Sieniä sattaa!

 Heinäkuu on ollu sateinen kuukaus tähän mennessä. Vielä ensviikollekkin lupailoo sateita, vaan ei mahottomia määriä. Pouvistuu pitäs ja vähän lämmetäkkin iliman, jotta viljat joutus. Meilläpäin sanotaan jyvien tulevan maijolle nyt. Viileetä on ollu ja sen innoittamana perjantaina paistoin ruisleipee leivinuunissa. Karjalanpaistin pyhänseuvuks laitoin uuniin hautumaan. Mukava ol, kun uuni lämmitti huoneetkin.

Lämmin leipä ja siihen oivariinii sipasu, on kyllä maukas palanen.

Nyt on ollu kaikenlaista puuhoo ja ei oo postauksii tullu tehtyy pitkäänaikaan. Ajattelin kuvia laittoo tuolta mehtäalalta ja jokusen muunkin kuvan. 

Matka alakaa tuosta hiekkakummulta, nyt on leikattu jo tuo bonsaipuu, iso mänty tien toiselta puolelta on käpyjään ahkerasti puottanu ja siemenet levinny ojan reunaan ja siitä on alaku tuohon leikattavaankin mäntyyn tullu. Vielä suap tuo isompi mänty kasvoo, pois sahataan muutaman vuoden piästä, liian lähelle tietä tulloo muuten. Neilikat ja ajuruohot runsaasti kukkivat, täänkuun alussa, tuossa hiekkakummulla. Tuo muovi on sitävarten, yritän tuhota semmosta hyvin ärhäkästi leviävee pientä vaaleanpunakukkaista kukkakasvia, joku harsokasvi se on, alkuperä tuntematon ja korkeutta heinämäisellä kasvilla ei oo kun viitisen senttii, pitkän juuren ujuttaa hiekkaan ja kohtalaisen heleppo on kitkii, kahotaan miten tässä käyp, onnistuuko hävittäminen. Oon suanu rikkaruohot aika hyvin pitäneeks tuosta kummulta pois. Tuossa oikiissa alareunassa näkkyy muutama oksa pikkuherukkoo, sitä pittää rajottoo kovalla kädellä, pitkät oksat juurtuu herkästi ja valtovaa alaa. Kaunis on kyllä syksyllä, punaisessa värissään.

Nyt männään pihatien yli mehtäalalle. Esittelen nyt vaahteroita ja muitakin puita, mitkä on istutettu 2018 ja myöhemmin. Puuvartisista suurin osa silloin istutettiin. Taimet tilattiin Mustilasta ja Huutokosken taimistosta, vaahterat olivat pieniä piiskataimia. Isot taimet oisivat olleet kalliit ja hyvin kaikki lähtivät kasvamaan, pienestä koosta huolimatta. Isompia taimia on hankittu osaksi. Ensimmäisenä  vastaanottaa tuolle alalle astuttaessa  Acer barbinerve - viitavaahtera. On ehkä liian kuivassa paikassa ja mietitään siirtoa kosteampaan paikkaan.

Acer komarovii - Koreanperhosvaahtera, punaisine oksineen. On vähän arka näille seutuville, joka kevät muutama kuiva oksa on leikattava.

Acer spicatum - tähkävaahtera. Ensimmäinen joka kukki ja siemeniä tekköö. Aika roteva kasvunen.

Acer tegmntosum - Amurinvaahtera. lehet on vähän liuskottuneet ja runko pitkittäisraidallinen vihreä. Kangasmaitikka on levinny tuohon aluskasvillisuudeksi.

Acer plananoides 'Drummondii' kirjovaahtera. Pikkusen näkkyy tuossa oikiillapuolella purppuraheisiangervo 'Diabolo'.

Acer triflorum - huntuvaahtera. Tämän istutin 2021 kuva on vähän epäselevä tura ja ois nuo sormustinkukat joutanu kitkii pois ennen kuvaamista.  Lehen muodon näkköö.

Acer saccharinum - hopeavaahtera siirrettiin tähän varsinaiseen pihaan ja lehtien alapinta on siinä tosiaan  hopean värinen. Jos rupivaat siementaimia tekemään niin hanakasti, kuin metsävaahtera, hävitetään pois sitten näitä. Syysvärien johosta näitä istutettiin ja mielenkiinnosta, seleviväätkö näillä korkeuksilla.

Alnus incana f. angustissima - sulkaharmaaleppä 'Johanna'. On kovasti liuskottuneet nuo lehet ja tämän tilasin Huutokosken taimistolta. Leppeehän tällä alalla kasvo alunpittein ja pihlajoo. Allerginen oon pihlajille, niin paljon oon kitkeny pieniä taimia pois.

Corylus avellana - Euroopanpähkinäpensa. Tämäkin on Huutokoskelta. Maatilalla on suuri pähkinäpensas ja kauniit keltaset norkot keväällä siinä on. Meille ei oo allergia oireita tehny kukkiessaan. Eikä hasselpähkinöitäkään tie, toinen pitäs olla rinnalle ristipölytykseen.

Syriga reticulata - likusterinsyreeni. Puuna ostettiin ja ei arvattu runkoa suojata. Pikkukauris pukki, hankas runkoon sarviaan ja hetihän se kuoren rikkoonnuttua rupes juuresta vesoja nostamaan. Nyt on kaikilla lehtipuilla rautaverkko rungolla suojana suojana läpi vuoden.

Amelanchier lamarckii - rusotuomipihlaja 'Härkätien Herkku' . Kaunis kukkiessaan ja marjaaikaan. Eilen ensimmäiset tämän kesän marjat syötiin ja makeita olivat.

Kaks koristeomenapuuta jo aiemmassa postauksessa esittelin ja yks syötävä omenapuu, jonka oon ihe varttanu siitä ukonpuun oksasta, joka kasvaa siellä lapsuuskotini mailla. Antonovkaan on vartettu. Vielä jokunen puukin sopii, pilvikirsikkakin ois kaunis, vaan en sitä istuta. Varsinaisessa pihassa ol ja juurivesaa rupes mahottomasti kasvattamaan, koko puu kaadettiin ja suatiin pois juurivesatkin. Tammi tuolla jo kasvaakin.

Alueella kasvaa luonnostaan mäntyjä, pihlaja ja koivuja. Koivujen lähelle on vältetty istuttamasta mittään, on se semmonen rohmu vedelle. Koivuja napsitaan pois, kun nämä nuoremmat puut kasvaa mittoo.

Havuista mainittakoon. Pseudotsuga menziesii - douglaskuusi. Niitä on kolome tällä alalla ja kasvatin ne kymmensenttisistä pienistä aluista, mehtään istutettaviks. Maatilalla jouvuttiin kaivamaan pois siilo työmaan alta, niitä sinne ja tänne istuteltiin pihapiirien reunamille. Kauniit kävyt on douglaskuusessa.

Tuossa etualalla on Cercidiphyllum japonicum - pikkulehtikatsura, kaunis pikkupuu. Tuoksuu sateenjälkeen piparkakulle ja taustalla tuo douglaskuusi. Vanha kuusikko suojana.

2021 keväällä istutettu siemenkasvatus, Abies holophylla - ussurinpihta. Pihtakuusia oon kasvattanu pienestä alusta mehtään taimiksi ja ostanu tuonne tilalle isompiakin taimia puutarhaan. Tämä on pihdoista ainut, jota ei pihtakirva vaivoo. Se on hyvä asia, kauneuden takia. Näitä tilasin viisi ja kolome annoin veljelleni ja kaks on tällä alalla.

Picea mariana - mustakuusi. Tämä on kaunis, kuusien sukuun ja mäntyjen heimoon kuuluva pikkupuu. Näitä on tälläalalla viis kasvamassa.

Tänä keväänä ostettu Picea abies - kultasurukuusi 'Haapasten kulta'. Tavallisia ssurukuusia Picea abies f.pendula. Niitä on kolome jo suurempoo kasvaa tuon alueen perällä.

Mehtäalan kasvien esittely jatkuu tuonnmpana, pensaista ja kukista tulevissa postauksissa ja vielä laitan kuvan syötävästä sadosta mehtäalalla, tehtiin kaks suurta kasvulavaa keväällä ojalinjalle. Tuohon linjalle ei mittään istuteta isompoo, jos joskus pittää auvasta vesiputken tai valokuidun takia.

Porkkanoo, sipulii, naurista ja punajuurta on kasvamassa näissä. Samettikukkaa hämäämässä ötököitä. Mustilanhortenssia kasvaa tuonnimaisen lavan päädyssä ja varjolilja tuossa lavojen keskellä. Tuon lilja on mysteeri, istutettu sitä ei oo, vuosittain runsastuu tuossa ja annetaan olla.

Mehtäalalla on meillä muutostyö käynnissä, kuhan pouvistuu. Muurii jatketaan ja antura on valettu. Köynnösruusu Flammentanz piäsöö ruukusta, jos onnistuu tää meijän projekti.

Tuo haravakoneen pyörä pitäs suaha muurattuu jatkokseen. Oikiissa reunassa viitavaahtera.

Vanhempi poikamme oli perheineen kesälomalla tiällä, ainu kuva minkä heistä hoksasin ottoo, on veneretkelle lähöstä. Luvan kysyin, suanko julukasta. Pienenmiehen kanssa mummo ol ihmeissään, kun kaikki kodinkoneet, mistä ääntä lähti, kiinnosti. Pyykkikoneeseen lapsilukon vanhempansa laittoivat piälle ja en muistanu kyssyy, miten se suahaan pois. Sai ohjekirjoo ja kännykkee tutkii, kunnekka sain sen pois. Pikkuneiti ja mummo ol bestiksii. Pikkuserkukset kävivät täällä uimassa mummonsa(sisareni) kanssa  ja sitten paistettiin muurinpohja lettuja, leikit pienillä kävivät hyvin yksiin.

On syötäveekin puutarhasta suatu. Mansikkoo kahesta pitkästä lavasta on pakastettukin ja syöty mahareppuun, jogurtin sekaan ja puuroon lisäks. Raparperin kanssa mansikoista kiisseliäkin monesti oon keittäny Mansikkatilalta käytiin talaven marjat pakkaseen. Kasvihuoneesta tomatteja ja kurkkuja on suatu. Avomaankurkuista riittää säilöttäväksikin. Lehtitilliä oon pakastanu ja uusinta kylyvöksen tein  niistäkin. Sokerii laitan par ruokalusikallista per/l. Hyvä saalis yhelle päivälle, kun syötiinkin paljon.

Ensimmäinen kanttarellimuhennos on syöty ja kyllä se on hyvänmakuista. Nyt niitä kasvaa, kun vettä on satanu runsaasti. Poutoo nyt kaivattas!

Kiitos kun kävit lukemassa.

Lopultakin!

 Otsikko kuvovaa hyvin mitä myö on touhuttu nyt männeellä viikolla. Suatiin kärhöpenkki valamiiks! Kerroin jo aiemmin tästä tulevasta projektista, 2020 kävin kukkaystäväni kanssa pariskunnan luona jossa herrahenkilö oli nnostunu risteyttämään kärhöjä. Silloin sain miekin pistokkaita juurrutukseen. Kaikkia en suanu juuria tekemään, vaan kahestatoista sain seihtemään juuret. Kellarissa talavetin tänneasti ne ja nyt suatiin penkkiin istutettuu.

Innotuksen penkin paikasta anto miehelleni sattunu tapaturma vuos sitten. Itänurkassa tonttiamme kasvo kolome, jo suureks kasvanutta Koreanpihtoo. Joka kevät yhteen ja sammaan räkätti tek pesän ja mie olin sotajalalla sen kanssa, kun siinä ennestään ollu kukkapenkki vaati hoitotoimen piteitä, hyökkäil se aina äkäsenä minnuu kohti ja likas huivin tai takin. Viimekeväänä pesimäpuuhat ol vasta edenny pesäntekoon ja myö ruvettiin sitä pessee puottamaan, ol se aika korkiilla ja jatkettavalla varrella olevalla oksasahalla sohittiin sitä pessee. Ei suatu puttuumaan, oksat on tihhiissä ja tikkaat käytiin avuks. Päiväkahvin jäläkeen uus yritys, mie jäin tupapuolelle pöytee siistimään ja en kerenny tikkaita pitämään. Olivat korkiit kolmio tikkaat ja senhän tietää miten siinä kävi. Solisluu murtu Pekalta ja pesänpuotto loppu siihen. Hävetti hiukan sairaalan lääkärille sannuissa, missä hommassa tapaturma tul. Räkätti istu myöhemmin pesässä ja hauto munansa rauhassa ja naurattel partaansa! Kevättalavella veljeni ol meillä kuatelemassa isoja koivuja rannasta Pekan kanssa. Piätettiin kuatoo koko pihta pois, olivat vähän liian tihhiissä alunpittein ja se tapaturmapuu kuavettiin siinä puunkaato operaatiossa pois. Ei oo kahteen jäläkimmäiseen hevänny pessee tehä räkätti. Mehtee on ympärillä, tehkööt sinne pesänsä.

Taustalla ihan ojan reunalla on unkarinsyreenii ja ne ei näkyny ollenkaan, nyt avartu näkymä niihenkin ja pihanpuolelle suatiin kärhöpenkki tehtyy.

Ol siinä aikamoinen kaivaminen tuossa penkissä. Muistelin tätä tonttii raivatessa kiviä haudatun noille seutuville ja joka kerta kun lapion painalti muahan, kivi kalahti. Onneks ei ollu kuution kivä ja pois suatiin rautakangella ja lapiolla kaivettuu. Koko penkki on 50-70cm. syvä ja täytetty hyvällä peltomullalla ja komposti lannalla. Tuohon kärhöjen reunaan etenkin panostettiin. Heinäseipäistä tehtiin tukirakennelmat ja tiheäsilimänen muovitettu, vihreä verkko, mihin kärhöt suavat tarttuu kiinni, laitettiin noitten seipäitten väliin.  Nostetuista kivistä tehtiireunusta ja tuonne seipäitten taakse vielä multoo laitetaan ja katetaan se sitten Muutamassa on nuppuja jo ja juuret ol hyväks muodostunu. Nimiä noilla kärhöillä on mm. 'Sofia Kaisa', 'Pilkukas', 'Lyydia' ja 'Martta'. Kolomen nimilaput ol hukkunu ja mielenkiinnolla vuotan miten kukkivat. Martan juurtuneen taimen sain Kukkaystävältäni kun oma pistokas ei juurtunu. Äitini muistoks sen halusin, olihan äitini nimeltä Martta.

Kaks Canadalaista ruusua 'Morden Centennia' ja 'Lambent Closse' on myös. Hankin ne 2021 ja kellarissa talavetin, viime kesänä kukkiakin näin niistä . Aika syvään nekin istutin. Samoin siirrettiin tuolta mehtäalalta kaunis Ranskanruusu 'Merveille'. Valakoset akileijat ja helmipensas päädyssä saivat paikan myös. Vaaleanpunaista isokukkasta vanhoo jörinii ja muitakin hempeitä kesäkukkia istuttelen tähän penkkiin. Vanhempi osa tästä penkistä nostetaan ylös myöhemmin ja laitetaan samaan korkoon.

Ei oo aiemmin 'Makamik' näin kovasti kukkinu ja mahoton pörinä kuuluu puusta. Mehtäalalla 'Dolgo' ja 'Kirjailija' ovat myös kukassa.

Tulppaanit ja muut sipulikukat on pistäny parastaan ja ilahuttanu kukillaan, muutama kuva niistä. Vielä riittää kukkivia ja tuo keltanen kerrottu kukka ol valtava kooltaan.

Mehtäalalla paraikaa on kolmilehet kukassa. Serkkutyttöni laitto muutama vuos sitten Isokolmilehen siemeniä Canadasta ja nyt kolome on kukassa niistä, kukka vanhetessaan muuttuu osin punertavaks.

Koittelin kiäntee tuota kukkoo, en kovasti uskaltanu ohjata ettei katkiis. Oonpa onnellinen näistä kukkivista. Isokolmilehen kerrattu muoto 'Flore Plena' neljällä kukalla kukkii.

On kyllä aika hieno tämä kaunokainen, taustalla jo isoks kasvanut Punakolmilehti kukassa ja Nuokkukolmilehti kantopenkissä kukkii myös, kuten myös tuo keltakolmilehtiin kuuluva nimetön.

Sattu tuolla mehtäalalla Idänarjohiippa 'Lilafee' ja Tummahelmililja 'Fantasy Creation' pörrösine kukkanuppuineen myös hollille ja kuvan nappasin niistä. Tuo Tummahelmililja kasvaa Kotkansiipien alla Pystykiurunkannusten seassa ja häviväät sitten myöhemmin kesällä suurten lehtien suojaan.

Lopuks laitan kuvan terttutulppaaneista. Nimi on nyt hukassa tällä lajilla, kaunis ja myöhänen tulppu kasvaa rantapenkissä ja toinen terttutulppaani lajike 'Night Glub' vanhanmökin päätypenkissä. Se on vielä nupulla.

Somasti sattuu nuo violetit laukatkin samaan kuvaan. Tässä rantapenkissä on suuret perennat, tulppaanien taustalla Virginiantädyke. Huiteloo kahessa metrissä kukkiessaan.

Nyt puutarhassa on kaikenlaista kasvavuu nähtävissä, puissa ja pensaissakin. Kaks pensasruusuu meijän on alas leikattava, huonosti talavehtivat. Lehtiä tulloo vuan muutamaan oksaan puskassaan. Toinen on tarhakurtturuusu 'Snow Pavement' ja  toinen tarhakurtturuusu 'Sävel'. Vanhemmat kärhötkin on huonosti nousseet, vaikka on kasteltu. Suap nähä nousootkaan. Eletään toivossa!

Kiitos kun kävit lukemassa.

Kylymee on.

Huhtikuu ol meillä kaunis ja loppukuusta lämminkin. Nyt on vettä satanu ja jäätäviks kelit muuttu. Järveltäpäin lounaasta tuuloo ja loput jäät työnti meijänkin rantaan, nyt suurin osa on jo sulanu. Järvi vapautui kahleistaan, nyt viikonloppuna ja vielä viikko ennen sateita, mökkiläisiä saareen män jäitäpitkin. Vesisade muutti tilanteen. Ensimmäinen laivakin jo nähtiin, puuta käy Puhoksesta ja molemmat isot mehtäyhtiöt kuulema tukkilauttoja kulettaat kesän mittaan tuossa järvessä.

 Miten lie silkkiuikku pariskunnan pesälle tuossa lahukassa käyny, soidintanssinsa esittelivät jo viimeviikolla, kun rannat olivat sulat.

Käen kukunta eilen kuultiin ja hämmästeltiin sitä. Liekkö paluulennon etelään ottanu nyt!

Puutarhakin on melekein sula. Pohjopuolella mehtätarhassa on vielä lumilämpäreitä. Ensimmäiset kevätkukkijatkin ovat kukkijaan aukoneet.

Syyshortenssian alla kerrotut lumikellot ja krookukset sulassa sovussa kukkivat ja lumikellot ovat jopa runsastuneet. Ihania ovat.

Sinivuokot lehettöminä kukkivat tuossa pionipenkin reunassa. Valkovuokot rantapenkissä ovat vielä nupulla ja muurahaiset varmaan on siemeniä molemmista kulettaneet tuohon risuaidan taakse metsikköön. Siellä huomattiin molemmista kukkivia taimia. Mukava jos siihen levittäytyisivät. Kasvaa koivuja, tervaleppee ja tuomii ja on valoisa näin keväällä tuo metsikkö. 

Kontiainen mokoma ol myllänny tämän pystykiurunkannus Purple Bird mukulat ja tämä on ensimmäinen kukka aukiimassa. Kaunis värinen on. Tuossa rantapenkissä joka talavi kontiainen myllistää piäasiassa reunassa ja nosteloo mukuloita. Mittään se ei syö, vaan aina suap painella syvemmälle kasveja. Tuossa on ravinteikas kasvuallusta ja paljon matoja, sillä se siinä kuleksii. Kevätkurjenmiekka Purple Hill on hieno myös väriltään.  (Nyt tul mystinen juttu tähän tekstin keskittämiseen, en mittään toimia tehny. Iheksiään tul.)

Sckillat on levittäytyny nurmikolla mukavasti, nämä kukkivat tuolla rannanpuolella ja ovat kauniin sinisiä kukkijia.

Esimmäiset jouluruusut hyytävästä kelistä huolimatta kukkivat. Punajouluruusulta jäi havut talavelle laittamatta ja lehethän siltä män, leikkasin pois ruman ruskiit. Vieressä olevat saivat havut suojakseen ja niillä on lehet kauniin vihreet. Vaalea jouluruusu mehtäalalla ensimmäiset kukat auko ja nyt vasta havut otin pois, joskus harakat on nuppuja nokkineet. Jännällä vuotan nyt ekakerran kukkivia, minkälaisia nuppuja aukivaa. Tilaillu oon noita erilaisii muutamia vuosia sitten.

Tammikuun alussa kellariin vein ruukkuihin istutettuja tulppaaneja ja narsisseja. Pääsiäiseksi ensimmäiset aukoivat kukkansa ja vieläkin ovat kauniit, kuten kuvasta näkyy. 

Nämä pienikukkaset narsissit ovat oikein söpöjä, ja kaikkien ruukkujen sipulit kukkapenkkiin piäsöövät kuhan kukinnot lakastuu.

Esikasvatukset on hyvällä tolalla, vanhassa mökissä. Yläkuvan pronssisaroissa jo pronssin värin näkköö ja nuo alakuvan hentohöyhenheinät ovat kasvaneet tuosta kuvanotto hetkestä lissee. 

Ahkeraliisat on latvottu ja siemenet pitäs olla sammoo värrii vaaleanpunaisia, vielä ei nuppuja näy. Asterit on vielä pieniä tuossa vieressä. Kerkiväät kyllä kukkimaan. Kasvivalot on näilläkin. Kuhan näistä kylymistä öistä piästään, siirtelen tuonne kasvihuoneeseen näitä. Puhallin lämmittää kyllä öisin vielä sitten. Ensimmäiset kukkanuput on tomaateissa 

Lupasin kuvan näyttee tuosta kukkivasta maatiaisamarylliksesta ja posliinikukasta. Kukat on kylläkin jo kuihtuneet ja varsikin katkastu tuosta amarylliksesta.

Kolome kelloa aukas ja iloinen oon, kun mukula säily kuivatuksesta. Viileys ei talavella ookkaan sille pahasta. 

Nuppineulan piästä vähän suuremmat ol nuo posliinikukka Hoya 'Krohnii' kukat auettuu, tuoksuivat kyllä hyvälle. Nyt oon hurahtanu vähän noihin posliinikukkiin ja juurtumassa nyt on uusia lajikkeita ja muutaman juurtuneenkin tilasin.

Tuolta mehtäpuutarhasta laitan kuvan surukuusesta. Kyllä se ihtiinsä oikoo kuhan kasvaa pittuutta riittävästi. Tuolla maatilalla on kommiit surukuuset, 30v. ovat peltomullassa kasvaneet ja käpyjä nyt on paljon tänävuonna. 

Nämä on tuolla mehtäpuutarhassa perällä ja taustalla meijän risuaitoo näkkyy. Materiaalii suatiin runsaasti aitaan, kun noita isoja koivuja kaadettiin tuosta rannasta. Oksia haketettiin ja vielä sekin on kesken. Kolome tuohon istutettiin ja tuolla portin pielessä, (valakonen nimilappu kepissä näkyy) on vielä pieni Abies holophylla 'Ussuurinpihta'. Noita pihtoja kasvatin siemenestä ja viisi tainta sain. Veljelleni annoin kolome ja ihelle heitin kaks. Itämaistyylinen on kasvutavaltaan jos onnistuu isoks kasvamaan. Nuo havupuut kiehtoo minnuu ja niitä mielelläni kasvatan, pihtoja tuolla maatilalla on ussiimmanlaisii ja hyvin ovat pärjännet. Kumopatakuusi 'Hiisi' tällä alalla kasvaa ja vielä hankintalistalla on mätäskuusi ja tuulenpesäkuusi. 

Velipoika kertoi hirvien kalunneen hampaillaan tukkikuusista kuorta. Nuorista männyistä ja kuusista miekin oon nähny nuo kaluamisjälet, isoista kuusista ensimmäisen kerran kuulin järsityn. Toivottavasti eivät tälle alalle tule millonkaan. Parempoo aitoo myö on suunniteltu tehtäväks, kuhan keritään.

Nyt lipsahti tuonne mehtäasioihinkin ja taitaa olla meillä tänäkin keväänä mehtätaimien istutusta esissä.

Sammoo puutarhoohan ne mehätkin on, isommassa mittakaavassa vuan! 

Kellarissa käytiin tänään ja sieltä pitäs kaikki suaha tänne. Kasvuu on kärhöissä ja ruusuissa. Viikonloppuna varmaan tuuvvaan. Esikasvatukseen sitten jörkiinitkin laitan.

Jos satteisia päiviä vielä on, lopettelen mattokankaani tältä keväältä ja käsityöt jiäpi vähemmälle. 

Huomena lämpivää meillä leivinuuni ja ruisleipee paistan. Pataleipäkin siinä sitten paistuu, taikina on jiäkuapissa tekeytymässä.

Kiitos kun kävit lukemassa!