sen kilipailun.

Metsälehmus, Puottanu jo melekein kaikki lehtensä. Villen nimikkopuu isän tuomana. Molemmille pojille on puut kasvamassa ja muistona isovanhemmista. Tämäkin muatilalla.

Tammi. Ei keritä suaha terhoja kun pähkinähakit ne ennen meitä kerkiväät syyvä, tulloo myöhään lehteen  kevväällä. lehet on kovia kestävii vielä muahan puottuukin.

Mantsurianjalopähkinä. Tekköö hedelmii ja kukkaystävä yrittää suaha kasvamaan siemenestä tätä.

Tämä haaste tul nyt vähän alunpittein meinatusta laajempi. Monneen puuhun liittyy joku muisto tai tärkii tapahtuma ja siks tein tämmösen.

Vielä on näitä suurempii puita mitä on istuteltu muutama muukin, joskus suattaa vilahtoo tulevaisuuvessa kuvissa.. Minnuu on kiinnostanu näihen muodot ja värit keväällä ja syksyllä. Ja seleviytyminen näillä korkeuksilla. Miehetkään ei oo hantiin pannu niin on tullu kokkeiltuu.
On ollu onni suaha assuu muaseuvulla jossa on ollu näille isoille puille tilloo levittäytyy.

Tänä kevväänä tänne Rannanpihhaan tilattiin Hirvensalmen taimistolta omenapuu 'Kangasalan talvi' ja samalla Mangnolia 'Vanha Rouva'. Suap nähä selevivääkö talaven yl.

Tänne sen mehtäpuutarhan tekeminen on nyt puunkaadolla alotettu. Pekka ahkeroip siinä, puut on etupiässä lehtipuita. Mukava ajatella mitä siitä suahaan aikaseks!

Ohje haasteelle on laittoo etteenpäin kolomelle tai ussiimmalle.

Haastan!
Kivipellon Sailan blogin.
Vaarin torpan puutarha blogin.
Pihakuikaajan matkassa blogin.

Kiitos kun jaksoit lukkii!
Hyvvee viikon jatkuu!