Arabian vanhat astiat

Kruunuvuokko Puutarhan Lumo -  blogista esitteli omia Arabian kauniita astioitaan muutamassa postauksessaan tälläkuulla ja vinkkasi meitä muitakin osallistumaan tähän Arabian vanhojen astioitten esittelyyn. Rikkaruohoelämää - blokin Between esitteli myös kauniit Arabian astiansa. Kyllä kannatti molempien esitellä astiansa, hienoja ovat!

Miekin ajattelin lusikkani laittoo tähän soppaan. Ja vielä vähän ottoo siihen mukkaan muutaman Arabiaan liittyvän Suomalaisen tuotemerkin astian.

Miun kokoelma ei oo suuren suuri näistä jären vanhoista ja kaikki on käytössä enemmän tai vähemmän. Monet astiat  oon ostanu vuosien saatossa ja kuvan alle kerron miten ne on miun hyppysiin tulleetkin.

Aloitetaampa Arabian Kesäkukasta. Suunnittelija tälle AS- mallille on Reinhard Richter. Kukkakuvio on siirtokuvakoriste. 1940  luvulla AS- mallin kahvikuppeja myytiin eniten Arabian kahvikupeista.

Valamistus ajoittui 1932-1949. 

Tätä kahvikannua käytän nyt pelekästään kukkamaljakkona, nokka kopsahti tiskatessa kuivauskaapin oveen ja siihen tul pien riksu. Kantta en huomannu kuvaan laittoo, se on ehjä.

Kuvaan laitoin kolome kuppia tasseineen ja pullalautasineen. Tästä hyvin näkköö, näissä kupeissa on kukkakuvio vähän erilainen kaikissa. Sitä en tiiä miten monta erilaista kuppiparia on olemassa.

Miulla on 12 hengen serviisi. Muutamassa näistä miun kupeissa on täysin samanlainen kuviointi.

Sokerikko ja kermanekka. Kaikki tämänsarjan astiat on kultareunuksella. Pohjassa piipuleima.

Kuvien laatu on huono , millon ei riittäny valo tai sitä ol liikoo. Tällä isolla pullalautasella ei montoo kertoo oo pullapalasii ollu, yhtään naarmuu ei lasitteessa oo.

Tuolla maatilalla ol yksi kuppi iliman tassia kun sinne tulin, varmaan ol ollu useampia aikoinaan, siinä on kultareunus. Ihastelin sitä ja päätin kerätä juhlaserviisin. Tamperelta, Vaarin Varastosta tilasin astiat, kun luotin heijän asiantuntemukseen, että suan hyvät astiat. Posti kuljetti ne. Kultaukset on kunnossa ja käsitiskin hellävaroen tien kun pesen. En ruahtinu kerralla ostoo, ussiimpi vuos tähän män, kunnekka ol tavoite saavutettu.

Vuos sitten Loppiaisen tietämillä ol feisbuukissa, Finnich Cooking & Culture ryhmässä kysely, jossa pyydettiin laittamaan vanhoista Arabian astioista ja Suomalaisesta lasimuotoilusta kuvia. Meille ol silloin loppiais illalla ystäväpariskunta tulossa kylään ja mie olin kattanu kahvipöyvän näillä miun astioilla. Juohtupa mieleen näpätä kuva puhelimella ja laittoo ryhmään. 

Paljon sain tykkäyksiä ja kyselyjä astioista. Monet kysyivät Finlandia-marmelaadimakeisistakin kakun päällä.

Arabian kesäkukka, Karhulan jalalliset vanhat kakkuvadit, täytekakun alla Tapio Wirkkalan Ultima Thule iso lautanen, häälahjaksi saamamme. Hopeat Kultakeskuksen. Kerätty on näitä astioita ja perheeni äitienpäiviks ja merkkipäivinä on muistanu näillä.

Paljon pyörii mualimalla Arabian vanhempia astioita ja kuvia on semmosista joita en ennen oo nähny. Nuoremmat sukupolovet kyselöö niistä ja monellakin, kun vanhemmat on Suomesta lähteny, mukaansa ovat Arabiaa ottaneet, kenties häälahjaksi suamiaan.

Arabian I O- sarjan maitokannut Nina. Suosittu Amerikan vientimalli. Vähällä käytöllä olleet, molemmat ostin.

Tuo pieni nekka anoppini peruja, Jottain siirtokuva mallii sekin. Ei kuulu tuohon ylempään sarjaan. Helunan ostin Arabian kirppikseltä. Noilla Helunoilla on silimissä oleva mustapiste eri ilimeellä kannuissa. Kaj Franckin suunnittelema KL- malli ja Anja Juurikkalan Puhalluskoriste kannussa. Käytän usein kahvipöytä kannuna. Rakas kannu.

Voipytyn ostin Vaarin Varastosta. Tästä pytystä ei enempee miulla oo tietuu. Oon käyttäny juhlissa mm. sienisalaatilla. Maisema lastenkupin sain sisareltani lahjaks, muutamia vuosia sitten.

Nämä maustepurkit ja jauhosalkkari ovat tilalla olleet jo ennen minnuu. Tuossa salkkarissa pien hienuu suoloo ja purkeissa pussimausteita. En tiiä onko näihin ollu isot purkit ja suolasalkkari. Yks pienempi myös uupuu.

Suurin ja pienin.  Kuvion isoon on suunnitellu Edvin Lindgvist ja koriste on sienitetty. Tässä uunivuassa tein aiemmin  aina jouluks maksalaatikon, nyt tuohon reunaan on pikkusen krakelointii tullu ja en ennee käytä sitä ruokataloudessa. Kukan alusastiana hyvin männöö, ehjä muuten on ja ol tuolla tilalla, tänne toin silloin, kun muutettiin.

Arabian Kokki pata Tapio Yli-Viikari suunnittelija. Tätä on miulla er kokosii ja kolomen litran padassa karjalanpaistin aina tien ja siinä nostan pöytäänkin.

Sitten 1980 luvun alun astioista kuva.

1980- lukua. Tupa-sarja on jokapäiväsessä käytössä. Anja Jaatinen-Winguist on suunnittelija. 

Ihana Inkeri Leivon suunnittelema Arctica pyhäsempänä ruoka astiastona. Tästä sarjasta on tarjoiluastioita myös ja kahvikupit leivoslautasineen. Juhlia kun sisarusteni perheissä on, kiertää nää miunkin astiat niissä. Meillä on mieltymys samoihin astioihin ja sisareni ovat ostaneet myös tätä sarjoo. Aika isot kekkerit suahaan järjestee kun yhistetään meijän arcticat.

Kupit on nykyisin vähällä käytöllä. Arabian iloinen lehmä sarjan mukeista juuvvaan kahvimme. Se sarja tul 2000- vuonna maidontuottajille tarjolle. Kaupassa sitä ei myyty. Kaj Franckin Teema mukiin kuva on painettu ja sitä hankin meille, tänne ja tuonne tilalle osan jätin. Voileipä lautaset, pienet kulhot. mukit ja kannun, jonka Birger Kaipiainen on suunnitellu Paratiisi sarjaan, lehmä kuvalla on myös. Netissä myydään nyt mukeja jopa 30 eurolla. Vähän on tarjolla ja heti männöö.  

Arabian maljakko Göran Bäck. Tämän ostin suruuni kun särin Kaarina Ahon suunnitteleman Harlekiin maljakon ja ei silloin ollu myynnissä netissä uutta tilalle. Nyt niitä on tarjolla.

Tonttu seinälautasista sain tuon, tonttu ja hevonen lahjaksi, tonttu ja luuta on nyt syksyllä hankittu ja yritän tätä sarjoo kerätä lisää. Harvemmin on tarjolla. Anders Olsson on suunnitellu, -80 luvulta. Lapsenlapsille ajattelin kerätä näitä mummolta💗

Muutamia muitakin sarjoja seinälautasista on Lappiaiheisia ja yks Kalevala vuosilautanen 1982.

Nyt laitan muutaman muunkin kuvan, kun vanhoo Arabiaa. Liittyy meijän 40- vuotiseen juhlavuoteen nämä astiakuvat. Ja ei ihan nuoria oo nämäkään astiat. Kesällä, jos luoja suo. On meillä 40 vuotis hääpäivä. Juhlan paikka.

Finel on tuotemerkki, jota valmisti Wärtsilä- konserniin kuulunut Arabia Järvenpäässä.

Pehtoori pannut. Antti Nurmesniemen suunnittelemat mallit 1957. Punainen pannu toimi meillä tiällä rannalla kahvipannuna ennenkuin muutimme tänne. Sähköhellalla keitettiin pannuporoista kahvit ja hyvänmakuista ol. Silloin siinä ol vielä nuppi tallella. Kylypemässä kesäaikan tiällä käytiin ja muikkuja kun suatiin, anoppini keitti rantakalan avotulella padassa. Muurinpohjaletut ja kahvit ol ussein saunareissulla ja muurikka pannusta suan kiittee kälyäni. Muistoja nämäkin! Keltanen pannu ol tuolla tilalla ennen kahvinkeitintä. 

Tuossa keskellä Heikki Orvolan Vegetaria pata. Saimme sen häälahjaksi. Kun tätä pataa kahtelen, kesäkeitto miulle mieleen tulloo ja sen kerran kesään keitän tässä. Miesväelle ei oo suosikkiruoka. Kaikki ovat hyvässä kunnossa, ei emalin lohkeamia oo. Pannuista näkköö, jotta kahvii on keitetty, pata sisältä kuin uusi.

Sitten sokerina pohjalla sallittaneen. Oottako nähneet näin somia sirottimia, eivät oo Arabiaa

Nuorena naisena reissasin tuonne Amerikan mantereelle ja siellä yhessä antiikkiliikkeessä sattu nämä.

Olivat kevyet matkatavaroissa kulettoo. Kyyhkyläiset💕

Ohutta posliinii ovat, varoen käsittelen.

Pöytäkoristeina ovat. Muutaman kerran kun lipeäkalaa on ollu tarjolla, suolan ja pippurin laitan.

Harmi on kun Arabia ja monet muutkin yritykset on työn ulkoistanu muualle. Oon kuullu uusista Arabian astioista mm. lasitteen naarmuttuvan noppiisti. Kyllä siinä iso pala Suomalaisuutta män. Onneks en  oo tarvinnu täydentee astioitani. Pittää vuan pyörii tuolla netissä ja liikkeissä, jotta suap täydennystä, suomessa tehdyistä. Toivottavasti nuo lasitehtaat valamistaa tulevaisuuvessakin astiat ja esineet tässä muassa. 

Kiitos kun kävit lukemassa.

 

Mökit nukkuu lumiset.

Joulusta on selevitty ja eletään sydäntalvea. Härkäviikot on esissä. Pekka alotti ennen jouluu polttopuu savotan ja nyt ois ajallisesti hyvä niitä kuatoo, vaan lunta on niin paljon, jotta mehässä on vaikii kahlata. Leppä ja Pihlaja on nyt etupiässä kuajettavana kun koivuu meillä on varastossa paljon ja leivän paistoon en koivuja pelekästään ota, koivu antaa liian kipakan lämmön ja arinan niin kuumaks, jotta pohjat pallaa. Suapi olla tuonnemmaks se savotta. Kuhan lumet laskoo, homma jatkuu. Vaikka niinhän se vanha kansa sanoi, lumentulo on vasta puolessavälissä. On entisaikojen talavi, eikä miulla oo vielä kevään kaipausta. -30 pakkasia ei tarviis olla.

Kaunista on ulukona, otin uamuhämärissä kuvan tuosta pääsisäänkäynnin edestä ja puut ja pensaat ovat pörrösiä, ihan pakkaskuurassa. Vielä yks valonauha on loistamassa ja ulko ovien edessä lyhyemmät nauhat suap olla ainakin täänkuun loppuun.

Uunia on lämmitetty, leivinuunii joka toinen päivä ja mökkii jokapäivä, yritetään sähkyy siästee. Talon maalämpö tuop jo ison siästön ja leivinuunii kun lämmittää, suap ruokookin laittoo sitten samalla.

Vanhassa mökissä on onneks varaava takka ja siellä pelargoniat on hyvin pärjänny, sähköpatterit ei juurikaan lämmitä, vaikka on ollu tosi kylymee pitemmän aikoo. Tänä uamuna pakkasta ol -29 kovimmillaan. Nyt on kuu kehässä ollu muutamana iltana ja se tietää ilimojen muuttuvan.

Puppujussi, Rusakko jättää jäläkensä joka yö pihapiiriin, käyp syömässä koristeomenapuu 'Makamik' omenoita ja tuohon talon nurkalla olevaan Alppikärhöön 'Ballet Skirt' intoutu ohikulukiissaan silimuja syömään. Tamppas ihan kovaks tuon lumen ja verkko piti laittoo, jotta ei syö kokonaan. Onhan se pupullakin vaikiita kun ei mustikanvarpuja ennee sua kaivettuu, vaan ei meiltäkään koristekasveja tarvii syyvä. Kuulin voivan niin pahasti kärhön kaluta jotta se ei ennee keväällä oo elossa.

Jouluks tarkottamani kukat nyt on kukassa. Amaryllikset aukasivat kauniit kellonsa ja tuo valakonen onkin kasvattanu kokonsa suureks, toista nuppuu työntää nyt.

Samaan aikaan istutin tuon punaisen kanssa, sipulit olivat samankokoset. Lopputuloksessa on ero.

Punaisessa on viisi kelloa auki, vielä ei uutta vanaa näy sipulista.

Hyasintinkin sipulit kellarissa hyödin, nyt kukkimista alottaavat. Tuoksu on ihana. Muistelin ostaneeni sinisen mukulat vaan vaaleanpunaisia ovat. Kaunis väri on sekin.

Nää kyllä ellää ommoo elämeensä. Eivät oo tasakokosii, pitemmäks aikoo iloa riittää.

Ensimmäiset siemenet kylyvin, vähän ehkä liian aikaseen rimpsureunasta orvokkii laitoin kasvamaan. Kasvilampun alle laitan ja kylymänkestävänä aikanaan jo ulukoilun alotan sitten. Jos nyt ylipiätään siemenet itävät, ovat viimekeväisiä.

Kahtelin noita muitakin vanhempia siemeniäni ja varasto on aika hyvä. Suan ne viileessä säilytettyy ja eivät piäse kuivamaan. Tein tilauksen juurakoista ja mukuloista ja ne tulevat sitten aikanaan, tilaus ei oo suuri. Pitkään oon havitellu Daalia 'cafe au lait seeds' juurakkoo. Tilannu monesti ja puutarhamyymälästäkin ussiisti kahellu, aina on loppuunmyyty. Jospa nyt onnistas kun ajoissa tilasin, heti kun verkkokauppaan tul myytäväks. Kellarissa on paljon daalian juurakoita ja ovat hyvin säilyneet niin en montoo uutta meinoo hankkii. Vaikka uusia ihania daalioita on tullu tällekkin keväälle paljon.

Tautitilanne on tehny sen, kansalaisopiston kässäpiirin alakaminen on vielä tietymätön. Kotona on miulla sukanneulominen ja entisten parsimista ja paikkaus ompeluu. Esterille ompelin heijastinliivin, kun kaupasta ei tiälläpäin pinkkii löytyny. Ostin aikuisen koon ja purin sen, siitä rakentelin uuven. Uutta en ostanu, kun heijastinkangasta, entiset heijastinnauhat kavensin ja kanttausnauhat ja tarranauhat sain purettuu. Vihree ol kaupassa ja ostin sen 5,8 €, siitä sain kaavan. Vihree vuottaa pikkuveljeä, kuhan kasvaa. Pupun päänkuvan leikkasin, silimät tein tussilla ja laitoin heijastinnauhojen yläpuolelle etumukseen molemmille puolille ja taakse laitoin ison sydämen selekään. Ol tytölle mieluinen. Pinkki kun on lempiväri!

Joululahjaks virkkasin sisarilleni bambulangasta pöytärätit. Tuossa on nyt mänössä ihelle, ja toisen sisaren rätti valamiina, pukin jälkitoimituksena. Ihanan tuntunen on tuo lanka, 60% bambuu ja 40% puuvilloo. Toisen kerkisin tehä ennen jouluu ja suaja sano, jotta ei ruahi käyttee! Koristeena roikkuu tiskikaapista. Höh! Mie omani otan heti käyttöön, kun suan valamiiks. Mielenkiintoista pyyhkii pöytee, miten pyyhkii! Langasta sanotaan, on antibakteerinen ja ei sido hajuja. Voipi pestä koneessa ja langassa on kaunis kiilto. 

Tuossa alla on sininen pinkka lypsypyyhkeitä. Kun lopetin tuolla tilalla lehmienlypsyn, ostin kuitukankaisia lypsypyyhkeitä siivous/tiskiräteiks. Pakkauksessa on 1000kpl. Viskoosi/polyesteri on materiaali. Ikkunan pesussa verraton. Ei nukkoo ja hyvä muutenkin. Kestää 90astetta ja on konepestävä. Kun alakaa hapertuu, pyyhin leivinuunin ja saunan lasiluukkuja ja tuikkoon tulleen. Osa piätyy trasseliks huoltohommiin. Perinnöks miulta varmasti jiäp osa😊

Viimeiseks laitan kauniin tykkylumisen kuvan nuorista kuusista. 

Eihän nämä ihan Lapin veroisia oo, mutta miusta upeita sinistä taivasta vasten. Ihan kotinurkilla.

 

Mukavoo tammikuuta ja kiitos kun kävit lukemassa!